FANDOM


Suositeltu artikkelilogo


Franklandin demokraattisen liittotasavallan ja Dagerin ja Hollannin läänien valtakunta (graez. Der Vårpeland osz der Demokratik Pundesche-republick osz Frankland ond die Autonom Länez osz Dager ond Hollant) eli Frankland on osittainen liittovaltio Euroopassa. Frankland on Vallun valtio ja se on osallistunut tähän mennessä valtiopeleihin 14 ja 15.

Frankland on tunnettu demokraattisena rauhan maana, jolla on vahva teollisuus ja talous. Franklandin liittokanslerilla on suuri vaikutus maailman poliitiikassa ja Frankland oli EU:n tärkeimpiä maita.

Nykyisen Franklandin valtakunnan katsotaan syntyneen vuonna 484, kun Kaarle Mahtava yhdisti Roomaan kyllästyneet Saksit ja Frankit (aikaisemmin Pranget). Frankkien Valtakunta hajosi sisällisodan jälkeen vuonna 1803 ja sitä seurasi Mittelandin keisarikunta, jonka liittoutuneet valloittivat Suuressa Maailmansodassa. Sen seuraajaksi perustettiin Frankland, joka on jatkanut olemassaoloaan tähän päivään saakka.

Nimi ja sen historia Muokkaa

Franklandin vihreiden muodostama väliaikaishallitus päätti vuonna 1933 antaa uudelle kansallisvaltiolleen nimen Frankland, eli Frankkimaa. Nimi juontuu keskiajalta uudelle ajalle asti olemassa olleeseen Frankkien valtakuntaan ja Franklandin kansaan, frankkeihin.

Franklandin konservatiivisissa piireissä maan nimi herätti osittain närkästystä: nimeksi olisi halutti Mittefréland, mutta Liittoutuneet kielsivät sen ehdottomasti, koska nimi oli liian yhdennäköinen Mittelandiin.

Syyskuussa 1933 oli päästy viimein yhteisymmärrykseen siitä, että ei kerta kaikkiaan ollut parempaa nimeä valtiolle kuin Frankland ja kun se viimein itsenäistyi 6. lokakuuta 1933, konservatiiviset mittelandmyönteiset porvaritkin hyväksyivät uuden eurooppalaisen valtion.

Maantiede ja ilmasto Muokkaa

Frankland on hyvin alavaa maata. Hollannin osavaltiosta 67% on syvännettä. Etelässä, erityisesti Dagerissa ja Baijerissa, on vuoria (Alpit). Maa on suurimmilta osin lehtimetsää, paitsi että Pohjois-Frankiassa esiintyy sekametsiä, joissa on paljon mäntyjä.

Franklandin maalaiselämää

Franklandissa vallitsee suhteellisen leuto ilmasto. Kesällä lämpötila pysyttelee 18 - 22 celsiuksen paikkeilla, ja talvella se on -10 - 0 celsiuksen välillä. Korkein mitattu lämpötila Franklandissa on vuodelta 2012, jolloin kesällä mitattiin 30 celsius-astetta Dagerissa. Matalin mitattu lämpötila Franklandissa on vuodelta 2005, jolloin talvella mitattiin -18 celsius-astetta.

Kaupungit Muokkaa

Franklandissa sijaitsee Euroopan suurimpia kaupunkeja. Monet Franklandin metropolit tähdittävät Euroopan karttoja. Franklandin suurimpien kaupunkien välillä menee suurnopeusjunaverkosto.

  1. Parésin metropoli, 24 miljoonaa as.
  2. Amstertownin metropoli, 15 miljoonaa as.
  3. Neunhenin metropoli, 6 miljoonaa as.
  4. Hambürgin metropoli, 4,2 miljoonaa as.
  5. Brémenin metropoli, 2,8 miljoonaa as.

Historia Muokkaa

Vieraiden valtojen alla Muokkaa

Nykyisen Franklandin alueella liikkui runsaasti erilaisia kansoja esihistoriallisella alueella. Nykyään soista löydetyt säilyneet ruumiit ovat esihistorialliselta ajalta.

Franklandissa on maailman toiseksi vanhin kalliomaalaus, joka on tältä ajalta.

300-luvulla enen ajanlaskun alkua roomalaiset alkoivat laajentaa imperiumiaan pohjoiseen. He olivat hyvin kiinnostuneita alueen rautamalmeista. 321 eaa. roomalaiset ylittivät Reinin joen ja taistelivat socheleita ja frankkeja vastaan.

71 eaa. Rooman Galleian provinssin konsuli ja kuvernööri Juleijus Ceassar aloitti väkivaltaiset frankkien ja socholien sortamiset. Nykyisen Franklandin alueelta on löytynyt runsaasti joukkohautoja tältä ajalta.

Rooma hajosi 400-luvulla jaa. ja frankit ja saksit yhdistivät voimansa sen tuhoamiseen. Kuuluisa frankosaksinen sotaretki alkoi 397 jaa. kohti pohjoista apenniinien niemimaata, ja se päättyi frankosaksien voittoon 410 jaa. Sen jälkeen frankit valloittivat saksien maat ja perustivat Frankkien valtakunnan.

Frankkien valtakunta Muokkaa

Frankkien valtakunta oli keskiajalla yksi maailman mahtavimmista suurvalloista. Se kilpaili Kirjalan kanssa siirtomaavallasta uudella ajalla ja kävi suuria taisteluja Etelä-Amerikan alkuperäiskansoja vastaan.

Sisällissota Muokkaa

Saksit ja frankit riitaantuivat 1794 ja alkoi suuri Frankkien valtakunnan sisällisota. 1796 muutamat frankit perustivat nykyisen Hollannin ja Canelan alueelle ensimmäisen tasavallan, josta on periytynyt nykymaailmaan käsite oikeistosta ja vasemmistosta. Samaan aikaan Saksimaa itsenäistyi.

Bastillan valtaus

Kapinalliset valtaavat Bastillan vuonna 1797 sisällissodan aikana.

Sisällissodan kohokohtia olivat kuningas Adolfuksen ja hänen perheensä karkotus ja mestaus sekä Bastillan vankilalinnan valtaus.

Mitteland Muokkaa

Sisällisota päättyi 1803 Mittelandin perustamiseen. Mitteland oli alkuun kaksi vuotta parlamentaarinen monarkia, mutta 1805 keisari haali itselleen kaiken vallan. Sananvapaus katosi Mittelandista, josta tuli keisarin johtama poliisivaltio.

1920 Mittelandin silloinen keisari Vilhelm palautti maahan parlamentaarisen monarkian. Tästä alkoi seitsemän vuotta kestänyt demokratian aika, jolloin frankkien kansallinen itsetunto kohosi ja kulttuuri kukoisti. 1925 Mittelandin toinen kansleri perusti maahan ensimmäisen vasemmistopuolueen, joka sai nimen "Demokraattinen vasemmistopuolue".[1]

Demokratian aika päättyi 1927, kun Mittelandin kolmas kansleri ajoi huonolla taloussuunnitelmallaan yhdessä rahaministerin kanssa Mittelandin talouden alamäkeen ottamalla luotolla lainaa Khaliforniasta ja Bangladiasta. Keisari otti taas vallan itselleen, mutta kun Khalifornia ei saanut rahojaan takaisin, alkoi Suuri Maailmansota.

Suuri maailmansota Muokkaa

Pääartikkeli: Suuri maailmansota

Mittelandin otettua liiikaa lainaa Khalifornia julisti sille sodan. Ensimmäisenä kuukautena ei käyty aseellisia taisteluita, mutta syksyllä 1927 Khalifornia aloitti Mittelandin pommitukset.

Ervin Rümmer suunnittelee strategiaa

Kenraali Ervin Rümmer suunnittelee panssarihyökkäystä Kirjalan joukkoja vastaan juuri ennen Al-Elameinin taistelua.

Mitteland oli voitolla sodan alussa. Se valtasi nopeasti Itä-Sussexin ja Kentin. Se aloitti myös Hungarian kanssa suuren operaation Saksimaan valloittamiseksi, mutta operaatio epäonnistui ja Mitteland menetti Baijerin.

Mitteland oli menettänyt vuonna 1928 1/3 alueistaan.[2]

Mitteland hajosi vuonna 1932, sen hävittyä Suuren maailmansodan. Mitteland jaettiin Kirjalan, Khalifornian ja Jeylannin kesken kolmeen miehitysvyöhykkeeseen, joista muodostui 1933 demokraattinen Franklandin liittotasavalta. Kaikki sodan ajan liittoutuneet tunnustivat Franklandin itsenäisyyden välittömästi, Timskavia lukuunottamatta.[3]

Sodan jälkeen Muokkaa

Sodan jälkeen Frankland oli nuori valtio, joka oli yksin ja heikko Euroopassa. Se kuitenkin loi pohjustaa Eurooppalaiselle Unioniliitolle, perustamalla kansainvälisen hiili- ja teräsyhteisön. Tämä sai Franklandin talouden huimaan nousuun.

Frankland oli haluksi sodan runtelema ja köyhä maa. Hallitukset vaihtuivat vihreän puolueen eri ryhmien välillä keskimäärin kuukauden välein 1933-1940. Maan muut puolueet kritisoivat Kirjalan vaatimaa yksipuoluejärjestelmää, joka kuitenkin romahti 1943 kymmenvuotisen sopimuken päätyttyä.

Kings konsertoimassa

Kings-yhtye konsertoimassa vuonna 1984

1944 Franklandissa perustettiin ennätysmäärä yhtiöitä. Noin sata yritystä rekisteröityi samana vuonna ja ne kaikki yhdessä auttoivat Franklandin kehityksen nousuun. Kauppoihin ilmestyi halvalla tuotteita kaukomailta ja bruttokansantuote per asukas nousi 70% viidessä vuodessa.

1960 luvulta 1990-luvun loppuun franklantilainen musiikki levisi jokaiseen maailman asuttuun kolkkaan. Franklandissa perustettiin lukuisia menestysyhtyeitä, kuten Feel, Kings ja Weapons N' Tulips. 1996 perustettiin Franklandin 2000-luvun suosituin yhtye, Romestone.

Nykypäivän Frankland Muokkaa

Aaron Råsenberg nuorempana

Aaron Råsenberg 2003 inflaation aikaan

Franklandia koetteli 2003 alkanut inflaatio, joka yltyi melkein lamaksi. Yhtiöiden osakkeet putosivat rajusti ja bruttokansantuote laski 20%. Aaron Råsenbergin hallitus pyrki hillitsemään inflaatiota ostamalla verorahoilla elintarvikkeita kaupallisiin Franklandissa toimiviin myymäläketjuihin.

Råsenbergin hallitus sai toimillaan inflaation loppumaan 2004, mutta Råsenbergin maine koki kolauksen, joka johti hänen hallituksensa päättymiseen 2005.

Vuosi 2020 oli poliittisen myllerryksen aikaa. Franklandin vaalijärjestelmä mullistui kokonaan kausien lyhentämisellä ja sosiaalidemokraattien kauden päättymisellä. FDP ja Keskusta valtasivat hallituksen ja johtajat vaihtuivat useaan kertaan.

Hallinto ja politiikka Muokkaa

Katso: Franklandin politiikka

Frankland on parlamentaarinen ja demokraattinen liittotasavallan ja "tavallisen tasavallan" yhdistelmä, jota johtaa parlamentti. Parlamentin Kansalliskokouksessa on 250 paikkaa ja se johtaa osavaltioparlamenttien avustuksella Franklandia. Franklandissa on käytössä semipresidentaalinen järjestelmä, eli valtakunnankansleri ja presidentti jakavat ylimmän vallan.

Franklandin hallitusta johtaa valtakunnankansleri. Kansleri on yleensä 40-50-vuotias mies parlamentin suurimmasta puolueesta. Valtakunnankanslerin valitsee kansalliskokous. Kansalliskokouksen päätös menee vielä senaatin hyväksyttäväksi.

Kanslerin on oltava:

a) vähintään 35-vuotias

b) Franklandin kansalainen

c) asunut vähintään 10-vuotta Franklandissa

Franklandin liittokanslerit:

Nimi Kaudet Puolue Järjestys
Jakob Schmid 1943-1948 Vihreä puolue 1.
Arnold Dehne 1948-1958 KPF (Keskustapuolue) 2.
Arnold Frankish 1958-1960 FDP (nyk. konservatiivit) 3.
Linus Böttger 1960-1970 FDP (nyk. konservatiivit) 4.
Samuel Lerner 1970-1980, 1980-1983 ZDF 5.
Ronald Binger 1983-1990 FDP (nyk. konservatiivit) 6.
Carl Drossel 1990-1997 Keskustapuolue 7.
Aaron Råsenberg 1997-2005 FDP (nyk. konservatiivit) 8.
Eric Stier 2005-2015 Vasemmistoliitto 9.
Åge Plämör 2015-2017 Oikeistoiskijät 10.
Ellen Struberg 2017-2020 FDP (nyk. konservatiivit) 11.
Jer Katzbårg 2020 Konservatiivit 12.
Johan Fliegel 2020- Keskustapuolue 13

Hallitus Muokkaa

Franklandissa on seuraavanlainen hallitus:

ministeri tehtävässä puolue
valtakunnankansleri 2021- DEP
ulkoasiainministeri 2020- FDP
sisäasiainministeri
  • Gerd König
DEP
valtiovarainministeri
  • Magnus Muntz
FDP
talousministeri
  • Jürgen Voigt
DEP
puolustusministeri
  • Rudi Honig
DEP
kulttuuriministeri
  • Irma Abentrot
FDP
infrastruktuuriministeri
  • Rein Ådnur
DEP
oikeusministeri
  • Seimon Ilo
DEP
työministeri
  • Frank Wütter
FDP
opetusministeri
  • Valentin Dupont
DEP

Aluejako Muokkaa

Frankland jakautuu kahteentoista osavaltioon. Osavaltio saa erota liittovaltiosta, jos eroa kannattaa yli 75% liittovaltion asukkaista. Mikään liittovaltio ei ole ikinä eronnut.

Yhdessä osavaltiossa on 6-8 kuntaa. Yhteensä kuntia on 70. Dagerilla ja Hollannilla ei ole kuntia.

Yhdessä osavaltiossa on aina oma parlamenttinsa, jossa on 20 edustajaa. Osavaltioparlamenteilla on vain vähän valtaa, mutta yleensä liittovaltion parlamentilta liikenee valtuuksia. Osavaltioilla ei ole yhtä paljon valtaa kuin IRL Saksan osavaltioilla on.

Osavaltio tai lääni Asema Numero kuvassa
Hollanti lääni 1.
Mitteland osavaltio 2.
Luxemburg 3.
Mittesaxland 4.
Belgém 5.
Keski-Frankia 6.
Schotgam 7.
Itä-Frankia 8.
Baijeri 9.
Hage 10.
Wurdemberg 11.
Graztad 12.
Etelä-Frankia 13.
Dager lääni 14.
Parésa osavaltio 15.
Länsi-Frankia 16.
Fagelburg 17.
Normandé 18.
Franklandin osavaltiot 2021

Kartta osavaltioista

Talous Muokkaa

Franklandin talous tukeutuu palveluihin, teollisuuteen, maatalouteen ja turismiin. Vaikka suurin osa turisteista meneekin etelän lämpöön, tulee Franklandiinkin paljon turisteja nähtävyyksien vuoksi.

Teollisuudella on vahva jalansija Franklandissa. Franklandissa on paljon työikäistä väestöä ja tehtaita on paljon. Esimerkiksi Vulksmobil ja Windbus ovat yksiä Franklandin teollisuuden tärkeimpiä kehittäjiä.

Maatalous on ollut viimeaikoina nousussa ja erityisesti suuret viljelmät hyötyvät valtavista peruna- ja lanttusadoista. Karjaa on alettu hoitamaan ja kasvattamaan paremmin ja kauppoihin virtaa halpoja maataloustuotteita. Vain viinitilat kärsivät, sillä Franklandissa on alkanut ainakin 20-50-vuotiaiden keskuudessa raittiusinnostus.

Valuutta Muokkaa

Franklandin valuutta on Franklandin Frangi (graez. Frang die Frankland). Yksi frangi vastaa 2,03 euroa, jonka vuoksi erityisesti ½ frangin kolikko on suuressa käytössä. Frangi on otettu käyttöön vasta hiljattain ja sen arvo on pienessä laskussa, mutta kun maatalouden kehitys nousee esiin myös ulkomailla, alkaa valuutan arvo todennäköisesti tasaantua.

Liikenne Muokkaa

Tieliikenne Muokkaa

Franklandin tieverkko jakautuu valtion omistamiin ja Liikenneministeriön omistamiin maanteihin ja valtateihin, osavaltioiden ja kuntien omistamiin ja ylläpitämiin katuihin ja yksityisten ylläpitämiin yksityisteihin. Maantieverkon rungon muodostaa 35 valtatietä, jotka menevät pääasiassa suurten kaupunkien vieressä.

Rautatieliikenne Muokkaa

Frankland on tunnettu suurnopeusjunistaan, joita hallinnoi valtion omistama Franktrénez Ltd.

Väestö Muokkaa

Franklandissa on hieman yli 122 miljoonaa asukasta. Väkiluvun uskotaan ylittävän 123 miljoonaan vuonna 2023, sillä väestönkehitys on ollut hyvin nopeaa. Väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta. Koulutukseltaan franklantilaiset ovat korkealla tasolla ja elintaso on erinomainen.

Kielet Muokkaa

Franklandissa puhutaan pääasiassa graeezia, ja sitä puhuukin noin 98,7 prosenttia väestöstä. Graeezi on nykyään suuressa käytössä kansainvälisenä kielenä, ja sitä käytetään Franklandissa liikeasioiden kielenä. Näin tekevät jopa ranskankieliset dagerilaiset.

Paris-106863 960 720

Ihmisiä Parésin Äiffel-tornilla

Franklandin toiseksi suurin puhuttu kieli on ranska, joka on kulkeutunut Alppien kautta Franklandiin. Ranskaa puhutaan kuitenkin pääasiassa vain Dagerin osavaltiossa.

Frankland de la République fédérale démocratique et Dagerin et les provinces néerlandaises du royaume - Franklandin koko nimi ranskaksi (käännetty Google Kääntäjällä, ranskaa osaavat voivat parannella)
Franklandin kolmas kieli on boezi, joka on Hollannin Floenttien kielenä. Floentit ovat Kirjalan Ruotsista ja Saksimaasta tulleita maanviljelijöitä, joilla on oma kielensä. Heitä elää Amstertownin itäpuolien viljelymailla.
Gamlań dœm repœblak Frankland ei privins Floenlań ei Daager - Franklandin koko nimi boeziksi

Uskonnot Muokkaa

Franklandissa uskonto ja valtio on erotettu selvästi toisistaan. Eri uskontokuntien jäsenet kuitenkin tilastoidaan, jotta parlamentti pysyisi ajantasalla valtion uskonnoista.

Franklandin suurimmat uskonnot:

  1. Stuzinjuutalaisuus, 43% väestöstä
  2. Luterilaisuus, 36% väestöstä
  3. Ateismi, 12% väestöstä
  4. Reformijuutalaisuus, 6% väestöstä
  5. Wiccanoituus, 1% väestöstä
  6. Muut, 2% väestöstä

Kansanterveys Muokkaa

Franklantilaiset ovat suhteellisen terveitä, mutta erityisesti työikäiset kärsivät kaikenlaisista pienistä taudeista, kuten kuumeesta ja flunssasta. Jopa 70% franklantilaisista töissä käyvistä tekee tekee ainakin tunnin ylitöitä viikossa, mutta jopa 50% tästä 70%:sta tekee yli kolme tuntia ylitöitä viikossa, mikä heikentää kansanterveyttä huomattavasti.

Kulttuuri Muokkaa

Ruoka Muokkaa

Franklandin ruokakulttuuri on pitkälti samanlainen kuin USAn ja Kirjalan. Kansallisruokaa ei ole, mutta osavaltioilla on omat kansallisruokansa. Tunnettuja ruokia ovat Baijerin paisti, Ranskanpata ja Syvännepihvi.

Hollantilainen päivällinen

Holmutt, eli hollantilainen päivällinen. Sisältää yleensä syvännepihviä, kananmunaa ja peruna ja porkkanasiivuja paksussa kastikkeessa. Hyvin suosittu päivällinen Hollannissa ja Amstertownissa.

Franklantilaiset pitävät viinistä ja aikuiset juovat sitä lähes aina ruokajuomana, kunhan ruokana on jotain lihaa ja perunoita. Shampanja on suosittu juhlajuoma, varsinkin ylioppilasjuhlissa ja Pääsiäisenä. Franklantilaiset juovat myös paljon kahvia, aamuisin ja iltapäivällä kolmen aikaan. Kolmen aikaan juotavia kahveja kutsutaan "päiväkahveiksi", joka on graeeziksi mittedakes kafé, eli keskipäivän kahvi.

Kirjallisuus Muokkaa

Varhaisin graeezinkielinen kirjallisuus 1000-luvun alussa oli eeppistä runoutta, kuten Ruuslandin laulu. Tavallisen kansan parissa eli vertauskuvallisten eläintarinoiden, faabelien perinne. Keskiajan runoilijoista merkittävin oli yksityiselämässään pahamaineinen Frank Wiellon, ja proosakirjailijoista voidaan mainita Geofrie vœn Villeharduun.

Renessanssiajan merkittävimmät frankkikirjailijat olivat humoristinen Pierre Le Muaa ja Achim Loiré.

1900-luvun puolivälissä Frankland johti maailman fantasiakirjallisuutta. Silloin eli nimittäin maailman toiseksi menestynein ja fantasiakirjallisuuden suosioon saattanut J. L. L. Dolkien, joka kirjoitti Taru Kaulakorun Herrasta ja Hopitti tarinat.

Nykyään franklantilaisessa kirjallisuudessa ovat vaikuttaneet elämäkerralliset Anette Jardenin kirjat ja Thomas Spielbergin lukuisat kirjat ja kirjasarjat.

Kuvataide Muokkaa

Franklantilaiset pitävät taiteesta. Vuonna 2007 Frankland oli maailman eniten taidetta ostava maa. Franklantilaiset ovat itse vaikuttaneet taiteeseen postmoderneilla ja surrelistisilla maalauksilla. Kuuluisia franklantilaisia taitelijoita ovat:

  • Salvango Dalei
  • Vins Van Cook

Tunnetuin franklantilainen maalaus on Vins Van Cookin taideteos "Kiljaisu", joka esittää kiljaisevaa miestä sillalla. Maalauksen arvo on huimat sata miljoonaa euroa ja se on tällä hetkellä lainassa Kirjalan kansallistaidegalleriassa. Cook on 92-vuotias.

Salvango Dalei on kolmas tunnettu franklantilainen taiteilija. Hän on maalannut lukuisia surrealistisia maalauksia ja kokeillut mm. kubismia ja ballonismia. Hän on 56-vuotias ja asuu nykyään Pohjois-Jeylannissa, Christinassa.

Musiikki ja elokuvat Muokkaa

14779407074 374881d0ed b

Kohtaus elokuvasta "Taru Kaulakorun Herrasta: Neljä tornia"

Musiikin saralla franklantilaiset ovat menestyneet hyvin ja musiikilla on vahva asema Franklandissa. Maassa on paljon uusia pop- ja tanssityylilajien artisteja, jotka ovat noin 20-30-vuotiaita. Monet uuden ajan suursäveltäjät kuten Anton Van Mennink ja Mark Luttekes ovat edelleenkin tunnettuja. Van Menninkillä on voimassa edelleen maailman eniten sinfonioita tuottaneen säveltäjän titteli, vaikka hän onkin ollut kuoleena yli 200 vuotta.

Franklandissa on paljon elokuvayhtiöitä, ja Franklandista tuleekin paljon elokuvia. Sellaiset klassikot kuten Taru Kaulakorun Herrasta: Kaulakorun retkikunta ja Ilkka Jones ja löytyneen aarteen etsijät tulevat Franklandista.[4]

Media Muokkaa

Franklandissa ilmestyy päivittäin lähes sata sanomalehteä. Useimmat ovat yksityisomistuksessa eivätkä ole sidoksissa poliittisiin puolueisiin. Sanomalehdistä arvostetuin on Qalité Magazén, mutta suurin levikki on jokatoinen päivä ilmestyvällä Voch osz Frankez-lehdellä. Julkisrahoitteinen radiokanava Frank 1 lähettää graeezinkielistä ohjelmaa. Maailmanlaajuinen graeezinkielinen televisiokanava on TV6 Wölde, jota rahoittaa Franklandin lisäksi USA. Franklandin suurin televisiokanava FBC1 on yksityisessä omistuksessa.

Tapakulttuuri ja kansalliset juhlat Muokkaa

Franklantilaiset ovat ystävällistä kansaa, joka ei arvoista piittaa. Ulkomaalainen saattaa yllättyä, jos kassalla kysytään "Hou be dü?" - eli miten voit. Franklantilaiset ovat myös yleensä rauhallisia, positiivisia, mutta kiireisiä. Noin 70% aikuisista töissä käyvistä ihmisistä tekee keskimäärin kaksi tuntia palkatonta ylityötä.

Juhlapäivä tai loma Päivämäärä Oma nimi Kuvaus
Dagerin päivä 6. tammikuuta Jour Dager Dagerin ranskankielisten kansallispäivä
Talviloma 12. helmikuuta - 19. helmikuuta Vintör-råst Kaikille vapaa lomaviikko
Pääsiäinen/Toukovapaa 28. huhtikuuta - 2. toukokuuta Vistarmesse Neljän päivän vapaa loma kaikille ja katopaaston päättyminen
Kesäloma kesäkuuta - 16. elokuuta Sammar-råst noin kahden ja puolen kuukauden loma kaikille lapsille ja kouluissa työskenteleville
Yleisloma heinäkuuta - elokuuta Publikråst Kuukauden kestävä yleinen loma kaikille, jotka eivät ole valtion viroissa (opettajia ja kouluissa työskenteleviö lukuunottamatta)
Joululoma 20. joulukuuta - 7. tammikuuta Jålråst Viikon kestävä yleinen loma kaikille, jotka eivät ole valtion viroissa (opettajia ja kouluissa työskenteleviö lukuunottamatta)

Kansallistunnuksia Muokkaa

Kansallislaulu Muokkaa

Franklandin kansallislaulu on Veil Hümland. Se tuli voimaan 2020. Laulun on säveltänyt Alex von Vakkerdam ja sen on sovittanut viisi oopperalaulajaa.

Graeeziksi Suomeksi
Thér, vach duren waster lus Rhein,

äst Ein land. Des Land, ess äst så

fül osz låv. Vahmänn vél lében

thér, kåss thér äst so neis.

Tuolla, missä Reinin vesi virtaa.

on maa. Maa, se on niin täynnä rakkautta. Jokainen

haluaisia asua siellä, koska siellä

on niin mukavaa.

Veil Frankland!

Vé séhen veil hümland Frankland!

Veil Frankland!

Vé séhen veil hümland Frankland!

Ess städen imm kround osz låv.

Su hümland, vé louk'!

Franklantimme!

Me näemme kotimaa Franklantimme!

Franklantimme!

Me näemme kotimaa Franklantimme!

Se seisoo rakkauden maassa.

Kotimaahan, me katsomme!

Vé hören, vé hören, däs dü häl

nen låv su Frankland. Däs'st vé

läften dü, däs'st vé'ben lojaal su

Rél Frankland.

Me kuulemme, me kuulemme, että

sinulla ei ole rakkautta Franklantille.

Siksi me jätämme sinut, siksi me olemme

lojaaleita oikealle Franklantille!

Vé'ben zusamm, ond vé völl iben

zusamm, sålang vé'ben Frankisch.

Sålaum iben Saxez, sålaum iben båkiez.

Me olemme yhdessä,

ja tulemme olemaan yhdessä,

niin kauan kuin olemme franklantilaisia.

Kuin saksit, kuin kirjit

Veil Frankland!

Vé séhen veil hümland Frankland!

Veil Frankland!

Vé séhen veil hümland Frankland!

Ess städen imm kround osz låv.

Su hümland, vé louk'!

Franklantimme!

Me näemme kotimaa Franklantimme!

Franklantimme!

Me näemme kotimaa Franklantimme!

Se seisoo rakkauden maassa.

Kotimaahan, me katsomme!

Nimi ja lippu Muokkaa

Franklandin nimi tulee antiikin aikana Euroopassa eläneistä Prange-kansoista, joita kutsuttiin myös nimillä Frankit (Prange→Phrange→Frange→Frangi→Frankki). Myöhemmin he muodostivat Frankkien maan, joka kuitenkin romahti vuonna 1803. Nykyinen Frankland nimettiinkin Frankkien valtakunnan mukaan.

Franklandin lippu koostuu neljästä pääväristä; sinisestä, valkoisesta, punaisesta ja keltaisesta.

  • Sininen merkitsee merta ja taivasta
  • Valkoinen merkitsee pyhyyttä, rauhaa ja rehellisyyttä
  • Punainne merkitsee itsetuntoa ja sinnikyyttä

Viitteet Muokkaa

  1. Puolueen rekisteröiminen demokraattisesta ajasta huolimatta oli hyvin vaikeaa keisarin vastustuksen vuoksi.
  2. Nordmark erosi Mittelandista sodan lopulla
  3. Timskav olisi halunnut Franklandista kommunistisen.
  4. Jälkimmäinen on kirjalais-franklantilainen.

Lähteet Muokkaa

Wikipedia

Valtiopeliwiki

Valtiopeli 14

FranklandmoreMuokkaa

KÄY KATSOMASSA VALLUN PERUSTAMA TIETOSIVUSTO FRANKLANDISTA: https://franklandmore.wordpress.com/