FANDOM


Martin-23759 640

Arthin Charles Morningstar LNE (s. 1900 - 1943) oli kyporialainen ihmisoikeusaktivisti ja legioonalaiskaartin kunniajäsen. Hänen ja keisari Gaius XII:n yhteisien ponnistusten tuloksena Kyporian rotuerottelu päättyi, vaikkakaan ei helpoimman kautta. Hänet ammuttiin kesken rotumellakoiden vuonna 1943, vain 43-vuoden ikäisenä.

Morningstarille annettiin legioonalaiskaartin kunniajäsenyys ja kansallissankarin status postuumisti vuonna 1945, ansioksi hänen töistään Kyporian ihmisoikeustilanteen ja tasa-arvoisuuden puolesta. Vaikka Kyporian tummaihoinen väestö onkin nykyään hyvin pieni, Morningstar on silti kaikille Kyporian kansalaisille erittäin tärkeä kulttuurihenkilö ja ihailun kohde.

Elämäkerta Muokkaa

Varhaiset vaiheet Muokkaa

Arthin Morningstar syntyi keväällä 1900 köyhään Kyporian Afrikan siirtomaassa ns. "Pienessä Kyporiassa". Morningstarin isä (Pupienus Arthin Morningstar) oli valkoinen ja äiti (Juliet Aelia Morningstar) musta. Vastaavat (rotujenväliset) avioliitot olivat Kyporiassa tuohon aikaan verrattain harvinaisia, sillä mustan miehen ja valkoisen naisen sukupuoliyhteys nähtiin raiskaukseen verrattavana, eikä mustaa vaimoa nähty valkoisen miehensä arvoisena.

(Ala)Koulun Morningstar aloitti vuonna 1907 ja oli hyvä lukuaineissa, kuten historiassa ja uskonnossa. Normaalisti siirtokunnassa syntyneiden mustien koulutus olisi pitkälle rajautunut alakoulutasoiseen, Mornigstarin onnistui kuitenkin isänsä suhteiden avulla päästä lukiokoulutukseen verrattavaan pappisseminaarin Kyporiaan. Seminaarissa hän kunnostautui matematiikassa ja terveystiedossa. Morningstar kuitenkin kohtasi syrjintää ihonvärinsä takia. Morgningstar ei esimerkiksi voinut liikkua kaupungilla vapaasti ihonvärinsä takia, lisäksi hän kohtasi useita ennakkoluuloja muiden oppilaiden ja opettajien taholta.

Morningstar valmistui Teologian tohtoriksi vain 20 vuotiaana 1920 yhtenä ensimmäisistä siirtokunnassa syntyneistä ja kenties ensimmäisenä mustana.

Suuri maailmansota ja vankeus Muokkaa

Vuonna 1920 vasta papiksi valmistunut Morningstar kutsuttiin kutsuntoihin. Niissä hän vetosi uskontoonsa (Roomalais-Aristotelinen kirkko) ja anoi lupaa korvata varusmiespalveluna palkattomana yhteiskuntapalveluksena. Roomalais-Aristoteliseen kirkkoon myös kuulunut valkoihoinen yliupseeri suostui vastahakoisesti tähän lähettämällä Morningstarin vetoomuksen kutsuntalautakunnalle. Siellä Morningstar määrättiin kahden vuoden palkattomaan yhteiskuntapalvelukseen, johon kuului viisi tuntia työtä päivässä. Öisin Morningstar teki toisia töitä ansaitakseen elantonsa.

Vuonna 1922 Morningstarin yhteiskuntapalvelus päättyi, mutta hänen pakotettiin kuukauden varusmiespalvelukseen ja vannomaan sotilasvala.

Vuonna 1931 syttyi Suuri maailmansota, Kyporia ei osallistunut varsinaisiin taisteluihin ensimmäisten vuosien aikana kuin sotilasneuvonantajien ja -tarkkailijoiden muodossa. Eikä varsinaista tarvetta mobilisaatiolle vielä ollut. Vuoden 1932 kesäkuussa Kyporia otti Mantlan alueet sotilaallisesti haltuunsa ja aloitti armeijansan täyden mobilisaation, joka huipentui vuonna 1936 Walesin aloittaman suurhyökkäyksen asettamista vaatimuksista johtuen.

Jokainen terveydeltään taisteluun sopiva mies otettiin iästä ja koulutuksesta riippumatta palvelukseen. Myös Morningstar kutsuttiin palvelukseen ja hänet lähetettiin tummaihoisten muodostamaan rynnäkköpataljoonaan sotilaspapiksi. Käytännössä mustasta "alemmasta aineksesta" kootut pataljoonat koettiin uhrattaviksi ja niitä käytettiin tilanteissa, jotka nähtiin liian verisiniä muille yksiköille.

Morningstar ja muut kokoontumisalueelle pakotetut miehet kieltäytyivät osallistumasta Suezin lihamyllynä tunnettuihin taistelujen sarjaan ja poistuivat alueelta mieltään osoittaen. Nykyisen historiantutkimuksen mukaan Mornigstar piilotteli seuraavan vuoden aikana ympäri Liboriaa ja yllytti muita tummaihoisia kieltäytymään lähes varmaan kuolemaan tai vammautumiseen johtavasta palveluksesta. Asia salattiin pitkään Moffatin toimesta, mutta asiakirjat paljastettiin julkisuuteen vuoden 2020 avautumisen aikaan.

Lopulta Morningstar vangittiin vuonna 1936 ja tuomittiin koko sodan ajaksi rintamakarkuruudesta eristysvankeuteen.

Suuri maailmansota päättyi vuonna 1937 ja Morningstar vapautettiin. Tosin hänet määrättiin vielä kuukaudeksi kotiarestiin eikä hän saanut käydä töissä.

Sodan jälkeen Muokkaa

Sodan päätyttyä Morningstar päätti varmistaa, ettei kukaan muu tummaihoinen kokisi hänen kärsimäänsä vääryttää. Kootessaan "Tummien ja Tulisten Ihmisoikeusryhmää" vuonna 1939, hän päätti ottaa mukaan myös valkoihoisia, koska hänen mielestään kuka tahansa sai ajaa tummaihoisten oikeuksia. Morningstar sovelsi kannattamaansa väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta ja päätti ottaa liikkeensä pääasialliseksi toimintakeinoksi järjestäytyneet ja rauhanomaiset mielenosoitukset. Rotuerottelusta ja aktivistien ahdistelusta tehdyt televisio- ja lehtijutut herättivätkin huomiota paitsi Kyporiassa myös ulkomailla.

Morningstar hakeutui vuonna 1940 rautakaupan kassalle töihin. Hän sai sata talenttia kuussa.

Työ ihmisoikeuksien parissa Muokkaa

Vuonna 1940 Morningstar kuuli tummaihoisiin naisiin kohdistuneista joukkoraiskauksista Tamborean kylässä Liborian provinssin pohjoisrajan tuntumassa. Hän vetosi välittömästi Kyporian keisari Gaius XII:hin ja pyysi tätä esittämään Svedtzassa mustien oikeuksia ajavia lakeja. Gaius ei esittänyt Svedtzassa mitään, mutta kutsui pahaa aavistelleen Morningstarin puheilleen Valkoiseen torniin.

Yhdessä Gaius ja Morningstar alkoivat laatia rotuerottelun kieltäviä lakea, suljettujen ovien takana ruissima-lasit kädessä. Gaius piti tummaihoisesta ihmisoikeusaktivistista ja Morningstar piti pirteästä ja hyväntahtoisesta keisarista. Vuonna 1942, kun heidän oli tarkoitus esittää lakeja Svedtzalle, Morningstar yhtäkkisesti päättikin olla julkaisematta niitä. Moffat oli uhkaillut häntä viimeiset kaksi kuukautta, sillä organisaatio koki Morningstarin vasemmistolaiset ajatukset Kyporian turvallisuudelle vaarallisiksi kylmän sodan kynnyksellä. Morningstar kuitenkin asetettiin Moffatin suojeluun vuosien 1942 ja 1943 taitteessa - kun tämän aikomus jatkaa poliittista linjaansa oli tullut selväksi - hänestä ei haluttu marttyyriä, vaan tarkoituksena oli pikkuhiljaa sulauttaa tämä normaalin rivipoliitikon asemaan, ja mahdollisesti myös vieraannuttaa äänestäjät tästä. Vuoden 1943 mellakat tunnetaankin Moffatin riveissä yhtenä sen suurimmista epäonnistumisista.

Morningstarin aloittamasta kansalaisliikkeestä tuli 1940-luvun alun merkittävin poliittinen liike, joka keräsi sympatiaa myös ulkomailla. Vuoteen 1946 mennessä "Tummien ja Tulisten ihmisoikeusryhmä" oli laajentanut toimintaansa myös osittain ulkomaille, jossa se yritti ajaa paitsi tummaihoisten myös muiden vähemmistöjen asemaa.

Vuoden 1943 mellakat ja kuolema Muokkaa

13. kesäkuuta 1943 poliisipartio pysäytti nuoren mustan moottoripyöräkuljettajan, joka vaikutti ajotapansa perusteella juopuneelta. Kohtaaminen näytti aluksi sujuvan rutiininomaisesti. Paikalle saapui pian mustan miesajajan äiti. Syntyi kamppailu ja poliisi pidätti naisen, mistä tilannetta seurannut väkijoukko raivostui. Poliisi lähti paikalta ja odotti väkijoukon hajaantuvan. Vihaisista teineistä ja nuorista miehistä koostuva väkijoukko kasvoi kuitenkin satapäiseksi.

Pidätyspaikalle kutsuttiin lisää poliiseja ja myös aggressiivisesti käyttäytyvä väkijoukko kasvoi. Mies väkijoukossa heitti yhtä poliiseista kivellä, hänet pidätettiin nopeasti tämän jälkeen. Nopeasti levisi huhu, jonka mukaan poliisit olisivat pahoinpidelleet kahta kouluikäistä lasta. Mustat kostivat väitetyn pahoinpitelyn pysäyttämällä valkoisten ajamia autoja, ja hakkaamalla kuljettajat. Valkoinen Ylivalta liikkeen kannattajat alkoivat liikkua mustien asuinalueiden reunoilla aseistautuneina.

Morningstar yritti rauhoitella vihaisia osapuolia kuuluisassa julkisessa puhetilaisuudessaan, mutta väkijoukosta ammuttu laukaus surmasi hänet. Hänen viimeiset sanansa olivat "Olen unelmoinut vapaudesta!", kunnes Valkoisen Ylivallan salamurhaaja ampui häntä pistoolilla suoraan sydämeen.

Morningstarin äkillinen kaatuminen kuolleena lavalle sai mustista koostuneen väkijoukon hurjistumaan. Ampuja hakattiin tunnistamattomaksi ja kuoliaaksi, minkä takia Morningstarin murhaajaa ei vieläkään tiedä. Ruumis myös katosi poliisin ruumishuoneelta viikon kuluessa.

Kuoleman jälkeen Muokkaa

Rotuerottelua koskeneet Jimmie Raven -lait kumottiin kolme päivää mellakoiden loputtua, useiden ihmisoikeusaktivistien koottua lakialoitteen, jossa mm. huomautettiin rotuerottelulakien olevan Kyporian perustuslain vastaisia, myös keisari Gaius XII:n allekirjoitus sisältyi kirjoittajien joukkoon. Päätös käynnisti Kyporiassa yleisen yhteiskunnallisen uudistuksen, jossa mm. koulujärjestelmä koki merkittäviä muutoksia. Valkoisten ja mustien väliset yhtenäiskoulut yleistyivät ja vuonna 1944 laissa ihonväriin perustuvat vaatimukset opintopaikan suhteen katsottiin laittomiksi. Kyporiassa perustettiin erikseen ihmisoikeuksia tarkkaileva valtiosta riippumaton tasa-arvolautakunta, jonka tehtäväksi asetettiin syrjintää koskevien loukkausten käsittely ja tasa-arvon toteutumisen valvonta.

Sitaatteja Muokkaa

"Olen unelmoinut vapaasta Kyporiasta, Kyporiasta jossa voi elää vapaana miehenä tai naisena. Olen unelmoinut Kyporiasta, jossa mustat ja valkoiset voivat elää yhdessä ja rauhassa. Olen unelmoinut Kyporiasta, jossa myös musta ihminen voi päästä korkeaan virkaan ja tulla arvostetuksi myös valkoisten piireissä. Olen unelmoinut vapaudesta!"