FANDOM


Projektinimi Ceykhrin (ehtouksia otetaan vastaan).

Haettavana uusi ja ensimmäinen pikkuvaltio (joka tässä tapauksessa päävaltiota suurempi), osallistuu mahdollisesti VP16 Kyporian ohella.

Valtiokehityksen syynä Valtiopelin poliittisen kentän "monipuolistaminen", sekalaiset toiveet Äitilin tai vastaavan valtion paluuseen ja kommunististen maiden mahdollinen katoaminen, jota osittaisella diktatuurivaltiolla pyritään kompensoimaan. Päämäärät on tarkoitus saavuttaa uhraamatta Kyporiaa, tai vaikuttamatta sen nykyiseen ulkoasuun radikaaleissa määrin.

Valtiokehityksessä on alustavasti tarkoitus käyttää tukena Kyporian wikiartikkelia, ja Syyrian ja Irakin sisällissota ja niiden wikiartikkeleita.

Mahdolliset avustavat ja vapaaehtoiset työsuoritteet valtiokehityksen aikana ovat sallittuja ja jossain määrin toivottavia mm. seuraavilla osa-alueilla: Kartat, kuvituskuvat, urheilu. Toistaiseksi Valtiokehitystä valvova taho varaa oikeuden sensuroida muiden käyttäjien muokkauksia, mikäli ne eivät valtiosuunnittelun yleisiä päämääriä tue.


Ceykhrinin tasavalta eli Ceykhrin on valtio Lähi-idässä. Ceykhrin rajautuu Lännessä Kyporiaan ja Välimereen ja jakaa suurimman osan muusta rajastaan Westenin kanssa.

Ceykhrinin nimi pohjautuu muinaisten kyporialaisten ja roomalaisten siitä käyttämään nimeen, jolla saattaa olla viitteitä sen kautta noin 1000 eaa. kulkeneeseen silkkitien edeltäjään. Luultavasti nimi viitasi joko silkkiin tai mausteisiin, ja sillä saattoi olla kaksoismerkitys varallisuuteen. Osa maailman vanhimmista sivilisaatioista on sijainnut Ceykhrinin alueella. Nykyisen Ceykhrinin alue on ollut kristinuskon syntysijoja. Valtaosan historiastaan Ceykhrin on kuulunut Kyprivaltakunnan tai Kyporian etupiiriin ja ollut osana niiden maa-alueita

Ceykhrin itsenäistyi (suuren) maailmansodan yhteydessä Kyporiasta osana rauhansopimusta, mutta maan kypriväestöstä muodostuva oikeistolainen Ceyet-puolue on hallinnut sitä lähes poikkeuksetta totalitaarisesti vuodesta 1944. Toistaiseksi maa on täydessä sisällissodassa

Maa on karkeasti jakautunut kolmen eri valtaryhmittymän hallitsemiksi alueiksi. Presidentin ja hallituksen johtamat Vanhoilliset hallitsevat alueita lähellä Kyporian rajaa, maan arabienemmistön elintason kehittämistä ja kypreihin verrattavaa tasa-arvoisuutta vaativat maltilliset kapinalliset hallitsevat valtion pohjoisia alueita ja viimevuosina voimistunut Äitis terroristijärjestö lähes kaikkia muita alueita.

Ceykhrin yhteenlaskettu bruttokansantuote on noin neljäkymmentä miljardia Ceykhrin talenttia, lukema on kuitenkin harhaanjohtava, sillä Ceykhrin ei muodostu yhtenäisestä talousalueesta vaan on sisällissodasta johtuen rikkonaisista ja itsenäisistä talousalueista muodostuva kokonaisuus. Valtion virallisen hallituksen kontrolloimien alueiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on noin viisitoista miljardia.

MaantiedeMuokkaa

Ceykhrin Välimeren rannikolla on kapea, maan pohjoisosista Liboriaan ulottuva tasankokaistale. Sitä peittävät hiekkadyynit ja tasankoa halkovat vuoristosta kohti rannikkoa kuroutuvat harjanteet. Rannikkokaistaleen sisämaan puolella kulkevat noin 1 200 m korkeat Jabba thö -Hutti -vuoret. Niiden länsirinteet joutuvat ajoittaisten sateiden kohteeksi, jotka aiheutuvat mereltä tulevasta kosteasta ilmasta. Siksi ne ovat hedelmällisiä ja tiheämpään asuttuja kuin itärinteet, joille puhaltaa aavikon kuiva tuuli.

Vuonna 2021 Ceykhrinissä oli neljä yli puolen miljoonan asukkaan kaupunkia: pääkaupunki Alappa, Hummus, Mersun ja Hadana.

Ilmasto on kuiva ja kuuma, mutta talvet leudot. Maan ylängöillä sataa talvisin ajoittain lunta. Maan korkein kohta on vuori nimeltä Hermeonenvuori, joka kohoaa 2 814 metrin korkeuteen

HistoriaMuokkaa

Huom: Itsenäisyyteen asti Ceykhrin historia mukailee pääosin Kyporian historiaa

Ceykhrinissä ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista. Varhaista maanviljelyn kehitystä on yritetty kartoittaa myös Ceykhrinissä tehdyillä kaivauksilla, mutta niiden määrä on yleisluontoisesti romahtanut Ceykhrin irtauduttua Kyporiasta ja myöhemmin sisällissodan takia. Valtaosa Ceykhrinistä kuului Basylonian valtakuntaan, Välimerta ympäröivien alueiden ollessa Kyporialaisten kaupunkivaltioiden siirtokuntien hallitsemia. Ceykhir alistettiin Kyprivaltakunnan alaisuuteen kokonaisuudessaan vuoteen 910 eAk mennessä. Mutta erikokoisia kapinoita ilmeni entisen Basylonian kansalaisten taholta vuoteen 810 eAk asti.

Ceykhrinin alue oli kristinuskon syntysijoja ja Roomalais-Aristotelisen kirkon profeetta Jeesuksen arvellaan syntyneen alueella. Islam syrjäytti Roomalais-Aristotelisen uskonnon paikoin Ceykhriniä, kun Kyprivaltakunta romahti 870 jAk Ceykhrin itäosista tuli yksi uuden uskonnon keskuksista, josta käsin islamia pyrittiin levittämään kohti Eurooppaa. Uimajadien islamistinen dynastia hallitsi Ceykhrin itäosien islamistista valtiota vuoteen 1870 asti, jolloin teollistumisen Kyporiaan tuoma vauraus ja tekninen edistys mahdollistivat sen aloittaa laajamittainen sotaretki väkirikkaampia arabimaita vastaan ja valloittaa osia Ceykhrin menetetyistä alueista takaisin. arabien maailmanvaltaa vuosina 661–750. Suurimmillaan dynastia hallitsi maa-alueita lähes Pakistadin ja Mantlan välistä aluetta Lähi-idässä. Valtansa alkuvaiheessa Uimajadit kunnioittivat Roomalais-Aristotelistä uskoa ja antoivat näille erivapauksia, mutta dynastian vakiinnutettua valtansa alkoi dynastia aktiivisesti pakko käännyttää entisen valtakunnan kansalaisia. Kyporia ja Uimajadit kävivät 1400-luvulla sarjan Antomaani sodiksi kutsuttuja uskonsotia.

Maailmansodan aikaan Kyporiaan kuuluneen Ceykhrinin etnisten kypri miesväestö mobilisoitiin osittain, mutta se pidettiin provinssin alueella ylläpitämässä järjestystä ja estämässä arabienemmistöisen kansan kapinointiyritykset, vain muutamia satoja - lähinnä vapaaehtoisia - miehiä osallistui Kyporian Walesia vastaan käytyyn sotaan Egyptissä, Mantlassa ja lopulta Asraelissa. Todennäköisesti Walesin tai Khalifornian yllytyksestä johtuen nähtiin Ceykhrinissä kaksi pienehköä kapinaa, joissa paimentolaisheimot valtasivat kaupunkeja ja julistivat aloittaneensa Ceykhrinin itsenäistymiseen tähtäävän sisällissodan. Vaikka kapinat tukahdutettiinkin nopeasti vetosivat liittoutuneet Kyporian antauduttua niihin ja sisällyttivät Ceykhrinin itsenäistymisen osaksi rauhansopimusta.

ItsenäistyminenMuokkaa

Ceykhrin itsenäistyi Kyporiasta virallisesti kesäkuussa 1937 ja käytännössä viimeistään kesällä 1938, jolloin viimeinen Kyporialainen sotilasosasto poistui Ceykhrin maa-alueelta. Osana sopimusta myös etnisten kyprien tuli poistua Ceykhrin alueelta ja siirtyä jäljelle jääneille Kyporian hallinnoimille alueilla. Kyporian tiedustelupalvelu Moffatin tavoitteeksi annettiin tämän tavoitteen tukeminen ja osia siitä alistettiin siirtymäkaudeksi paikallisten viranomaisten alaisuuteen.

Moffat muun muassa organisoi kyprien kuljetuksia ensin Liboriaan ja sieltä edelleen Kyprian provinssiin. Joissain tapauksissa rauhansopimusta ja pakkosiirtoa kritisoineita ihmisiä on 2020 julkistettujen asiakirjojen mukaan ollut pakko hiljentää, vastasaatu rauhansopimus koettiin Kyporiassa liian hauraaksi ja arvokkaaksi vaarantaa.

Tämän siirtymäkauden aikana Kyporiaan siirrettiin arviolta neljäsataatuhatta ihmistä, lähes seitsemänsataatuhatta hevosta tai muuta kotieläintä ja satoja työkoneita ja tehdaslaitteita. Arviolta kahdeksankymmentätuhatta kypriä päätti vapaaehtoisesti ja ilman valtion tukea ja suojaa jäädä Ceykhrin alueelle omaisuutensa kera.

Ceykhrin asetettiin ensin UC:n ja maailmansodan voittaneiden liittoutuneiden valvontaan, ja näiden tahojen tehtäväksi asetettiin maan hallinta. Tosiasiallisesti Ceykhriin sijoitetut varat olivat usein riittämättömiä. Aluetta hallinnoivat ulkovallat eivät kokeneet hyötyvänsä Ceykhrin taloudellisesti kehittämisestä vaan pääasiallisesti keskittyivät sen pitämiseen sotilaallisena varovyöhykkeenä Kyporian YYA-sopimuksen raukeamista ajatellen. Pieniä kampanjoita alueen kehittämistä koskien kyllä pidettiin sitä valvovien valtioiden alueille, mutta näillä kerätyt varusteet olivat usein joko ennakkoluuloista tai erilaisesta ilmastosta johtuen tarpeettomia.

Ensimmäiset virallisesti demokraattiset vaalit Ceykhrinissä pidettiin 1944. Virallisesti kaikilla oli äänioikeus, mutta puutteellisten kulkuyhteyksien vuoksi vain kaupungeissa asuvat saattoivat tosiasiallisesti äänestää. Vaalien ylivoimainen voittaja oli Kyporiamyönteinen Ceyet-puolue, jota pääasiallisesti kaupunkeja asuttaneet kyprit äänestivät. Puolueen mahdollisuudet itsensä kampanjointiin olivat myös vastaehdokkaisiin nähden suorastaan ylivoimaiset, kyprien lähes yksinomaan omistamista media- ja viestintäyrityksistä ja korkeammasta sosioekonomisesta asemasta johtuen.

Puolue alkoi toteuttaa voimakkaasti nationalistista politiikkaa, jonka tarkoituksena oli turvata Ceykhrin etnisten kyprien elämäntavan jatkuminen ja Roomalais-Aristotelisen kirkon asema maan alueella.

Ulpianuksen dynastian valtaannousuMuokkaa

Vuonna 1945 maassa valtaa pitänyt eduskunta, jossa Ceyet-puolue piti senhetkistä ylintä valtaa, nosti Ceyet-puolueen puheenjohtajan Gnaseus Konstinuksen Ceykhrin presidentiksi suljetuin vaalein. Ystävällismielinen presidentti nähtiin puolueessa vallan takeena ja viimeisenä keinona sen (vallan) palauttamiseksi takaisin puolueelle mahdollisesti epäonnisten vaalien jälkeen.

Vuoteen 1947 mennessä presidentille oli annettu oikeudet hajottaa eduskunta ja muodostaa hätätilalain aikana hallitus, armeijan ylipäällikkyys ja oikeus äänestää eduskunnan kokoontuessa.

Vuonna 1950 perustettiin Cheykhrinin muslimien sosialistinen puolue. Maassa oli kolme puolueen aloittamaa ja kommunististen valtioiden tukemaa vallankaappausta vuosina 1950-1951, joiden päätteessä upseeri Muhamad al-Shiksli nousi valtaan ja kielsi kapitalistiset puolueet. Siviilihallinto lähentyi Katistanin ja Juppianin kanssa.

1952 Cheykhrin muslimien sosialistinen puolue aloitti liikkeen kohti islaminuskoista Cheykhriä. Noin kahdeksankymmenenyhdentuhannen hengen suuruinen Roomalais-Aristoteliseen kirkkoon kuuluva kypriväestö joutui uskonnollisen vainon kohteeksi ja mm. kyprien omistamien teollisuusyritysten työkoneita ja tehdaslaitteita rikottiin ja näiden omaisuus saattoi joutua ilkivallan kohteeksi. Syntyi ns. "no-go zone"ja, joihin kyprit tai muslimit eivät olleet tervetulleita ja joiden alueella osapuolet saattoivat joutua fyysisen väkivallan kohteeksi.

1953 sosialistinen puolue ilmoitti korottavansa "vääräuskoisten" verotusta noin kymmenellä prosentilla jokaista veroluokkaa kohden. Tilanne eskaloitui avoimiksi yhteenotoiksi, joissa pääsääntöisesti korkeampiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ja valtaosan byrokratiasta käsittävät kyprit kohtasivat noin kuuden miljoonan asukkaan muslimiväestön. Ceykhrin rajanaapuri Kyporia asettui avoimesti tukemaan alivoimaisia "veljeskansansa" jäseniä ja osallistui väkivaltaisiin yhteenottoihin muutamien satojen sotilaiden avulla.

Ceykhrin oma aliresursoitu armeija oli pysytellyt konfliktin alun siitä erossa, tilanne kuitenkin muuttui, kun Ceyet-puolueen uudeksi puheenjohtajaksi noussut karismaattinen Maximus Ulpianus vetosi siihen ja vaati laillisen hallitusvallan palauttamista maahan. Ceykhrin 1. divisioona marssi pääkaupunki Alappaan ja käytännössä nosti Maximuksen uudeksi presidentiksi ja palautti Ceyet-puolueen valtaan. Arviolta tuhannesta kolmeen tuhanteen ihmistä joutui poliittisten aatteidensa takia "uudelleenkoulutusleireille", heistä ehkä neljäsataa palasi.

Noustuaan valtaan 1954 Maximus Ulpianus järjesti maahan nopeasti hallintoa ja valtarakenteita. Perustettiin 40 jäsenen hallitus, johon Ceyet sai enemmistön. Puoluejohtoon tuli 10-jäsenen neuvosto, jonka johtoon valittiin Ulpianus. Hänet valittiin myös presidentiksi uudelle 7 vuoden kaudelle vuonna 1961. Vallan siirtoa al-Shiksliltä Ulpianukselle pidettiin kaikkiaan rauhallisena - Lähi-Idän muihin vastaaviin tapahtumiin nähden, ja askeleena pois radikaalista kommunismista.

Ulpianus oli Kyporian Lähi-Idän vapaan markkinatalouden maiden läheinen liittolainen, ja sai rahallista tukea etenkin vuoden 1962 talouskriisin yhteydessä. Samaan aikaan hän pyrki lähestymään myös kommunismia ja palautti diplomaattisuhteet mm. Hungariaan, Katistaniin ja Khaliforniaan.

Maximusta voi pitää perinteisenä machiavellistisena hallitsijana, joka pitää kiinni vallasta kaikin mahdollisin keinoin ja myös pyrkii lisäämään sitä. Maximuksen hallituskauden aikana vangittiin poliittisista syistä johtuen noin kymmenentuhatta henkeä, pääasiassa muslimeja ja vasemmistolaisia, hajotettiin useita mielenosoituksia väkivalloin ja jopa salamurhattiin ja mustamaalattiin poliittisia vastustajia. Maximus myös valtakautensa loppupuolella kielsi muiden kuin Ceyet-puolueen toiminnan.

Maximuksen aikana myös kyprien ja muslimien väliset luokkaerot syvenivät. Jo ennen vuotta 1937 oli alueen yläluokka koostunut pääosin kypreistä, joita Kyporia valtiona tukia muslimeja mieluummin. Kyprit saivat yrityksen perustamiseen tarvittavaa pääomaa ja kykenivät vuosien kuluessa myös tätä kerryttämään. Samoin Maximuksen ja Ceyet-puolueen politiikka erityisesti suosii kyprejä muun väestön ylitse. Luokkaeroihin ei aktiivisesti pyritä puuttumaan, joka itsessään aiheuttaa varallisuuserojen muodostumista ja epätasa-arvoa mm. koulutuksen suhteen.

SisällissotaMuokkaa

Johtaneet tapahtumatMuokkaa

Cheykriniä 1954-2000 hallinneen presidentti Maximus Ulpianuksen poika Domitius Ulpianus nousi valtaan vuonna 2001 Ceyet-puolueen päätöksestä. Vakiinnutettuaan valtansa Domitius ilmoitti pyrkivänsä isäänsä avoimempaan ja suvaitsevampaan linjaan ja vapautti viisisataa poliittista vankia ja salli puolueiden toiminnan ja osallistumisen eduskuntavaaleihin. Toivo vapaammasta ajasta autoritäärisen isän jälkeen heräsi. Lähes välittömästi tämän jälkeen muslimien sosialistinen puolue ilmoitti aloittavansa kampanjoinnin tuleviin vaaleihin. Kuitenkin vuoden 2002 keväällä pidätettiin presidentin valtaoikeuksien kaventamista ajaneita kansanedustajia.

Suur-Kirjala julisti Ceykhriniä vastaan lyhtyaikaisia pakotteita yhdessä Kortalian ja Kastameren kanssa. Pakotteista ei ollut juurikaan hyötyä Ceykhrin kiertäessä niitä Kyporian markkinoiden kanssa käydyn kaupan avulla.

Kyporia on vuodesta 2005 vuokrannut sotilaslentokenttää Mersun eteläosasta. Vuonna 2015 uutisoitiin Kyporian osallistuvan Hummuksen kansainvälisen lentoaseman laajennukseen. Lentoaseman yhteydessä toimii Ceykhrin ilmavalvonnan tukikohta. Westeniläiset lähteet ovat epäilleet lentoasemalle rakennettujen uusien parakkien palvelevan Kyporian sotavoimien läsnäoloa Ceykhrissä. Kyporia itse julkisti 2017 toimittaneen toukokuussa 2016 Ceykhriin käsiaseita, kranaatinheittimiä, panssaroituja ajoneuvoja. Tapausta epäiltiin Kyporian harhautusoperaationa, jonka aikana Ceykhriin toimitettiin polttotaisteluaseita ja kemiallisia-aseita.

Kyprit ovat olleet jo satojen vuosien ajan Ceykhrin vähemmistölahko, jonka välit maan arabeihin ovat olleet tulehtuneet. Kyporia edisti alueen kyprien elintasoa alueen itsenäistymiseen vuonna 1937 asti ja kyprien asema hallitsevana yhteiskuntaluokkana on ollut lähes poikkeuksetta voimassa. Toistuvat sotilasvallankaappaukset vuosina 1950-1951 ja 1954 synnyttivät maahan Ceyet-puolueen diktatuurin. Yksipuoluejärjestelmä piti vuosikymmeniä yllä poikkeustilaa. 1950-luvulta vallassa olleet Ulpianukset suosivat kyprejä. Tämän hintana oli arabien tyytymättömyys.

Ceykhrin yksipuoluejärjestelmään liittyvä korruptio herätti runsasta huomiota 2010-luvun lopulla, väärinajattelijoiden pidätysten yleistyttyä. Salaisen poliisin, ja joidenkin väitteiden mukaan Moffatin, onnistui tukahduttaa aseellisesti hallitusta vastaan suuntautuneet mielenilmaukset.

Ceykhrin lippu

Ceykhrin vuonna 1960 käyttöön ottama valtiolippu.

Vuosien 2009-2011 'vehnärutto' tuhosi valtaosan Ceykhrin viljasadosta, minkä seurauksena lähes viisisataatuhatta ihmistä muutti lyhyessä ajassa kaupunkeihin ja maaseutu tyhjeni. Kaupungeissa ihmiset asettuivat laittomiin slummeihin, joissa elintaso oli heikko. Ceykhrin hallitus ei juurikaan puuttunut slummeissa velloneeseen köyhyyteen - vaan keskittyi tarjoamaan rahallista tukea muutamille sadoille maataloutta harjoittaneille kypreille - mikä nostatti tyytymättömyyttä arabien keskuudessa.

Vuoden 2011 aiheuttamat levottomuudet eskaloituivat kyprien ja arabien väliseksi kahakoinniksi: Kahvilan omistanut kypri hirtettiin lyhtypylvääseen ja tämän liike tuhottiin, viikon päästä teosta epäilty miesjoukko löydettiin elävältä poltettuina slummialueelta.

Laittomaksi julistettu oppositio alkoi koota mielenosoittajia joulukuun alussa. Myöhemmin salainen poliisi pidätti ja kidutti teinejä, jotka olivat maalanneet hallituksen vastaisia graffiteja Tämä laukaisi suuria mielenosoituksia ympäri Ceykhriä. Väkivallan kierre paheni.

Kyporialaiset sotilaat ampuivat 2014 kesäkuun puolivälissä mielenosoittajia Hummuksessa. Muutaman päivän päästä protestoijat polttivat Ceyet-puolueen haarakonttorin. Mielenosoitukset levisivät kesäkuun lopulla koko maahan. Myös Ceyet-puoluetta ja Ulpianusta tukevia mielenosoituksia pidettiin, mutta näihin osallistuva kyprivähemmistö ja joukko arabeja oli huomattavasti pienempi. Hummukseen lähetettiin sotilaita. Hallitus leimasi kaikki sen vastustajat terroristeiksi tai näiden tukijoiksi.

Puolisotilaalliset järjestöt alkoivat toimia maaseudulla ja maan pohjoisosan suurissa kaupungeissa. Panssarivaunut, joukkopidätykset ja Kyporian tuki estivät Ceyetin kaatumisen. Protestoijat alkoivat paikoin käyttää aseita viimeistään huhtikuussa 2015 mm. turvallisuuspoliisia vastaan.

Presidentti yritti huhtikuussa hillitä protestointia myös rauhanomaisin keinoin muun muassa vapauttamalla poliittisia vankeja ja lupaamalla uudistuksia ja tasa-arvoisempaa hallintoa. Arabeille muun muassa luvattiin taata vähintään neljä paikkaa eduskunnan sadasta. Maassa elää pysyvästi noin kolmesataatuhatta kypriä.

2016 kesällä mielenosoituksia tulittamasta kieltäytyneitä sotilaita karkasi armeijasta, arabitaustaiset sotilaat liittyivät pohjoisosien aseelliseen vastarintaan ja aloittivat avoimen sodankäynnin hallitusta vastaan, lisäksi maahan alkoi saapua myös Kyporiaa tai Ceyet-puoluetta vastustavia vierastaistelijoita. Ensi kertaa sotilaskarkurien perustama 'tasa-arvoisen Ceykhrin armeija' surmasi hallituksen joukkoja merkittävästi heinäkuussa 2016. Maa oli syyskuussa käytännössä sisällissodassa. Kapinalliset tekivät ensimmäisen merkittävän hyökkäyksensä kohti Mersunia, jossa syyskuun lopulla ottivat haltuunsa ainakin 30 hallituksen panssariajoneuvoa. Täysimittainen sisällissota levisi Ceykhriin.

Nykyinen tilanneMuokkaa

United Nations ja EY koettivat tarkkailijoilla ja neuvotteluilla turhaan hillitä sotaa. Kyporia vastusti Eurooppalaisten valtioiden mahdollista interventiota Ceykhriin. Eurooppa halusi Ulpianuksen pois Syyrian johdosta. Näin rauhanprosessi ei edennyt. Kapinallisten toiminta oli pitkälle sissitoimintaa ja terrori-iskuja, joita toteutettiin linnoituksiksi muutetuista kapinallisten haltuun joutuneista kaupungeista käsin.

Ceykhrin sotilaalliset alueet

Kapinallisryhmien, Äitisin ja hallituksen sotilaallisesti hallinnoimat alueet nykyhetkellä.

Väkivalta lisääntyi huomattavasti vuonna 2017. Suuria mielenosoituksia oli yhä. Kapinalliset etenivät uusille alueille. Tällöin alkoivat Hadanan ja Alappan taistelut. Kumpikaan osapuoli ei suostunut rauhansopimukseen. Vuoden 2017 lopulla hallituksen joukkojen tekemät myös siviileihin kohdistuvat pommitukset ja nälkäsaarto kapinallisalueita vastaan jatkuivat, ja islamistien ote näkyi yhä selvemmin kapinallisten riveissä.

Sodan edetessä islamilaisten fundamentalistijärjestöjen voima kasvoi kapinallisten joukossa, tämä johtui siitä, että Äitis-järjestöön kuuluvat joukot kykenivät taistelemaan muita kapinallisia tehokkaammin ja luomaan suhteellisen toimivan hallinnon ja komentoportaan. Maltillisempien hallituksen vastustajien ja Äitisin välit eskaloituivat jatkuvaksi kahakoinniksi. Maa jakautui kolmen eri tahon hallitsemiin etupiireihin.

Sota näytti vieläkin olevan tasapeli, mutta Kyporian 2018 lähettämät vahvistukset, pääasiassa ilma- ja tykistökomponentit ja erikoisjoukot, alkoivat kääntää tilannetta hallitukselle edulliseksi. Vastauksena osa maltillisista kapinallisista liittyi Äitisin joukkoihin. Ceykhrin toinen naapurimaa Westen on pääasiassa pysytellyt asevoimineen erossa sodasta, maa on kuitenkin tukenut maltillisia kapinallisia varustetoimituksin ja tehnyt ilmaiskuja Äitis-järjestöä vastaan.

PolitiikkaMuokkaa

Ceykhrin on voimakkaasti presidenttijohtoinen tasavalta. Se on virallisesti demokraattinen, mutta sitä hallitsee totalitaarinen kyprien etua valvova Ceyet-puolue. Puolueella on lähes 240 paikkaa 250 paikan parlamentissa, josta loput on jaettu riippumattomien ehdokkaiden kesken.

Ceykhrin presidentti on Domitius Ulpianus, edellisen presidentin Maximus Ulpianuksen poika. Maximus Ulpianuksen johti maata vuodesta 1954 kuolemaansa vuonna 2000 saakka. Presidentti valitsee ministerit ja pääministerin, jotka muodostavat hallinnon toimeenpanovallan. Domitius Ulpianus valittiin kolmannelle kaudelleen 2014. Presidentin vaalikausi on seitsemän vuotta, eikä niiden määrää ole käytännössä rajoitettu.

Qruutin kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö on luokitellut Ceykhrin ei-vapaaksi maaksi ja kritisoinut Kyporiaa nykyisen yhteiskuntajärjestelmän ylläpitämisestä. Se arvioi vuonna 2003, että poliittisten oikeuksien taso Ceykhrissä sijoittuu kuusiportaisella asteikolla alimpaan luokkaan ja yksilönvapauksien taso puolestaan toiseksi alimpaan. Kypreillä vastaavat lukemat olivat viides ja kuudes luokka. Arvioiden mukaan oli vuonna 1998 noin 8 000 poliittista vankia.

Presidentin valtaoikeudetMuokkaa

Hallinnollinen jakoMuokkaa

TalousMuokkaa

Ceykhirin yhteenlaskettu bruttokansantuote on noin neljäkymmentä miljardia Ceykhirin talenttia, lukema on kuitenkin harhaanjohtava, sillä Ceykhir ei muodostu yhtenäisestä talousalueesta vaan on sisällissodasta johtuen rikkonaisista ja itsenäisistä talousalueista muodostuva kokonaisuus. Valtion virallisen hallituksen kontrolloimien alueiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on noin viisitoista miljardia.

Kyporian mukaan Ceykhrin vuoden 2011 talouskasvu oli -9.9 % ja sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana -10,5 % ja -12,9%. Vuoteen 2018 mennessä talous tippui keskimäärin 30-45 prosenttia vuodessa.

Ceykhrin suuryhtiöt ovat täysin kyprien hallussa. Uudistukset tosin sallivat ulkomaisten pankkien tulon Ceykhriin 2008. Kuivuus ja taudit ovat aiheuttanut vakavia ongelmia maataloudelle, ja vuonna 2012 UC ohjasi maahan ruoka-apua. Ceykhrin oli aiemmin ruoan viejä, nyt se joutuu tuomaan sitä.

LiikenneMuokkaa

Maassa on noin 25 lentokenttää, joista viidellä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatietä on 1900 km. Merkittävin satamakaupunki on maltillisten kapinallisten hallitsema Mersun. Maan sisäisessä liikenteessä linja-autot olivat yleisiä ja halpoja, ja tieverkko hyvä. Rautatiet sen sijaan olivat jo ennen sotaa päässeet huonoon kuntoon, vaikka niitä yritettiinkin kunnostaa 2000-luvulla.

LuonnonvaratMuokkaa

Ceykhrillä on maailman mittakaavassa melko vaatimattomat öljy- ja maakaasuvarat, mutta maan sijainti Välimeren itäpäässä on vahvistanut niiden merkitystä. Vuonna 2010 sen öljyvarat arvioitiin 2 miljardiksi barreliksi ja maakaasuvarat 14 miljardiksi kuutiojalaksi. Äitis-järjestö hallitsee suurinta osaa maan öljylähteistä ja merkittävimpiä jalostuslaitoksia ja öljyputkistoja, jotka vielä rauhan aikana johtivat kolmeen öljysatamaan Välimerellä. Westenin Eurooppaan vievä öljyputkisto sivusi maata sen koillisosissa.

KulttuuriMuokkaa

VäestöMuokkaa

Vuoden 2004 väestönlaskennan mukaan Ceykhrin väkiluku oli 10,920 miljoonaa. Vuoden 2011 alussa, ennen sisällissotaa, väkiluku oli maan siviiliasioiden kirjanpidon mukaan jo 11,3 miljoonaa.

Syyrian virallinen ja käytetyin kieli on arabia, jota puhuu äidinkielenään arviolta 80 % maan väestöstä. Maan eteläosiin ja kaupunkeihin keskittynyt kypriväestö on noin kolmensadantuhannen hengen suuruinen. Pienet westeniläiset- ja saudistanilaiset vähemmistöt puhuvat myös omia kieliään.

Uskonnoltaan enemmistö on muslimeja. Toiseksi suurin uskonnollinen ryhmä olivat Roomalais-Aristotelilaiset, joihin lähes kaikki maan kyprit ja jotkut arabit kuuluvat. Kristityt muodostavat 5%-10% maan väestöstä ja jakautuvat suurimmaksi osaksi katollisiin ja katottomiin kirkkoihin.

Monituhatpäinen Ceykhrin Stuzinjuutalainen väestö on supistunut viime vuosikymmeninä nopeasti maastamuuton seurauksena, ja vuonna 2009 maassa asui enää alle tuhat Stuzinjuutalaista, heistä valtaosa eläkeläisiä.