[kuvassa taistelun jälkiä Haakissa]
| Beneluxin sisällissota | |
|---|---|
| Päivämäärä | 24.11.1914 - 3.6.1915 |
| Paikka | Benelux |
| Lopputulos | mustien eli aikaisempien suursukujen voitto |
| Vaikutukset | suuri määrä beneluxilaisista aatelisista hävisi, demokratisoitumisen aikakausi alkoi |
| Osapuoluet | |
| Mustat | Siniset |
| Kirjalaiset tukijoukot | Bacharkaarti |
| Skåneskaarti | Kyporialainen muukalaisjoukkue |
| Vahvuudet sodan alussa | |
| 83 000 mustien sotilasta | 71 000 sinisten sotilasta |
| 10 000 kirjalaista sotilasta | 6900 bacharilaista sotilasta |
| 600 skånesborgilaista sotilasta | 120 kyporialaista sotilasta |
| Tappiot | |
| 9400 kaatunutta ja 16 000 haavoittunutta mustien sotilasta | 12 000 kaatunutta ja 18 300 haavoittunutta sinisten sotilasta |
| 300 kaatunutta ja 450 haavoittunutta kirjalaista sotilasta | 44 kaatunutta ja 101 haavoittunutta bacharilaista sotilasta |
| 210 kaatunutta ja 370 haavoittunutta skånesborgilaista sotilasta | 1 kaatunut ja 3 haavoittunutta kyporialaista sotilasta |
Beneluxin sisällissota (kas. Guera Interian al Benelux, dös. Sessevor däs Benelux) oli Beneluxin sisällä käyty sota ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheilla. Se alkoi 24. marraskuuta 1914 Tödörien vallankumouksesta ja päättyi 3. kesäkuuta 1915 Tudwikien voittoon. Sodassa taistelivat mustiin ja siniseen jakautuneet Beneluxin aatelissuvut. Mustia johtivat Tudwikit etelästä Laxburgista ja Bälgnenistä käsin, sinisiä johtivat Tödörit Nädernistä ja Nörtnistä käsin. Calesin maakunnan aateliset olivat aluksi puolueettomia, mutta liittyivät Tödörien puolelle vuodenvaihteessa.
Sisällissodasta koitui enemmän kuolonuhreja kuin Beneluxin ensimmäisessä maailmansodassa käymissä taisteluissa, vaikka Benelux kävikin vain yhden merkittävän taistelun. Sodassa molempia osapuolia vaivasivat huolet ulkomaiden puuttumisesta sotaan, sillä ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheet olivat koko ajan vaikuttamassa sodan taustalla. Sisällissota päättyi kuitenkin ennen ensimmäisen maailmansodan loppuvaihetta, jonka vuoksi sen häviäjät eli Tödörit laittettiin maksamaan suursodan rauhansopimuksessa Beneluxille määrätyt sotakorvaukset.
Osapuoluet sodan alussa 
Muokkaa
Sodassa beneluxin suuret aatelissuvut eli Tudwik, Tödör, Welsum, Modders, Les Daams, Tayrell, Veening ja Bernevelt jakaantuivat "mustiin" ja "sinisiin". Lisäksi näiden pääosapuolien sisällä tapahtui jakaantumisia. Mustat esimerkiksi jakaantuivat vielä häilyväisesti "haukkoihin" eli sodan jatkamista kannattaviin ja "kyyhkyihin" eli rauhanomaisia keinoja kannattaviin.
"Mustat" eli Tudwikien kannattajat Muokkaa
Mustat saivat nimensä Laxburgin maakunnan lipusta, jossa hallitsevina väreinä olivat musta ja kultainen. Tämän takia Tudwikien, jotka tulivat Laxburgista, kannattajia kutsuttiin myös kultaisiksi. Tudwikit johtivat Mustien sTudotajohtoa, vaikka heillä oli kolmanneksi vähiten joukkoja, koska he olivat alkuperäinen hallitsijasuku ja heillä oli eniten yhteyksiä pienempiin sukuihin.
Pääasialliset joukot:
| Suku | Maakunta, kaupunki | Vahvuus sotilaissa |
|---|---|---|
| Tudwik | Laxburg | 11 000 |
| Welsum | Laxburg | 1300 |
| Modders | Bälgnen, Entwurp | 16 000 |
| Les Daams | Bälgnen, Bruissels | 31 000 |
| Veening | Bälgnen, Entwurp | 18 300 |
| muita vähäpätöisempiä sukuja | Bälgnen, Laxburg | 8700 |
Kirjalaiset tukijoukot:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_interventio_Suomen_sis%C3%A4llissodassa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_It%C3%A4meren-divisioona
| Sotilaat | Laivat | Tehtävät |
|---|---|---|
| 10 000 | 3x torpedoalus
2x panssarilaiva 10x linjalaiva | Ämsdamin lähikuntien haltuunotto maihinnousulla |
Kirjala oli jo suursodan alussa vuonna 1910 liittoutunut Beneluxin kanssa ja auttanut tätä Afrikan siirtomaiden säilyttämisessä ja Bacharia vastaan puolustautumisessa. Liittolaisuuden oli määrä päättyä 31. joulukuuta 1914, mutta sitä päätettiin jatka Beneluxin sisällisodan päättymiseen asti. Kirjalaisten joukkon merkitys sodassa oli vähäinen ja ne osallistuivat sotaan kunnolla vasta Pääsiäistaistelun jälkeen, mutta niiden väliintulo vauhditti kuitenkin sodan päättymistä ja aiheutti Sinisten keskuudessa sekaannusta.
"Siniset" eli Tödörien kannattajat Muokkaa
Tödörit olivat se suku joka aloitti kapinan Tudwikeja vastaan. Heidän tukijoikseen ilmantuivat heti ensimmäisinä "Pohjoisen sukuina" ja "Merimiessukuina" tunnetut aatelissuvut. Sinisistä vain Tödöreillä ja heidän merkittävimmillä liittolaisillaan Tayrelleilla ja Bernewelteillä oli merkittävät sotavoimat.
| Suku | Maakunta, kaupunki | Vahvuus sotilaissa |
|---|---|---|
| Tödör | Nörtn, Görnen | 32 000 |
| Tayrell | Nädern, Ämsdam | 24 000 |
| Bernewelt | Nädern, Haak | 10 300 |
| muita vähäpätöisempiä sukuja | Nädern, Nörtn | 4700 |
Sinisillä oli myös tukea Bacharilta ja Kyporialta, mutta bacharilaiset kävivät vain yhden taistelun ardennien vuoristossa Tudwikeja vastaan ja luovuttivat sitten. Kyporialaiset eivät päässeet edes perille Pohjois-Beneluxiin, vaan heidän laivansa jumiutui karille Kirjalankanaalissa, yksi tukehtui puuroon ja kolme sairastui. Kyporialaiset taistelivat siis epäonnea vastaan ja kirjalaisten piiritettyä heidät kanaaliin, he perääntyivät.
