FANDOM


Deríon kieli (der. Langae Derío, äännetään [langæ: deʁu:]) on etelä-Franklandissa, pääosin Dagerin alueella puhuttu kieli, joka kuulostaa ja näyttää ranskalta, muttei ole sitä. Derío kuuluu romaanisiin kieliin ja on kehittynyt latinasta. Derío on myös hyvin läheistä sukua ranskan kielelle, vaikkeivat näiden kielten puhujat ymmärräkään toisiaan.

Franklantilainen kirjailija Shaan C.G. Deniau on kaksikielinen: hän puhuu deríota ja ranskaa ja on opiskellut työsyistä myös graeezia, jota hän puhuu erinomaisesti. Deniau ääntää deríon sanat länsideríolaismurteella.

Etymologia ja historia Muokkaa

Deríon kielen nimi tulee sanoista der eli puhua ja río eli joki[1]. Suoraan suomennettuna sana Derrío tarkoittaa puhuvaa jokea, mikä juontaa juurensa seuraavaan:

Lännessä asuneet frankit vaelsivat paljon nykyisen Jeylannin pohjoisilla rannikoilla. He kutsuivat itseään jokikansaksi, koska heidän kansansa vaellusjonot kiemurtelivat ympäri Länsi-Eurooppaa kuin joki. Näin alkoivat läntiset frankit kutsua itseään Jeyríoiksi, eli Jokikansaksi. Myöhemmin läntiset frankit asettuivat nykyiseen Jeylantiin ja heistä kehittyi täysin oma kansansa.

Muutamat jeyríoista lähtivät kuitenkin takaisin itään. He saivat latinaa puhuvilta azzurrialaisilta vaikutteita kieleensä. Esimerkiksi tältä ajalta on peräisin sana del, puhuva esine. Myöhemmin se vääntyi muotoon der, puhua. Nämä itään lähteneet jeyríot asettuivat nykyisen Dagerin alueelle ja heidän kielensä alkoi kehittyä nykyisen laiseksi.

Deríon kielestä erkaantui ranskan kieli myöhäiskeskiajalla. Derío ja ranska pysyivät perin itsenäisinä eivätkä saaneet lähes ainuttakaan vaikutetta pohjoisemmassa ja idemmässä puhutusta graeezista.

Aakkosto ja äänneoppi Muokkaa

Deríon kieltä on vaikea ääntää sen osittain epäsäännöllisen äänneopin vuoksi. Yleensä kirjaimia s ja e ei äännetä sanojen lopuissa, mutta jos sana loppuu päätteeseen -es, niin silloin e ääntyy ja s ei. Äänneoppilla on paljon samankailtaisuuksia ranskan äänneopin kanssa.[2]

  • a, [a:]
  • b, [by]
  • c, [se]
  • ç, [si]
  • d, [da]
  • e, [e:]
  • f, [fe]
  • g, [she]
  • gh, [ge]
  • h, [ha]
  • i, [i:]
  • j, [d͡ʒi]
  • jl, [ji]
  • Jh, [ʃi]
  • ï, [ie]
  • k, [ke]
  • q, [ku]
  • l, [le]
  • m, [em]
  • n, [en]
  • o, [ou], joskus myös [o:]
  • œ, [œ], joskus myös [oi]
  • p, [po]
  • r, [ʁ], ääntyy huolitellussa kielessä uvulaarisena, eli kurkku-ärränä. Nuoret deríota puhuvat ihmiset ääntävät myös huolimattomasti suomalaisena ärränä.
  • s, [so], ääntyy usein myös suhu-ässänä.
  • ë, [iei] tai [jei]
  • t, [ti]
  • u, [u:]
  • v, [vi]
  • w, [duovi:], ääntyy usein myös [wi:], eli samalla tavalla kuin englannin sanassa water.
  • x, [xa:] tai [kse], ääntyy usein samalla tavalla kuin saksan ch-äänne.
  • y, [y:]
  • ÿ, [ye:]
  • z, [zi], ääntyy samalla tavalla kuin englannin sanassa zoo.

Kielioppi Muokkaa

Persoonapronominit ja olla-verbiMuokkaa

persoonapronomini omistusmuoto objektimuoto olla-verbi (preesens)
y. 1. p. jhe [ʃe] jar [ja:] sem [zem] sa [za]
y. 2. p. do [do:] [do] dom [dum] dou [dau] am [a:m]
y. 3. p. ill [il:] [il] elí [el'i] ila [ila] eïr [e:]
m. 1. p. vil [vi] viÿ [viu] vïe [ve:] eyr [y:]
m. 2. p. goem [gö] gom [gum] gale [gale:] ar [a:]
m. 3. p. silvi [silvi] silvï [se:v] seïv [sae:] om [um]

Muut vastaavat Muokkaa

Deríon kielessä sana , eli se, luokitellaan usein persoonapronominiksi, vaikka se ei virallisesti kuulukaan deríon kielen persoonapronominien listaan. Alle on laitettu -sanan monikkomuoto (eli suomen ne) ja muut taivutusmuodot.

pronomini omistusmuoto objektimuoto olla-verbi (preesens)
yksikkö lë [lie:] [jeil] lër [lei:] lëu [liu:] sï [se:]
monikko lës [le:] sër [sie:] sïo [se:'u] ïm [e:m]

Substantiivit Muokkaa

Substantiivit päättyvät yleensä e-kirjaimeen. Monikko on epäsäännöllinen ja hyvinkin vaikea oppia kieltä tuntemattomalle. Muuten substantiivit ovat helpot.

Monikko Muokkaa

Monikko voidaan muodostaa viidellä eri tavalla:

  • jos substantiivi päättyy vokaleihin a, e., ë tai i, monikko ilmaistaan päätteellä -s. Esimerkiksi sana republike äännetään [republi:k], monikossa se on republikes ja äännetään [republike].
  • jos substantiivi päätty vokaaleihin o, u, y, ÿ tai ï, monikko ilmaistaan päätteellä -d. Esimerkiksi sana volu äännetään [volu:], monikossa se on volud ja äännetään [vold].
  • jos substantiivi päättyy konsonantteihin s tai t, monikko ilmaistaan päätteellä -e. Esimerksi sana pilet [pile:] on monikossa se on pilete [pile:t].
  • jos substantiivi alkaa konsonantilla l ja loppuu konsonanttiin f, monikko ilmaistaan vaihtamalla ensimmäinen vokaali sitä vokaalijärjestyksessä seuraavaan vokaaliin. Esimerkiksi sana lof [lof] on monikossa luf [luf].
  • jos substantiivi alkaa tai päättyy millään muulla konsonantilla, monikko ilmaistaan vaihtamalla viimeinen vokaali sitä vokaalijärjestyksessä edeltävään vokaaliin. Esimerkiksi sana garog [garo:ʃ] on monikossaa garig [gari:].

Artikkeli Muokkaa

Deríon kielessä on kaksi määräistä artikkelia ja yksi epämääräinen artikkeli. Määräiset artikkelit ovat le ja l', joista artikkelia l' käytetään kun substantiivi alkaa vokaalililla. Esimerkiksi l'akkourd [laku:d] ja le garog.

Epämääräinen artikkeli on ïn [e:n], jota käytetään harvoin. Sitä käytetään yleensä sellaisessa asiayhteydessä, kun halutaan esimerkiksi ostaa jotain.

Esimerkkinä: mies haluaa ostaa pillerin, joten hän sanoo Jhe vac ïn pilet. Mutta jos mies sanoo tarvitsevansa pillerin, hän sanoo Jhe falou pilet. Tämä johtuu siitä, että kun mies haluaa ostaa pillerin, hän haluaa yhden pillerin. Mutta kun mies tarvitsee pillerin, hänelle kelpaa mikä tahansa pilleri. Näin sana ïn on rinnastettavissa sanaan oun, yksi.

Verbit Muokkaa

Deríon kielen helpoimpia asioita ovat verbit, sillä ne taipuvat vain neljässä muodossa eivätkä muuten taivu mitenkään, edes tekijöissä, olla-verbiä lukuunottamatta. Verbit taipuvat siis neljässä aikamuodossa: preesens, imperfekti, 3. muoto ja futuuri.

Imperfekti on yksi niistä harvoista asioista deríon kielessä, joka on saanut vaikutteita muista kielistä. Imperfekti toimii kuten englannin kielessä: perään laitetaan vain d-pääte kun verbi loppuu vokaaliin ja kun se loppuun konsonanttiin tulee ed-pääte. Esimerkiksi ill parted [il: pare:d] tarkoittaa "hän juoksi", kun ill savoïd [il: save:d] tarkoittaa "hän osti".

Esimerkkisanoja Muokkaa

sana ääntäminen suomennos
Jhe der Derío. [ʃe de: deu:] Minä puhun deríon kieltä.
Jhe ner Graes [ʃe ne: ʁae:] Minä en puhu graeezia.
Salou! [salau] Hei!
L'Akkourd [laku:d] Hyväksytty, selvä, oikei
Merï [me:] Kiitos
Merï gaoux [me: gau:] Kiitos paljon
Dolje L'Eda [doli: lea:] Ole hyvä
Veï il neaz? [ve:l ne:s] Mitä saisi olla?
Bou goem ar? [bauga:] Kuka olette?
Silvi om dae. [silvium dä:] He ovat tuolla.
Allï goem Graïz?* [ale: gœe:s] Puhutteko graeezia?
Allï goem Noïlz? [ale: gœ nue:s] Puhutteko kirjaa?

*deríon kielessä kielien nimillä on omat objektimuotonsa, jotka jakautuvat kahteen ryhmään: negatiivisiin ja positiivisiin. Negatiivinen objektimuoto sanalle graeezia on graes ja positiivinen on graïz.

Numeroita Muokkaa

numero ääntäminen suomennos
oun [aun] yksi
pos [pus] kaksi
tes [te:] kolme
qeï [kue:] neljä
fïlm [fe:m] viisi
alos [alu:] kuusi
fëvm [fiem] seitsemän
urou [urau] kahdeksan
nento [nento] yhdeksän
pou [pau] kymmenen

Lähteet Muokkaa

  1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rio_de_Janeiro
  2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_kieli#.C3.84.C3.A4nt.C3.A4misest.C3.A4_ja_oikeinkirjoituksesta