FANDOM


Awersava

Iaido-Header
Alkuperämaa Kastamere Kastamere
Perustaja(t) upseerisoturi Anttonio Caveccibo
Fokus miekkailu, taistelu
Alkuperälaji raveyosava
Urheilulajina ei

Awersava tai awer-sava (maelia: awer = vetää, sava = miekka, awersava = "vetää miekka") on sumerai Anttonio Caveccibon 1500-luvulla kehittämä miekkailutyyli ja itsepuolustuslaji, joka on nykyään yksi maailman merkittävimmistä miekkailutyyleistä. Tyyli painottuu iskuihin suoraan miekan huotrasta vetämisestä, jonka vuoksi valmiusasennossa miekka on vielä huotrassa.

Tyyliä käyttivät pääasiassa sumerait, nykyään awersava-mestarit ja tyylin harjoittajat.

Historia Muokkaa

Synty Muokkaa

Anttonio Caveccibon kerrotaan kehittäneen tyylin vuonna 1527, kun sumeraiden suurmestari Raba Domore haastoi hänet kaksintaisteluun kunniakoodiston sääntöjen rikkomisesta. Huonona taistelijana Caveccibo hätääntyi, koska hän ei voisi voittaa Domorea perinteisillä tyyleillä. Niinpä tämä onneton sumerai kehitti yhdessä yössä, perimätiedon mukaan, tavan iskeä vihollista suoraan miekan vetämisestä huotrasta. Mallityylinä hän käytti nopeaan iskemiseen keskittynyttä raveyosavaa. Seuraavana päivänä Caveccibo voitti Domoren tällä tyylillä, koska Domore ei aavistanut suoraan rintaan kohdistuvan iskun tulevan suoraan huotrasta. Suurmestari ei kuitenkaan kuollut, mutta hän ehti erottaa Caveccibon sumeraista.

Domorea seurannut suurmestari Jarohey Axober kuvaili tyyliä seuraavasti vuonna 1566:

"Se on kuin näkymätön sivallus, jota kokematon ei aavista, ja jota kokenut ei osaa torjua."
Ne ajs tom envisseblé shiaijn, oto gguabal ko-venche, al dorrebal ko-vingghei sheildam.

Ensimmäiset koulukunnat Muokkaa

Caveccibo kehitti tyylin ensimmäisen koulukunnan, Caveguyeden. Siihen liittyi aluksi vain vähän sumeraita, koska suurmestari Domore oli kieltänyt tyylin harjoittamisen. Caveccibon onnistui kuitenkin opettaa tyylinsä kaikki tekniikat ja muut salaisuudet kymmenenhenkiselle salaseuralle, joka alkoi nopeasti levittämään tyyliä. Caveccibo kuoli vuonna 1553 suurmestarin lähettämien salamurhaajien käsistä, mutta hänen perustamansa salaseuran onnistui pitää tyyli elossa.

Vuonna 1565 valittu suurmestari Jarohey Axober vahvisti awersavan yhdeksi sumerai-miekkatyyleistä ja salli Caveccibon perustaman salaseuran perustaa "Kymmenen koulukuntaa" (Dhan guyeder). Suurmestari itse opetteli tyyliä ja koulutti oman eliittiratsuväkensä sen käyttöön Sumerai-sodat kohdatessaan.
Mestari Thandar esittelee awersavaa

Mestari Thandar esittelee awersavaa.flv

Sumerai-kulttuurin päättyminen Muokkaa

Kun sumerai-kulttuuri päättyi vuonna 1933, sen taistelulajit jäivät eloon. Lukuisia itsepuolustuskerhoja perustettiin, niistä merkittävimpänä mestari Thandaran 1940-luvulla perustama "Kymmenen vetoa" (Dhan aweres).

Awersava nykyään Muokkaa

  • harjoittaminen nykyään
  • nykyaikaiset kaksintaistelut?

Tekniikka Muokkaa

Awersavaa voisi luulla ensinäkemältä yksinkertaiseksi tekniikaltaan, koska tietämätön näkee siinä vain iskun suoraan huotrasta vetämisestä. Todellisuudessa awersavassa on jopa muutama tuhat tapaa vetää miekka huotrasta ja saman verran tapoja tehdä jatkohyökkäys.

Awerenn Muokkaa

Awerenn tarkoittaa vetämistä. Jotkin miekkailuseurat opettavat erittäin rituaalimaista ja tarkkaa vetämistä, jotkin taas yksinkertaista ja iskuun painottuvaa vetämistä. Yhteistä on kuitenkin se, että huotran suu osoittaa kohtaan mihin isketään, kun miekka vedetään siitä.

Shiaijnenn Muokkaa

Shiaijnenn tarkoittaa sivaltamista tai iskemistä. Iskun on yleensä hyvin tarkka, ote miekasta puristavanlainen ja miekan liike horjumaton. Tunnetuimpia shiaijnenneja ovat yläisku, jonka heikkous on sen hitaus, ja alaisku, jonka heikkous on ylävartalon suojaamattomaksi jättäminen.

Seyenn Muokkaa

Seyenn eli huotraan laitto on liike, jossa miekka laitetaan takaisen huotraan. Liike alkaa miekan tylsän reunan vetämisellä diagonaalisesti alhaalta ylös peukalon ja etusormen välissä, jonka lopussa miekan terä on huotran suulla ja terä työnnetään sinne.