FANDOM


Fakeflag-de1-de4-lu2-lu3-hu1-hu2
Beneluxin kuningaskunta
on valtio Beneluxeilla, eli Belgiassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa. Sen johtaja on 46-vuotias kuningatar Sofie III Tudwik. Maan parlamenttia kutsutaan Doomaksi ja sen johtajaa ja monarkin avustajaa kutsutaan ylikansleriksi. Maan väkiluku on hieman yli 16 miljoonaa ja sen pääkaupunki kuningas Alan I mukaan nimetty Alanburg, joka sijaitsee IRL Amsterdamin ja Haagin välillä.

Beneluxin kuningaskunta oli ennen yhdistymistään jakautunut Fländeriin, Höllantiin, Valluuniaan ja Laxburgiin. Fländer oli osa Kirjalaa, Höllanti oli osa Esmaria ja Valluunia ja Laxburg olivat osa Bachar-Straussburgia. 1600-luvun alusta 1600-luvun loppuun näissä provinsseissa oli vahvasti esillä itsenäistymisaate ja 1700-luvun alussa kaikki nämä provinssit itsenäistyivät ja muodostivat yhdessä Beneluxin valtion.

MaantiedeMuokkaa

Benelux jakautuu maantieteellisesti kahteen alueeseen: pohjoisen alankoalueisiin ja etelän tasanko- ja vuoristoalueisiin. Keskustasanko etelässä on tasaista, hedelmällistä maata, jota halkovat monet kastelukanavat. Ardennien vuoristo maan kaakkoisosassa on metsäistä ja vuoristoista seutua. Se on paljon korkeamman vuoriston jäänne, jota jäätiköt ja myöhempi eroosio ovat kuluttaneet. Joet kulkevat siellä jyrkissä rotkolaaksoissa. Maan keskiosassa maasto on hiukan korkeampaa, talvet kylmempiä ja kesät lämpimämpiä kuin rannikolla.

PolitiikkaMuokkaa

Kastameren hallinnon keskeisin osa on parlamentti eli Dooma, jonka edustajat valitaan kahden vuoden välein. Vaalien jälkeen monarkki hyväksyy tulokset, mutta hänen on hyväksyttä ensimmäiset tulokset kolmansien vaalien jälkeen. Ylikansleri valitaan eniten ääniä saaneesta puolueesta ja hän astuu virkaan monarkin hyväksynnän jälkeen. Nykyinen ylikansleri Hans Svärt on hallinnut jo neljän Doomakauden eli kahdeksan vuoden ajan.

Monarkilla on laajat valtaoikeudet. Hänellä on oikeus hajottaa parlamentti, erottaa ketä tahansa hallituksen jäseniä, julistaa sota ilman Dooman hyväksyntää ja muita vähemmän merkittäviä oikeuksia. Hänellä ei ole kuitenkaan oikeutta muuttaa lakia ilman ylikanslerin suostumusta. Ylikanslerilla on samat oikeudet kuin monarkilla sodanjulistusoikeutta ja parlamentin hajottamista lukuunottamatta.

Taulukossa on Dooman paikkajako. Doomassa on yhteensä 324 edustajapaikkaa.

Puolue Edustajapaikat Kuvaus
Tödörliitto 101 käytännössä sitoutumattomien kansanedustajien muodostama puolue, jonka jäseniä yhdistää pääasiassa vain entisen hallitsijasuvun, Tödörin valtaannostamisen kannattaminen
Perustuslaillisdemokraattinen puolue (PDP) 92 vastustaa oikeudellisia muutoksia, nykyisen monarkin tukija, kannattaa maatalouden ja teollisuuden kehittämistä monipuolisesti molempien intressit huomioonottaen
Punainen Rintama 65 Tavoiteohjelmassaan Punainen Rintama pyrkii parantamaan yhteiskunnan hyvinvointia, ympäristön ja talouden kestävyyttä, ihmisten välistä tasa-arvoa, vapautta ja mahdollisuutta työhön ja toimeentuloon. Vasemmistoliiton talouspoliittisenasuuntauksena on elvytyksen eli julkisten investointien tukeminen.
BSDPT 34 Edustaa Marxismi-leninismiä, jossa ajatellaan että se mikä on valtiolle hyväksi on myös koko yhteiskunnalle hyväksi. Ideologiaan kuuluu ihmisten välisen tasa-arvon kannatus ja penseä suhtautuminen uskovaisuuteen.
Lokakuu 32 sosiaalidemokratiaa edustava vasemmistopuolue, joka kannattaa tasa-arvon edistämistä ja sitä vaikeuttavien lakien muuttamista tai poistamista, osittain myös ympäristönsuojelun kannalla

Yllä olevien puoleuiden lisäksi Kastameressä on myös muita vähemmän tunnettuja puolueita, kuten Beneluxin Sosiaalidemokraattinen Työväenpuolue (BSDTP), Progressiiviset ja Agraarikeskusta. Näiden lisäksi on vielä puolueiksi rekisteröimättömiä, mutta poliittisesti aktiivisia ja vaikuttavia yhdistyksiä, kuten Poliittiskristillinen Yhdistys (KRY) ja Skånbenniläinen Rintama (SKBR), joka ajaa Skånesborgin ja Beneluxin tiiviimpää yhteistyötä ja jopa yhdistymistä. Siihen arvellaankin kuitenkin kuuluvan skånesborgilaisia vakoojia, jonka takia sitä ei ole voitua hyväksyä puoluerekisteriin.

Aluevaatimukset Muokkaa

Benelux on vaatinut toisen maailmansodan jälkeen aktiivisesti Bachar-Straussburgienia luovuttamaan vahvan beneluxilaisväestön omaavan Saarlandin Beneluxille. Myös Rheinland-Pfalziin kuuluvaa Trier-Saarburgia on vaadittu osaksi Beneluxia, mutta ei yhtä aktiivisesti kuin Saarlandia.

Benelux valloitti Saarlandin ja Trier-Saarburgin Straussburgienilta viiden päivän sodassa vuonna 1872. Ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksessa Beneluxin piti luovuttaa Saarland yhdistyneelle Bachar-Straussburgienille, mutta lopulta Benelux luovuttikin Trier-Saarburgin. Toisen maailmansodan rauhansopimuksessa Benelux menetti lopulta myös Saarlandin.

Kieli Muokkaa

Beneluxissa puhutaan döösin kieltä, joka on varsin germaanisen oloista muutamin slaavilaisin ja romaanisin vivahtein. Se on läheistä sukua skånin ja bacharin kielille. Döösin kielellä on yhteensä 20 miljoonaa puhujaa, joista suurin osa Beneluxissa, koska maassa ei juuri muita kieliä puhuja. Kielelle ominaisia asioita ovat esimerkiksi v-kirjaimen ääntäminen toisen konsonantin edellä f-kirjaimena ja samojen vokaalien laittaminen peräkkäin.

Taulukossa on muutamia döösin sanontoja.

suomi döösi
Hei! Mitä kuuluu? Seen! Vrost bah ü dom?
Miten pääsen keskustaan? Tuns gahan jaa ü sentär?
Puhun vain englantia. Jaa prisk ängliine zyst.
Rautatieasema sijaitsee tuolla. Tuugstasse liigert ü daar.
Olen vain turisti. Jaa bah turishen zyst.
Kiitos! Dänke!
Ole hyvä. Pozast!
Hyvää päivää! Dobrim thag!

Persoonapronominien taivutus:

muoto subjekti objekti possessiivi
y. 1. p. jaa jaar
y. 2. p. dom domär
y. 3. p. hyn hynär
m. 1. p. ven venär
m. 2. p. deen deenär
m. 3. p. thim thimär

Kartta Muokkaa

Beneluxin kartta

Kulttuuri Muokkaa

Beneluxin kulttuuri on erityisesti tunnettu musiikista. Maassa kuunnellaan paljon rokkia ja metallia, mutta myös diskomusiikilla ja dance-popilla on paljon kuuntelijoita. Tunnettuja beneluxilaisia artisteja ovat Turbulence ja King B.

Tunnetuin kastamereläinen kirjailija on Edmont Fraalenson, joka kirjoitti fantasia- ja tieteiskirjoja runsaasti 1900-luvun puolessa välissä, kunnes hänet murhattiin tekijönoikeusseikkojen vuoksi vuonna 1973.

Väestönkehitys Muokkaa

Meta-chart

Tähän artikkeliin liittyvät sivut Muokkaa