FANDOM


Cristóbal Rolando Campos
Writer John

Campos työskentelemässä vuonna 1988.

Syntynyt keväällä 1945 crg., ikä 68 vuotta
Ammatit kirjailija
Kansalaisuus gualadorilainen
Tyylilajit rikoskirjallisuus, fantasia
Esikoisteos Kello soivat, kirkko kutsuu (The Bells, the Church)
Pääteokset Jäätävä ritari (The Knight of Frost, Muuri ja Linna -sarjan kolmas osa)
Uskonnollinen kanta luterilaisuus

Cristóbal Rolando Campos (s. keväällä 1945 crg. Queenston, Karibia, Khalifornia) on merkittävä gualadorilainen kirjailija, joka on palkittu ensimmäisenä maailmassa viidellä Carlos-kirjallisuuspalkinnolla. Campos tunnetaan erityisesti fantasiakirjasarjastaan Tulitanssi, jota pidetään yleisesti realistisen fantasian merkkipaaluna.

Campos on saanut aikanaan paljon vaikutteita Aragorn Ackworthilta ja Bruce Heywangtonilta, joista ensin mainittu kirjoitti fantasiaa ja viimeksi mainittu rikoskirjallisuutta. Camposin tuotannossa näkyy molempien kirjailijoiden vaikutus ja hän osaa taitavasti yhdistää rikoksia ja oikeutta fantasiaan ja siinä esiintyvään taikuuteen.

Campos on toiminut itsekin esikuvana lukuisille aikalaisilleen. Hänen kirjoistaan vaikutteita ovat eniten ottaneet George I. N. Market ja Edward Swinston-Halls. Camposin tyyli kirjoittaa on yksinkertainen: hän kuvailee lyhyesti ja tilanteiden mukaan ja piilottaa yksitoiskohtiin viitteitä tulevista juonenkäänteistä.

Elämäkerta Muokkaa

Varhaiset vaiheet (1950-1970) Muokkaa

Cristóbal Rolando Campos syntyi keväällä 1945 Gualadorin ajanlaskua (1950 eurooppalaista ajanlaskua) Queenstonissa, Karibialla, Khaliforniassa. Hänen vanhempansa oli gualadorilaisia ja lomalla Karibialla. Perhe palasi Gualadoriin pian Camposin syntymän jälkeen, jotta hän oppisi ennemmin romonin kielen kuin englannin, jota puhuttiin Karibialla.

Campos aloitti ala-asteen 6-vuotiaana vuonna 1960. Hänellä oli pulpettikirjoinaan Aragorn Ackworthin ja Jule Vernerin kirjoja. Campos menestyi koulussa erityisesti äidinkielessä, itsensä ilmaisemisessa, englannin kielessä ja historiassa. Hän oli hyvin kiinnostunut 1800-luvun teollistumisesta ja keskiajan todellisista oloista. Hänen suhtautumisensa Ackworthin kirjoihin muuttui negatiiviseksi teini-iässä ja hän kuvaili vuonna 1970 Ackworth-tyyppistä fantasiaa "keijukaisfantasiaksi", viitaten sillä Ackworthin kirjojen iloisuuteen ja jaotteluun hyvään ja pahaan.

Ensimmäiset teokset (1970-1976) Muokkaa

Campos aloitti esikoisteoksensa kirjoittamisen vuonna 1971. Kirjan oli tarkoitus olla lyhyt nykyaikaan sijoittuva kertomus messutilaisuudesta kirkossa. Campos oli saanut idean tähän novelliin käydessään aamunavauksessa St. Conlion katottomassa kirkossa vuonna 1970.

Kellot soivat, kirkko kutsuu ilmestyi vuonna 1973. Novelli sai hyvän vastaanoton yleisöltä, mutta kriitikot kutsuivat sitä "nuoren miehen mielijohteesta syntyneeksi tilannekohtaukseksi". Campos vastasi tähän novellin olleen vain kokeilu päästä kirjallisuusmarkkinoille.

Rikoskirjallisuuden kausi (1977-1990) Muokkaa

Campos kokeili rikolliskirjallisuutta vuonna 1977, koska tilannekohtauksiset novellit eivät selvästikään olleet hyvä tapa ansaita rahaa kirjoittamisella. Campos päätyi kirjoittamaan St. Harban suurimman puistokadun poliisiyksiköstä, joka ratkaisee erinäisiä rikoksia kaupungissa.

Bulevardin poliisit ilmestyi 7. 1. 1980 alunperin itsenäisenä teoksena. Kirja sai hyvän vastaanoton yleisöltä ja kriitikoilta ja se nosti hänet viimein kirjallisuusseurojen puheenaiheeksi. Myöhemmin Campos laajensi kirjan kirjasarjaksi, josta tuli yksi 1900-luvun suosituimmista rikoskirjasarjoista.

Tulitanssin aloittaminen (1980-1985) Muokkaa

Tulitanssin lopettaminen (1990-2002) Muokkaa

Tulitanssi Muokkaa

Kirjasarjan hahmoja Muokkaa

  • Oliver Sarvenhyve
  • Aaron Näkinkenkä
  • Noita
  • Juhana Kruununen
  • Janette "Rautamieli" Saarela
  • Kuuma Kirsikka
  • Alviina Vuorsalo
  • Benjamin Vuorsalo

Ruusuvesi (1981) Muokkaa

Tulitanssi-kirjasarja alkaa Ruusuvesi-romaanilla, jossa kerrotaan kuvitteellisen Assaran mantereen aatelissukujen kamppailusta vallasta kuninkaan kuoltua. Kirjassa seurataan lukuisia näkökulmahenkilöitä ja monet eri luvuissa kerrotut tapahtumat saattavatkin tapahtua yhtä aikaa.

Kirsikkaritari (1988) Muokkaa

Oliver Sarvenhyveen lyötyä Ruusuveden sotajoukot taistelussa Kruunujoen rannalla, Aaron Näkinkenkä päättää vallata Kirsikkaniemen vahvistaakseen asemaansa suurimmassa osassa Aurinkovaltakuntaa. Kirsikkaniemen valtias Kirsikkaritari kieltäytyy kuitenkin Särkyisen kanssa tehtävästä liitosta ja Aaron saa vastaansa Punaisen tornin Juhana Kruunusen.

Kirousten kirja (1996) Muokkaa

Juhana Kruunusen voitettua Aaron Näkinkenkä ja Kirsikkaritari taisteluissa, Oliver Sarvenhyve kokee hänet uhaksi. Lännessä valtaansa kasvattanut Noita on löytänyt Kirousten kirjan ja etsii nyt tapaa herättää henkiin muinaiset Tulihenget. Sisällissodasta jo muutenkin kärsivä Aurinkovaltakunta ei huomaa Noidan uhkaa.

Palava länsi (2002) Muokkaa

Oliver Sarvenhyve on voittanut Juhana Kruunusen ja mestannut hänet maanpetturina. Juuri julistettu Aurinkovaltakunnan tasavalta huomaa kuitenkin liian myöhään lännessä valtaan nousseen Noidan, joka on onnistunut myös Tulihenkien herättämisessä. Koko Länsi-Assaran kaikki metsät ja kylät palavat Noidan raivatessa tietään Ruusuvedelle ja Kruunuun.

Noitarovio (2010) Muokkaa

Oliver Sarvenhyve onnistuu vangitsemaan Noidan, mutta Tulihenget etsivät häntä. Piikkien Vuorsalot uskaltavat viimeinkin avata linnojensa portit ja ratsastaa esiin lännen noitia vastaan. Oliver päättelee Tulihenkien kuolevan jos hän tappaa Noidan. Noita anoo armoa, mutta Oliver ei anna sitä ja polttaa hänet roviolla. Tulihenget katoavat tuhkana länteen, mutta Benjamin Vuorsalo kaappaa vallan ja Aurinkovaltakunta on taas kuningaskunta.

Bulevardin poliisit Muokkaa

Bulevardin poliisit (engl. Police of Boulevard) oli C. R. Camposin tie menestykseen, avain rikoskirjallisuuteen ja ovi kirjallisuuspiireihin. Kirjasarja nosti hänet maailmanmaineeseen ja toi Camposille yleisön. Sarjassa kerrotaan erään Karlostadon puistokadun poliisiyksikön ongelmista ratkaista erinäisiä rikoksia.

Sarja sai aikanaan laajaa suosiota ja se on edelleenkin suosittu. Lukuisat salapoliisi- ja rikoskirjailijat ovat ottaneet kirjasarjan esikuvakseen kirjoittaessaan omia romaaneitaan. Sarjaan tehtiin kolme osaa, joista eniten menestyi ensimmäinen osa.

Kirjasarjan hahmoja Muokkaa

  • komisario Albert Frengus, Karlostadon pääpuistokadun walschteinilainen komisario
  • ylikonstaapeli Edúrd Gelbetti, Frengusin alainen
  • naiskonstaapeli Miránde Vineid, Gelbettin vaimon serkku ja Frengusin alainen

Televisiosarja Muokkaa

3402553900 4a08b8aa17

Thomas Carfel komisario Frengusina.

Bulevardin poliiseista on tehty myös televisiosarjan "Poliisit puistokadulla", jossa päähenkilöä, komisario Frengusia esittää Thomas Carfel. Carfelia on kehuttu paljon tästä roolista. Televisiosarjaa tuotettiin kolme kautta, joihin sisältyy yhteensä yhdeksän jaksoa. Sarjaa esitettiin vuosina 2005-2007.

Koska kirjasarjassa on kolme osaa, jokaista osaa varten tehtiin yksi tuotantokausi. Tuotantokaudet esitettiin joka vuosi järjestyksessä ja ne kuvattiin vuosina 2003-2005.

Sarjaa on kehuttu paljolti myös maskeerauksesta.

Arvostus Muokkaa

Cristóbal Rolando Camposia arvostetaan edelleenkin, vaikkeivat hänen kirjansa ole myyneet lähes yhtään vuosiin. Camposin vaikutus kirjallisuuteen on ollut kuitenkin selvä: ilman häntä George I. N. Market olisi saattanut tehdä fantasiakirjasarjastaan Tulen ja teräken laulu täysin erilaisen.

Camposin mukaan on nimetty seikkailukirjapalkinto Campos, joka on osa Carlos-palkintosarjaa. Kirjailija itse on saanut viisi Carlos-palkintoa, mikä on edelleenkin maailmanennätys.

Kritiikki Muokkaa

Camposia on kritisoitu suuresti raakuudesta, jonka hän nosti esiin erityisesti Muuri ja Linna -sarjassa. Monet kirjakaupat boikotoivat Camposia vastaan estämällä kirjojen lainaamisen ja oston alaikäisiltä ja nuorilta ihmisiltä. Tämä on synnyttänyt suurta vastusta Camposin faneissa.

Lue lisää Muokkaa