FANDOM


Asteris Rodias (syntynyt noin 380 eaa. ja kuollut noin 310 eaa.) oli merkittävä rodorialaisen kulttuurinkehittäjä ja Rodorian kuningaskunnan yliopiston perustaja. Hänellä on nykyään kansalliskirjailijan arvo Rodoriassa. Rodias oli suuri kirjailija, runoilija, filosofi ja historioitsija, joka kiersi Euroopan hoveissa kertomassa viisauksiaan.

Rodias vaikutti suuresti aikanaan politiikkaan ja kirjallisuuteen. Häntä voidaan pitää maailman ensimmäisenä nykyaikaan vertaistettavana sosiaalidemokraattina. Rodiasta pidettiin aikanaan myös jumalan lähettämänä yleisnerona, mutta tästä ei ole varmuutta.

Vaikka Rodias olikin hyvin suosittu aikanaan ja rikas, hän itse eli vaatimattomasti. Jotkut pitivät Rodiasta myös hulluna, koska hän ei juonut viiniä eikä syönyt lihaa. Rodias oli kasvissyöjä, mikä oli erittäin megalomaanisen erikoista antiikin aikana.

Varhaiset vaiheet Muokkaa

Asteris Rodias syntyi suunnilleen vuonna 380 ennen ajanlaskun alkua keskiluokkaiseen perheeseen leipurin pojaksi. Joidenkin väitteiden ja lähteiden mukaan Rodias olisi syntynyt vuonna 400 eaa., mutta tämä olisi suullista perimätietoa ja antiikkisten hovien tietoja vastaan.

Rodiaksen isä oli leipuri, mutta Rodias haaveili kirjurin työstä. Hänen isänsä suullisen perimätiedon mukaan pieksi Rodiasta, koska hän ei suostunut isänsä oppiin vaan karkasi usein hullun runoilijan luo.

Nousu suosioon Muokkaa

Rodias oppi kirjoittamaan ja lukemaan teini-iässä, mikä oli harvinaista tuohon aikaan keskiluokalle. Rodias hakeutui kuninkaan neuvoston kokouksien kirjuriksi. Hän oli myös aikansa ensimmäisiä rodorialaisia, jotka ymmärsivät idässä keksityn purgamentin hyödyn. Purgamentti oli nahansuikaleista ja kuivatuista kaisloista sokeriliemessä tiivistettyä paperia muistuttavaa papyrusta.

Rodias luki paljon ja vieraili usein Azzurriassa suurissa kirjastoissa. Hän oppi paljon ja alkoi ottaa osaa politiikkaan. Hänestä tuli suuri vaikuttaja Rodoriassa ja hän sai kuninkaan luopumaan suuresta osasta valtaoikeuksistaan. Tästä kehittyi myyttinen "Asteriksen ääni", jonka uskottiin saavan kuulijat pauloihinsa. Se sai osan ihmisistä karttamaan Rodiasta, mutta hän selitti asian ihmisille runon muodossa.

Rodias kirjoitti fantasiaa ja hän oli tärkeä osa rodorialaisen uskonnon, Rodorian mytologian kehitystä. Rodias kirjoitti runoissaan ensimmäisinä ihmisinä maailmassa kääpiöistä ja haltioista. Ihmiset alkoivat etsiä niitä taruolentoja heti Rodiaksen runojen julkaisemisen jälkeen, mutta mitään ei löydetty ja kääpiöt ja haltiat unohtuivat ihmisten mielistä vuosisadoiksi.

Kun katsoin ma maahan syvään kiveen, sain ma kaivuun hyödyn vireen. Näin ma monta pikkuista ihmistä, raatoivat työttä suotta kiveä hakaten. Timanttia ja rubiinia ma kaivaten, menin syvemmäs. Alemmas vei tie, mutt' halun mennä pois se vie. Näin ma lisää pikkuista väkeä, tuuhea parta ja pitkä tukka. Ehkä viis' azzurin jalkee pitkiä.
Mutt' kun tulin pois ma pinnalle, näin puun varjossa makaavan. Kaunis oli kuin aamunkoitto, ääni kuin kultaisen harpun soitto. Suipot korvat kuuli kaiken, kestävyys paksun puisen. Pitkä kuin vanha kuusi, nuoren näköisä, vanhoja kuin mikä ja silti uusi.

Kuolema Muokkaa

Rodias oli eräänä myöhäisenä iltana laulamassa runojaan kuninkaan juhlaväelle. Hän meni juovuksiin ja lähti aamuyöllä hoiperrellen pois juhlista. Rodiaksen huvilalle oli matkaa noin kilometri ja hänet ryöstettiin matkalla. Eräs anhubatilainen rosvojoukko kaappaisi kuuluisan Rodiaksen ja hänet piestiin kuoleman partaalle kahden seuraavan päivän aikana.

Rodias pakeni kaappaajiensa luota ja saapui kuninkaan linnalle, mutta kuningas ei huolinut Rodiasta suojelukseensa. Rodias meni kotiinsa ja huomasi ettei siellä ollut ruokaa ja hän kuoli seuraavaana päivänä nälkään ja ruumiilliseen rasitukseen. Näin kertoo perimätieto.