CMS Malrick
CMS-Lisso luokka on vuosina 1998-2006 Kastamerelle valmistunut ohjusveneluokka, johon kuuluvat ohjusveneet CMS Lisso, CMS Vinio, CMS Greynon ja CMS Malrick. Niitä käytetään pääasiassa tiedusteluun ja meri- ja ilmatorjuntaan. Luokan aluksilla on vahva aseistus, jonka pääaseina ovat meri- ja ilmatorjuntaohjukset.
Alukset on rakennettu Æker Castayardsin Salthavenin telekalla. Ensimmäinen tilattiin joulukuussa 1996 ja neljäs, Malrick, luovutettiin 19. kesäkuuta 2006 Salthavenissa alukset tilanneelle Kastameren meripuolustusvoimille. Lisso-luokan ohjusveneistä alkaen ohjusveneet on nimetty maailmanhistoriallisten kaupunkien mukaan.
Alukset CMS Lisso, CMS Vinio ja CMS Malrick ovat tällä hetkellä toimintatehtävissä Välimerellä Välimeren sodassa. CMS Lisso oli tärkeässä osassa Valkoiseen Torniin hyökänneiden terroristien kiinniotossa, ampuessaan kansiaseellaan terroristien haltuunottamaa venettä ja nostaen sen uppoamispaikalta viisi henkilöä.
Perusrakenne[]
Aluksen runko on alumiinia ja yläpuoliset kansirakenteet hiilikuidulla vahvistettuja komposiittirakenteita. Alukset ovat kokoonsa nähden kevyitä, ja ne on varustettu vesisuihkupropulsiolla joka tuo niille hyvät ohjailuominaisuudet. Alukset pystyvät myös matalan syväyksensä takia toimimaan matalissa vesissä.
Häivetekniikka[]
Aluksen suunnittelussa on hyödynnetty häiveteknologiaa magneettisen-, lämpö- ja tutkaherätteen pienentämiseksi. Alus on muotoiltu siten että se heijastaa takaisin mahdollisimman vähän tutkasignaalia. Metalliosat on päällystetty tutkasäteitä absorboivalla maalilla ja kansirakenteiden komposiittiin on integroitu häivemateriaalia.
Päinvastoin kuin lasikuitu, hiilikuitu ei päästä lävitseen radioaaltoja. Tämä suojaa aluksen laitteita ulkoa tulevalta elektromagneettiselta pulssilta ja samalla estää laitteiden tuottamien radiosignaalien pääsyn ulos. Komentosiltaa lukuun ottamatta aluksessa ei ole lainkaan ikkunoita joista signaalit pääsisivät vuotamaan.
Aluksessa on vain hyvin vähän teräsosia, joten sen antama magneettinen heräte on vähäinen. Jäljelle jäävä magneettikenttä neutraloidaan rungon ympäri sijoitetuilla käämeillä.
Moottorien pakokaasut voidaan ohjata joko pinnan alle lämpöherätteen minimoimiseksi tai pinnan yläpuolelle, jolloin alukset ovat mahdollisimman vaikeita sukellusveneiden havaita. Kansille sijoitetuilla 50 suuttimella voidaan sumuttaa merivettä aluksen päälle sen jäähdyttämiseksi. Suuttimia voidaan myös käyttää aluksen puhdistamiseen kemiallisen hyökkäyksen tai radioaktiivisen laskeuman jälkeen.
Aseistus[]
Lisso-luokan alusten tulivoima perustuu Dæles Hollantin (aiemmin Pulss) valmistamaan STRATEGICOS taktiseen valvonta- ja taistelunjohtojärjestelmään, johon on kytketty kaikki aluksen ase- ja valvontajärjestelmät. Alusluokka pystyy saman aikaisesti valvomaan ilmatilaa noin 200 kilometriin, ampumaan ilmatorjuntaohjuksia yli 14 kilometriin sekä käyttämään pääasettaan eli meritorjuntaohjuksia yli 70 kilometriin.
Pääaseena on neljä walesilaisvalmisteista LPC15 Tp3 -meritorjuntaohjusta, joiden kantama on yli sata kilometriä. Lisäksi aluksella on 57 mm:n Bætler-yleistykki, kaksi 12,7 millimetrin ilmatorjuntakonekivääriä ja mantlalaisvalmisteiset Umpihanki-IR-ilmatorjuntaohjukset, joilla kyetään torjumaan kahdeksaa maalia samanaikaisesti neljääntoista kilometriin. Aluksia voidaan käyttää myös miinoitukseen. Omasuojana on harhamaalijärjestelmä Ironmetal WEIGHT, joka laukaisee tarvittaessa Pill-soihtuja sekä infrapunaharhamaaleja. Aluksilla on myös Etiopia Lacrizzi AATOS-järjestelmä ja WELL Margharita -tutkanpaljastin.
Alukset on varustettu YEN-3D tulenjohtotutkalla, Sädeyhtiö ONNI merenkulkututkalla sekä Pulss Partiomies I-alueen merivalvontatutkalla. Kaikuluotaimina ovat Uisko Meritousti aktiivinen korkeataajuuskaikuluotain ja Sonar/PTA:n hinattava kaikuluotain.
Propulsio[]
Alusten propulsiojärjestelmänä on Rolling-Ronalds Kaleva 90SII -vesisuihkuvetolaitteet, joiden voimanlähteenä on kaksi MTU 16V538 TB93 -dieselmoottoria. Kumpikin moottori tuottaa 2760 kW:n tehon, mikä mahdollistaa 30 solmun huippunopeuden. Alukset kykenevät yhdellä tankkauksella kulkemaan 500 merimailia. Apukoneena on kaksi 270KVA -generaattoria ja niihin kytketty dieselmoottori.
Lisso-luokan ohjusveneet[]
| Nimi | Palvelukseen | Kotisatama |
|---|---|---|
| CMS Lisso | 2000 | Salthaven |
| CMS Vinio | 2002 | Salthaven |
| CMS Greynon | 2004 | Runestone |
| CMS Malrick | 2006 | Runestone |