FANDOM


The famous mustache and goatee
George Barry Bomsburg
(s. 1956), tunnetummin George Baker, on jeylantilainen blues-, pop- ja jazz-artisti, jonka suosio oli huipussaan 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Hänen levyjään on myyty yli 100 miljoonaa, mikä tekee hänestä yhden maailman suosituimmista artisteista ikinä.

Elämä ja uraMuokkaa

NuoruusMuokkaa

Baker syntyi Pohjois-Wenetziassa vuonna 1956. Hänen isänsä oli adrialainen blues-kitaristi Carl Bomsburg ja äitinsä jeylantilainen jazz-muusikko Carla Cristinna. Baker sai siis jo hyvin nuorena musiikilliset virikkeensä. Hän perusti yläkoulussa 1970 blues-yhtyeen "The Gorillas", jonka nimi vaihtui pian muotoon "Four Apes". Yhtyeeseen kuului hänen luokkalaisensa tyttö joka soitti pianoa, rumpuja soittanut erittäin nuori uskonnonopettaja ja kontrabassoa soittanut äiti Carla. Yhtye toimi kaksi kuukautta.</p>

Many Flames ja soolouran alkaminenMuokkaa

Toisen yhtyeensä Baker perusti vuonna 1974, kuunneltuaan Chubaban albumin "Light my Fireplace", joka innoitti hänyä perustamaan yhtyeen "Many Flames". Yhtyeen tyyli oli jazzin ja bluesin sekoista ja julkaisi George Bakerin nimellä menestysalbumin "The Blue Street". Baker kuitenkin menetti otteensa yhtyeestä vuonna 1978, kun yhtyeen pianisti Tomard Breekley otti keulakuva-aseman. Baker lähti yhtyeestä vuonna 1980 ja julkaisi samana vuonna sooloalbuminsa "The Pale Window" josta tuli menestys.

KasariajatMuokkaa

Baker teki elämänsä ensimmäisen kiertueen amerikanmantereella vuonna 1982, albumin "The Mad Dog" promootiotarkoituksessa. Albumi itsessään ei ollut kovinkaan suuri menestys, mutta kiertue oli. Vuonna 1985 Baker liittoutui kirjalaisen jazz-muusikon Templey Dagornasin kanssa ja julkaisi hänen kanssaan Cavalassa menestyneen albumin "The Agressive Protest", joka kritisoi Kirjalaa. Kaksikon yhteistyö päättyi välittömästi albumia seuranneen kiertueen jälkeen.

Vuonna 1989 julkaistiin Bakerin viimeinen 1900-luvun albumi "The Bloody Islands", joka oli myös Kirjalaa kritisoiva. Se joutui kriitikoiden ja sensuurin silmätikuksi ja vedettiinkin pian pois markkinoilta.

HiljaiseloMuokkaa

1990-luvulla Baker ei julkaissut yhtäkään albumia, mutta monta radiohittiä, kuten "I Wanna Kiss", "The Silent Bar" ja "Casablanca Jazz", joka pääsi elokuvan "30's Romance" soundtrackin avauskappaleeksi. "I Wanna Kiss" -kappaleesta tuli myös Bakerin pisimpään listasijoituksien kärkikymmenessä pysynyt single.

Vuonna 1998 Bakerin manageri tiedotti hänen suunnittelevan uutta albumia. Sen nauhoitukset alkoivat kuitenkin vasta vuonna 2000, taloudellisista vaikeuksista johtuen.

Uusi nousuMuokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.

TuotantoMuokkaa

Albumi Ajankohta Paras listasijoitus
The Blue Street 1975 2. (Jeylanti)
The Lion N' Wolf 1977 29. (Adria)
The Pale Window 1980 5. (Kirjala)
The Mad Dog 1982 44. (Khalifornia)
The Agressive Protest 1985 9. (Cavala)
The Bloody Islands 1989 79. (Kyporia)
The Black Sweets 2001 1. (Wenetzia)
The Tasty Restaurant 2004 20. (Krinidad)
The Borrowed Babe 2018 5. (Kastamere)