FANDOM


Kieli

Oma nimi talssen vøn Brasse
Tiedot
Alue Iberian niemimaa
Virallinen kieli Kastamere Kastamere
Puhujia 100 200 ilmoittautunutta puhujaa
Sija 14.
Kirjaimisto latinalainen lisäyksin
Kielenhuolto LINGO-CA

(Lingue Domesticae Castamere)

YST 2 -koodi BRA
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Indoeurooppalainen kielikunta
Kieliryhmä Germaaniset kielet

Länsi-Goottiset kielet

Etelä-Germaaniset kielet

Brassin kieli (brs. Talssen vøn Brasse) on pääosin Kastameressä puhuttu germaaninen kieli, jota puhuu hieman yli miljoona ihmistä. Kielen on tehnyt Vallu, joka on käyttänyt kielen sanaston pohjana saksaa, luxemburgia ja norjaa. Kielioppiin on otettu vaikutteita saksasta ja englannista.

Brassin kielen kehitys on jaettu neljään osaan: germoni, muinaisbrassi, keskibrassi ja nykybrassi. Kielen ensimmäinen muoto, germoni, oli germaanisten kielten kantamuoto, josta muut germaaniset kielet kuten vriisi ja qrût kehittyivät. Germoni oli kuitenkin täysin erilainen kuin nykybrassi eikä kielillä ole juuri mitään yhteistä. Germonia puhuttiin noin 300 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Äänneoppi Muokkaa

Brassin ääntäminen muistuttaa saksaa ja norjaa. Kielessä on muutamia diftongeja, kuten ie [ɪ:] ja ei [ɑi]. Muista germaanisisista kielistä poiketen brassin kielessä on käytössä pitkiä vokaaleita myös kirjoitetussa kielessä, esimerkiksi sellaisissa sanoissa kuin maan ja füür.

Yleisimpiä äänteitä (huomioi että tässä on vain listattu äänteet ja kirjaimet, jotka poikkeavat suomen kielen äänteistä ja kirjaimista):

  • c [k], esiintyy vain lainasanoissa ja nimissä (esim. Johan Carlberg)
  • ch [x], saksalainen “kurkku-h”, vaikka ei äännykään kurkussa vaan suun takaosassa, harvinainen äänne
  • dh [dh], esiintyy muutamissa gaelikielten lainauksissa (esim. dhaen, ‘kieli’ (anatominen kieli))
  • e [e] [ə] [ɛ], ääntämykseltään vaihteleva äänne
  • ei [ɑi], suhteellisen yleinen diftongi pitkissä substantiiveissa
  • ø [ø] [ə] [œ] [o:], yleinen ääkkönen
  • øo [u:], ylempään huomattavasti harvinaisempi
  • f [f], voidaan ilmaista myös muodoissa pf tai bh
  • h [h], läheistä sukua brassin kielessä harvinaisesti esiintyvällä ch-äänteelle
  • i [ɪ] [i], vaihteleva ääntämys
  • ô [oj], ei esiinny yleensä substantiiveissa
  • q [ke], hyvin harvinainen äänne
  • r [r], voin ääntyä myös ns. “ranskalaisena r-kirjaimena”
  • th [th], yhtä yleinen kuin øo-äänne
  • u [u] [y], yleinen äänne u-äänteenä, y-äänteenä harvinaisempi
  • ü [u:] [y:]
  • v [v] [f]
  • y [j] [i] [y]
  • z [ss] [z]
  • æ [e] [e:] [æ] [æ:]

Kielioppi Muokkaa

Substantiivit Muokkaa

Artikkelit Muokkaa

Substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun; maskuliineihin, femiineihin ja neutreihin. Jokaiselle suvulle ovat omat artikkelinsa ja niiden taivutukset.

Substantiivi kirjoitetaan isolla kirjaimella aina artikkelin kanssa.

Määräisen artikkelin taivutus:

suku yksikkö monikko
maskuliini dum dumen
femiini dan dænen
neutri des, den døsen

Epämääräisen artikkelin taivutus:

suku artikkeli
maskuliini ône
femiini æne
neutri üne

Monikko Muokkaa

Brassin kielessä monikko määräytyy suvullisesti. Maskuliineissa -en tai -an -päätteillä, femiineissä -æn-päätteellä. Neutrien monikkomuodot ovat epäsäännölliset, esimerkiksi senjønnar (‘järvet’, yksikössä senjøn). Useimmiten nämä epäsäännölliset monikkomuodot ovat kuitenkin arvattavissa.

Sukupuolta ilmaisevat sanat ovat aina neutreja, jonka vuoksi niiden monikkomuodot ovat myös epäsäännölliset. Esimerkiksi maan (‘mies’) on monikossa mæne ja franne (‘nainen’) on monikossa frøna.

Myös sellaiset yleiset sanat kuin füür – føre (‘tuli – tulet'), væser – væste (‘vesi – vedet’) ja lüft – løfte (‘ilma – ilmat’) ovat neutreja.

Sijamuodot Muokkaa

Brassissa on kolme sijaa: nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi.

Akkusatiivi ilmenee harvoin brassin puhekielessä (nominatiivia käytetään sen korvaajana), mutta kirjakielessä sen asema on vahva. Akkusatiivia ilmaistaan epäsäännöllisellä vokaalipäätteellä, johon voidaan liittää konsonantti mikäli substantiivi päättyy vokaaliin.

Genetiivi jaetaan kolmeen osaan, maskuliiniseen (-r), femiiniseen (-s) ja neutraaliin (pääte epäsäännöllinen). Genetiiviä voidaan brassissa ilmaista myös vøn ja fus-prepositioilla.

Adjektiivit Muokkaa

Adjektiivin vertailumuodot ovat positiivi, komparatiivi -(an)ten ja superlatiivi -(ø)ste. Esimerkiksi grust – grusten – gruste. Adjektiivit ovat yksiä brassin helpoimpia kieliopillisia asioita.

Sanajärjestys ja lausemuoto vaikuttavat adjektiivin paikkaan. Myönteisessä lauseessa adjektiivi on ennen objektia, mutta kysyvässä se on aina jälkeen. Kielteisessä lauseessa adjektiivin paikka on aina ennen subjektia mutta objektin jälkeen, mutta jos toista ei ole, niin silloin ennen.

Adjektiivin paikka taivuttetuna eri lausejärjestyksissä (adjektiivi lihavoitu):

myönteinen lause kysyvä - negatiivinen -
Dem Franne søme viet hüüræn. Søme dem Franne hüüræn vietten? Hüüræn vietøste søme dem Franne keint.
Rouva pitää vaaleista hiuksista. Pitääkö rouva vaaleammista hiuksista? Rouva ei pidä vaaleimmista hiuksista.

Pronominit Muokkaa

Persoonapronominit muotoineen ovat:

persoonamuoto subjekti objekti maskuliininen possessiivi femiininen possessiivi neutrinen possessiivi monikollinen, suvuton tai objektiton possessiivi
y. 1. p. jieg jeine jans jens jons jenes
y. 2. p. do dove dons dans dens dones
y. 3. p. har/sie/der hare/siene/dære hars/vies/ders hars/seines/dræs hars/vies/dræs hares/sieves/deres
m. 1. p. vie vem vims vems vomes viemes
m. 2. p. van væna vans vens vonnes vannes
m. 3. p. døn døve døns dønes doves

Teititellessä käytetään joko monikon toista tai kolmatta persoonaa.

Demonstratiivipronominit:

pronomini brassi
tämä dyes
tuo daam
mitä, mikä, joka vach, være
nämä desse
nuo døse
ne døne

Demonstratiivipronomineihin voidaan halutessa liittää prepositioita, esimerkiksi vøn være ('minkä') tai æn døse ('noissa'). Joissakin tapauksissa prepositio ja pronomini ovat yhdistyneet (esim. veer daam = verdam, 'tuolta'), mutta kirjoitetussa kielessä tätä ei sallita.

Olla-verbin taivutus persoonapronomineissa Muokkaa

(persoona)muoto preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti futuuri
perusmuoto ver vart hæve ver hæve vart voll veren
y. 1. p. am vøse hæv am hæve vøse voll am
y. 2. p. vær været hæve vær hæve vært voll vær
y. 3. p. est vøse hæv est hæve vøse voll est
m. 1. p. vær været hæve vær hæve vært voll vær
m. 2. p. vær været hæve vær hæve vært voll vær
m. 3. p. vær været hæve vær hæve vært voll vær

Prepositiot Muokkaa

Brassin kielessä käytetään samoja prepositioita kuin englannissa.

Alla olevassa taulukossa on muutamia prepositioita, joille löytyy sijamuotovastine:

prepositio sijamuotovastine englanniksi
æn inessiivi in
æus elatiivi, ablatiivi from
du illatiivi, allatiivi, translatiivi to
miede adessiivi with
kiede abessiivi without

Verbit Muokkaa

Verbien aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri. Näistä jokaisella on yleis- ja kestomuoto. Kestomuoto kuvaa jatkuvaa toimintaa ja yleismuoto tavallisesti päätynyttä tai lyhyttä toimintaa. Alla olevassa taulukossa on säännöllisen talsse-verbin (‘puhua’) taivutukset yksikön kolmannessa persoonamuodossa:

aikamuoto yleis- kesto-
preesens talsse est talssenn
imperfekti talsset vøse talssetenn
perfekti hæv talsse hæv talssenn
pluskvamperfekti hæv talsset hæv talssetenn
futuuri voll talsse voll ver talssenn

Verbien tapaluokkia ovat indikatiivi, imperatiivi (esimerkiksi “sprinne”) ja konditionaali (joka muodostetaan vylde-apuverbillä). Apuverbillä voidaan muodostaa verbin kanssa niinsanottu “hyväksyvä” lause, esimerkiksi Jieg dø der hæv (‘Minulla kyllä on se’) vastaa englannin lausetta I do have it. Dø-apuverbin kanssa käytettynä verbi tulee vasta objektin jälkeen, jolloin sanajärjestys on subjekti-objekti-predikaatti (OSP).

Säännölliset verbit taipuvat kuten sprien-verbi: sprien – sprienet – sprienet. Brassissa on muutamia epäsäännöllisiä verbejä, kuten gø – gent – gana ('mennä – meni – on/oli mennyt). Vaillinaisia apuverbejä (joilta puuttuu tiettyjä muotoja) ovat muun muassa kæn/kylde, sølle/søtte, mê/meidet, vaar, voll/vylde, jaude.

Passiivi muodostetaan olla-verbin perusmuodolla ver, joka taipuu aikamuodon ja subjektin mukaan, esimerkiksi Dum Hüsse vart molbet (‘talo maalattiin’).

Gerundi on verbin -enn-päätteinen muoto. Sitä käytetään esimerkiksi partisiipin preesensissä, kuten sploenn (‘pelaava’); tai -minen-muodossa, kuten sprienenn (‘puhuminen’).

Lauseenvastikkeita ei tunnetta brassin kielessä.

Negatiivinen apuverbi Muokkaa

(k)ent-apusanan avulla joillekin brassin kielen verbeille voi muodostaa niin sanotun negatiivin, jota käytetään kun joku EI tehnyt jotain (esim. Har nøokent, 'Hän ei tiedä’). Tämä kuitenkin toimii vain yleisimmillä verbeillä, kuten ver, der, gø ja kæn, muiden kanssa on käytettävä negatiiviverbejä apuverbeinä. Joillakin verbeillä on epäsäännölliset negatiivi-muodot.

Alla taulukossa kaikki negatiiviverbit, joiden kanssa voi käyttää negatiivia suoraan pääverbiin kytkettynä:

verbi perusmuoto(/-dot) negatiivi(t)
olla ver, vart; am, vær, est, vøse, været verent, varent; akent, værent, essent, vøsent, væretent
tehdä der, diere derent, dierent
mennä gø, gent gønt, gentent
voida/osata kæn, køld kænent, køldent
tietää nøo, nøet nøkent, nøent
sølle-apuverbi sølle, søde søllent, sødent
voll-apuverbi voll, vylde vollent, vyldent
jaude-apuverbi jaude jaudent

Esimerkiksi Jieg gentent ('en mennyt') tai Van derent ('et tee').

Sanajärjestys Muokkaa

Brassin yleisin sanajärjestys on SPOPTA, jota käytetään myönteisissä lauseissa. Kysyvissä lauseissa sanajärjestys on PSOTPA ja kielteisissä ja “pyytävissä” tai “haluavissa” OPSAPT. Dø-apuverbien kanssa muodostettujen lauseiden sanajärjestys on OSPAPT.

Esimerkkejä Muokkaa

Esimerkkisanastoa Muokkaa

Heijæ! [hæije:] Hei!
Dænken. [denken] Kiitos.
Grust dænken! [krust denken] Kiitos paljon!
Gøten morren! [gœ:t:en mor:en] Hyvää huomenta!
Gøten tæg! [gœ:t:en te:g] Hyvää päivää!
Gøten evend! [gœ:t:en æ:vend] Hyvää iltaa!
Gøten nøcht! [gœ:t:en nœh:t] Hyvää yötä!
Vær være do? [ve:r ve:re do:] Kuka olet?
Siehten! [si:t:en] Näkemiin!
Keisten! [kaisten] Hyvästi!
Achtwert [ah:twert] Anteeksi!
Der do vach? [de:r do: vah:] Mitä teet?
Keint verkihte. [kaint ferkihte] En mitään erikoista.
Vær haut do? [ve:r haut:o:] Mitä kuuluu?
Gøt jieg hæv, dænken! [gœ:t:en ji:g he:v, denken] Hyvää kuuluu, kiitos!
Ogen do? Hæv do gøt? [o:gen do: he:v do] gœt] Entä sinulle? Kuuluuko hyvää?
Achtwert do, do høren jieg keint. [ah:twert do: do hœren ji:g kaint] Anteeksi? En kuullut...
Gøten bristentæg! [gœten bristente:g] Hyvää syntymäpäivää!
Talsse do Castællen? [tals:e do kastellen] Puhutko espanjaa?
Jau, jieg talsse Ængleis. [jau jig tals:e englais] Kyllä, puhun englantia.
Sø talsse do Qin [sœ: tals:e do kuin] Puhut siis kiinaa?
Keint, jieg talsse Dæutzhe. [kaint ji:g tals:e nip:o:ne] Ei, puhun saksaa.

Erilaisia fraaseja Muokkaa

"Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla."

Talssen est üne presikten, ænær maan asdrecen hars gedanke miede marken, abstraktiken.

Sormusruno Muokkaa

Sormusruno on tuttu runo Taru Sormusten Herrasta, jonka alkusanoina se myös toimii.

"Kolme sormusta haltiakuninkaille alla auringon,

seitsemän kääpiöruhtinaille kivisaleissaan, yhdeksän ihmisille, jotka vie tuoni armoton, yksi Mustalle Ruhtinaalle valtaistuimellaan maassa Mordorin, joka varjojen saartama on. Yksi sormus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee, se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee maassa Mordorin, joka varjojen saartama on."

Dræa rængen du ælvküngen soone æn,

sieven du darvrøchanen doves stunhaalæn æn,

næa du mæne mortaale, væren døte dagen,

æa du Morge Røchan ders veirstüüle æn,

æn lænde vøn Mordor, væræn vær sjutten æn.

Æa rænge du fints døn, dum æa du veire døn,

dum æa du Nøht drakken døn oc du Morge auh

æn lænde vøn Mordor, væræn vær sjutten æn.