FANDOM


300px-Tampere_destroyed_in_Civil_War.jpg

[kuvassa taistelun jälkiä Haakissa]

Beneluxin sisällissota
Päivämäärä 24.11.1914 - 3.6.1915
Paikka Benelux
Lopputulos mustien eli aikaisempien suursukujen voitto
Vaikutukset suuri määrä beneluxilaisista aatelisista hävisi, demokratisoitumisen aikakausi alkoi
Osapuoluet
Mustat Siniset
Kirjalaiset tukijoukot Bacharkaarti
Skåneskaarti Kyporialainen muukalaisjoukkue
Vahvuudet sodan alussa
83 000 mustien sotilasta 71 000 sinisten sotilasta
10 000 kirjalaista sotilasta 6900 bacharilaista sotilasta
600 skånesborgilaista sotilasta 120 kyporialaista sotilasta
Tappiot
9400 kaatunutta ja 16 000 haavoittunutta mustien sotilasta 12 000 kaatunutta ja 18 300 haavoittunutta sinisten sotilasta
300 kaatunutta ja 450 haavoittunutta kirjalaista sotilasta 44 kaatunutta ja 101 haavoittunutta bacharilaista sotilasta
210 kaatunutta ja 370 haavoittunutta skånesborgilaista sotilasta 1 kaatunut ja 3 haavoittunutta kyporialaista sotilasta

Beneluxin sisällissota (kas. Guera Interian al Benelux, dös. Sessevor däs Benelux) oli Beneluxin sisällä käyty sota ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheilla. Se alkoi 24. marraskuuta 1914 Tödörien vallankumouksesta ja päättyi 3. kesäkuuta 1915 Tudwikien voittoon. Sodassa taistelivat mustiin ja siniseen jakautuneet Beneluxin aatelissuvut. Mustia johtivat Tudwikit etelästä Laxburgista ja Bälgnenistä käsin, sinisiä johtivat Tödörit Nädernistä ja Nörtnistä käsin. Calesin maakunnan aateliset olivat aluksi puolueettomia, mutta liittyivät Tödörien puolelle vuodenvaihteessa.

Sisällissodasta koitui enemmän kuolonuhreja kuin Beneluxin ensimmäisessä maailmansodassa käymissä taisteluissa, vaikka Benelux kävikin vain yhden merkittävän taistelun. Sodassa molempia osapuolia vaivasivat huolet ulkomaiden puuttumisesta sotaan, sillä ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheet olivat koko ajan vaikuttamassa sodan taustalla. Sisällissota päättyi kuitenkin ennen ensimmäisen maailmansodan loppuvaihetta, jonka vuoksi sen häviäjät eli Tödörit laittettiin maksamaan suursodan rauhansopimuksessa Beneluxille määrätyt sotakorvaukset.

Osapuoluet sodan alussa Muokkaa

Sodassa beneluxin suuret aatelissuvut eli Tudwik, Tödör, Welsum, Modders, Les Daams, Tayrell, Veening ja Bernevelt jakaantuivat "mustiin" ja "sinisiin". Lisäksi näiden pääosapuolien sisällä tapahtui jakaantumisia. Mustat esimerkiksi jakaantuivat vielä häilyväisesti "haukkoihin" eli sodan jatkamista kannattaviin ja "kyyhkyihin" eli rauhanomaisia keinoja kannattaviin.

"Mustat" eli Tudwikien kannattajat Muokkaa

http://prntscr.com/jk5y72

Mustat saivat nimensä Laxburgin maakunnan lipusta, jossa hallitsevina väreinä olivat musta ja kultainen. Tämän takia Tudwikien, jotka tulivat Laxburgista, kannattajia kutsuttiin myös kultaisiksi. Tudwikit johtivat Mustien sTudotajohtoa, vaikka heillä oli kolmanneksi vähiten joukkoja, koska he olivat alkuperäinen hallitsijasuku ja heillä oli eniten yhteyksiä pienempiin sukuihin.

Pääasialliset joukot:

Suku Maakunta, kaupunki Vahvuus sotilaissa
Tudwik Laxburg 11 000
Welsum Laxburg 1300
Modders Bälgnen, Entwurp 16 000
Les Daams Bälgnen, Bruissels 31 000
Veening Bälgnen, Entwurp 18 300
muita vähäpätöisempiä sukuja Bälgnen, Laxburg 8700

Kirjalaiset tukijoukot:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_interventio_Suomen_sis%C3%A4llissodassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_It%C3%A4meren-divisioona

Sotilaat Laivat Tehtävät
10 000 3x torpedoalus

2x panssarilaiva

10x linjalaiva

Ämsdamin lähikuntien haltuunotto maihinnousulla

Kirjala oli jo suursodan alussa vuonna 1910 liittoutunut Beneluxin kanssa ja auttanut tätä Afrikan siirtomaiden säilyttämisessä ja Bacharia vastaan puolustautumisessa. Liittolaisuuden oli määrä päättyä 31. joulukuuta 1914, mutta sitä päätettiin jatka Beneluxin sisällisodan päättymiseen asti. Kirjalaisten joukkon merkitys sodassa oli vähäinen ja ne osallistuivat sotaan kunnolla vasta Pääsiäistaistelun jälkeen, mutta niiden väliintulo vauhditti kuitenkin sodan päättymistä ja aiheutti Sinisten keskuudessa sekaannusta.

"Siniset" eli Tödörien kannattajat Muokkaa

http://prntscr.com/jk61zv

Tödörit olivat se suku joka aloitti kapinan Tudwikeja vastaan. Heidän tukijoikseen ilmantuivat heti ensimmäisinä "Pohjoisen sukuina" ja "Merimiessukuina" tunnetut aatelissuvut. Sinisistä vain Tödöreillä ja heidän merkittävimmillä liittolaisillaan Tayrelleilla ja Bernewelteillä oli merkittävät sotavoimat.

Suku Maakunta, kaupunki Vahvuus sotilaissa
Tödör Nörtn, Görnen 32 000
Tayrell Nädern, Ämsdam 24 000
Bernewelt Nädern, Haak 10 300
muita vähäpätöisempiä sukuja Nädern, Nörtn 4700

Sinisillä oli myös tukea Bacharilta ja Kyporialta, mutta bacharilaiset kävivät vain yhden taistelun ardennien vuoristossa Tudwikeja vastaan ja luovuttivat sitten. Kyporialaiset eivät päässeet edes perille Pohjois-Beneluxiin, vaan heidän laivansa jumiutui karille Kirjalankanaalissa, yksi tukehtui puuroon ja kolme sairastui. Kyporialaiset taistelivat siis epäonnea vastaan ja kirjalaisten piiritettyä heidät kanaaliin, he perääntyivät.

Sodan taustat Muokkaa

Sodan vaiheet Muokkaa

Alkutilanne Muokkaa

Joulukuun taistelut Muokkaa

Liittolaisten vaihdokset helmikuussa Muokkaa

Pääsiäistaistelu Muokkaa

Vapputaistelu Muokkaa

Sodan päättyminen Muokkaa

Sodan seuraukset Muokkaa

Häviäjiin kohdistunut terrorri Muokkaa

Sodanaikainen terrori Muokkaa

Suursodan vaikutukset sisällissotaan Muokkaa

Vaikutukset aatelissukuihin Muokkaa

Aatelissuvut ennen sotaa Muokkaa

Aatelissuvut sodan jälkeen Muokkaa

Nykyään Muokkaa