FANDOM


Graeezin kieli (Längwysch osz Graez tai Langü eus Graez) eli graeezi on indoeurooppalaisen kielikuntaan kuuluva kieli, joka on saanut vaikutteita ruotsin ja saksan kielistä. Yksi sana, "båk", on lainattu norjasta. Graeezin lähimmät sukulaiskielet ovat vriisi ja englanti. Myös suuri osa äänneoppia tulee saksan, ruotsin ja deutschin kielistä.

Graeezi on tunnettu kansalle helposti opittavana kielenä. Graeezinkieliset kutsuvatkin kieltään yleensä nimellä Vulkslängwysch eli Kansan kieli. Monet vanhoilliset germaanigraeezia puhuvat kutsuvat kieltään myös nimellä Vulkisch, mitä ei pidä sekoittaa sanaan Vulkif, kansallinen.

Äänneoppi Muokkaa

Aakkonen Ääntäminen
A [a:]
B [be:]
C [se:]
D [de:]
E [e:]
É [i:]
F [ef]
G [ge:]
H [hu:]
I [i:]
J [ji:]
K [Ke:]
L [el]
M [em]
N [en]
O [o:]
Œ [œ:] tai [u:]
P [pe:]
Q [ku:]
R [er]
S [es]
T [te:]
U [u:]
Ü [y:]
V [ve:]
W [va:]
X [eks]
Y [y:] tai [yi]
Z [ze:t] tai [æs]
Å [o:]
Ä [æ:]
Ö [œ:]

Yhteensä 32 kirjainta.

Diftongit Muokkaa

Graeezissa on runsaasti diftongeja.

Diftongi Vaihtoehtoinen merkkaustapa Äänne Esimerkki
ou [ɔ:] frou (nainen)
ei [ai] reisen (nousta)
ey äi [ei] eyn (äin) (yksi)
ie é [i:] die (epämääräinen artikkeli)
eu äu [oi] neue (näue) (uusi)

Konsonanttien ääntäminen Muokkaa

Graeezissa on muutamia konsonantteja ja konsonanttipareja, jotka äännetään eri tavalla kuin suomen kielessä.

Z-kirjain

Z-kirjain äännetään joko "ässänä" tai "zetana". Z äännetään kirjainparina ts tai tz silloin, kun se on vokaalin jälkeen. Mutta jos z on vokaalien välissä, ennen tai konsonantit jälkeen tai konsonanttien välissä, se äännetään kirjaimena s.

Hyvin usein graeezia puhuvat sanovat z-kirjaimen s-kirjaimena.

Ez äännetään aina vain s-kirjaimena.

Sch ja ch

Kirjainpari sch äännetään "suhuässänä" ja kirjainpari ch äännetään tavallisena "hoona".

Kielioppi Muokkaa

Ääntäminen Muokkaa

Graeezin kielen matalat kurkkuäänteet ü ja å äännetään normaaleina yynä ja oona, kun vokaali on konsonantin jälkeen. Tämä ääntämistapa on kuitenkin niinsanottua "puhdasta graeezia" eli Hampurin graeezia. Sitä voidaan verrata "Oxfordin englantiin".

Substantiivit Muokkaa

Graeezin kielessä substantiivin voi kirjoittaa isolla tai pienellä, ja sillä ei ole väliä. Graeezissa oli ennen yhden säännön mukaan menevä epämääräinen artikkeli, mutta nykyään se on vakiintunut täysin satunnaiseksi. Puhujan täytyy siis osata ulkomuistista mikä artikkeli menee mihinkin substantiiviin.[1]

Esimerkki:

  • Ennen: Die Jånge
  • Nykyään: Der Jånge
  • Ennen: Der Aaremagre
  • Nykyään: Die Aaremagre

Lisäksi suurin osa franklantilaisista käyttää myös kolmatta artikkelia, joka on Des. Alppigraeezia puhuvat eivät käytä sitä. Esimerkki:

  • Oikein: Der Waster
  • Yleensä: Des Waster

Pronominit Muokkaa

Persoonapronominit Muokkaa

muoto subjekti objekti possessiivi Olla-verbin taivutus
yks. 1. pers. ick mich manne Ick ver
yks. 2. pers. düm dünne Dü ver
yks. 3. pers. hé/ez him/essey hin/sin hé/ez äst
mon. 1. pers. véh veil vé ében
mon. 2. pers. van van vaner vé ében
mon. 3. pers. vol vol voner vé ében

Lisäksi sana "ne" on graeeziksi "ven" tai "val". Monikoissa ja y. 3. p. verbien perässä on yleensä kirjainpari "en" tai kirjain "n".

Verbit Muokkaa

Graeezissa verbeillä on neljä muotoa; preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri. Menneissä muodoissa käytetään olla-verbin perusmuotoa "bé" ja mennyttä muotoa "bei". Esimerkiksi hän on lukenut kirjan ei ole jön äst rålänet ein båk, vaan se on jön bé rålänet ein båk.

Adjektiivit Muokkaa

Graeezissa adjektiivit jakautuvat kolmeen ryhmään; lyhyisiin (esim. schört), keskipitkiin (esim. låvig) ja pitkiin (esim. restungik). Ryhmitys muodostuu tavutuksella.

Adjektiivien yleisimmät päätteet ovat -ik, -ig ja -if.

Komparatiivi ja superlatiivi Muokkaa

Komparatiivissa adjektiivin perään tulee pääte -når. Jos adjektiivi päättyy konsonanttiin, pääte on -onår.

Superlatiivissa adjektiivin loppuun pääte -ar.

Prepositiot Muokkaa

Graeezissa prepositioita käytetään kuin englannissa. Englannin prepositiota "in" (suomessa yleensä pääte "-ssa", vastaa yleensä myös sanaa "sisällä") vastaa graeezissa kaksi prepositiota en (yksiköille) ja inne (monikoille).

Historia Muokkaa

Latina ja viikinkikielet sekoittavat Muokkaa

Roomalaisten vaikutus frankkien ja saksien kieliin oli voimakas ja suuri. Viikinkikielet kuitenkin sekoittivat latinaa puhuvia, ja näin uskotaan muinaisgraeezin syntyneen. Toisen teorian mukaan viikinkikielet ja slaavikielet muuttivat latinan muinaisgraeeziksi.

"Peh em nir epi isimep."

  • Ote 500-luvulla puhutusta muinaisgraeezista, tekstin suomennos on "Meressä oleva kala on syötävää.". Teksti on löytynyt varhaiskeskiaikaisesta kivestä, johon teksti oli kirjoitettu riimuin.

Varhaisgraeezista vanhaan graeeziin Muokkaa

Muinaisgraeezin kehitys vanhaan graeezin oli hidasta. 500- - 1300-luvuilla puhuttua kehittyvää graeezia kutsutaan varhaisgraeezia.

"Wen ebe aan nänn neh siid?"

  • Ote 800-luvulla puhutusta varhaisgraeezista, tekstin suomennos on "Missä on mies jonka näin?". Teksti oli kirjoitettu vanhan kirkkoraamatun sivun reunaan.

Vanha graeezi alkoi muotoutua varhaisgraeezista. 1400-luvulta lähtien Keski-Euroopan suurin kieli oli vanha graeezi. Nykyään elävä ihminen pystyisi ymmärtään jonkin verran sitä.

"Il ebi kynge åtz ivän."

  • Ote Frankkien kuningas Roolen puheesta 1600-luvulta. Tekstin suomennos on "Minä olen teidän kuninkaanne."

Schweuserboum uudistaa Muokkaa

Valistusajan uudistusmieliset aatteet levisivät myös kieliin. Franklandin kansallisrunoilija Harré Schweuserboum oli tyytymätön graeezin vaikeuteen, joten hän muutti graeezia radikaalisti. Kaikki verbien taivutukset lähtivät, olla-verbin perusmuoto muuttui kaikkien persoonapronominien olla-verbiksi ja adjektiivien kuusi taivutusmuotoa vaihtuivat kahteen.

Graeezinkieliset ihmiset eivät aluksi pitäneet Schweuserboumin muutoksista, ja sen vuoksi hänet jopa murhattiin vuonna 1754. Schweuserboumin muutokset olivat kuitenkin pysyviä, ja 1800-luvulla hänen luomansa "germaanigraeezia" oli puhutuin graeezin muoto.

Kirjoittaminen Muokkaa

Graeezia kirjoitetaan kuten samalla tavalla kuin muitakin indoeurooppalaisia kieliä. Se käyttää latinalaisia aakkosia (sisältäen kuitenkin täydennyksiä kuten é, œ, ö, ä, å tai ü) ja kirjoitussuunta on vasemmalta oikealle.

Esimerkkisanoja graeezista Muokkaa

Äiti = Mame [ma:me]

Isä = Facher [fa:her]

Auto = Mobil [mob:il]

Kieli = Längwysch [läŋvyʃ]

Valtiot ja kielet Muokkaa

Frankland = Frankland/Francterr, vulklängwysch/frank-graez

Englanti = Ängland/Ängterr, Änglisch

Kirjala = Båkland/Båkterr, Båkisch

Khalifornia = Khaliforné, Khalisch

Alppien yhdysvallat = Alppiz pundescherepublick (lyhyemmin USA), Alppgraez

Kortalia = Kortalé, Korlisch

Thedean = Thedean, zhean [dzean]

Katistan = Katésland/Katistan, Katisch

Värit Muokkaa

  • Vét (frank.graeezi)/Veit (alp.graeezi) = valkoinen
  • Råt = punainen
  • Blåch = musta
  • Blou = sininen
  • Kréne = vihreä
  • Jelgeb = keltainen
  • broun = ruskea

Numerot Muokkaa

  • Yksi  = Äin [äin]
  • Kaksi  = Tvaz [Tva:s]
  • Kolme  = Trie [tri:]
  • Neljä  = Für [fy:r]
  • Viisi  = Feiv [feiv]
  • Kuusi  = Zhug [dʒug]
  • Seitsemän  = Séven [si:ven]
  • Kahdeksan  = Åuht [ouht]
  • Yhdeksän  = Néne [ni:ne]
  • Kymmenen  = Zerf [se:rv]
  • Yksitoista = Eyneez [eine:s]
  • Kaksitoista = Tvazeez [tvase:s]

*numeroissa 11-19 laitetaan perusnumeron perään vain 'eez'

  • Kaksikymmentä = Tvazich [tva:sih]
  • Kolmekymmentä = Triesich [tri:sih]

*Kymmenissä perusnumeron perään laitetaan 'ich', jos sana loppuu konsonanttiin. Jos sana loppuu vokaaliin, perään tulee 'sich'. Näin saadaan kymmennumeroita.

  • Sata = der Hündré [hyndri:]
  • Kaksisataa = Tvaz hündré [tvas hyndri:]
  • Miljoona = Milioon [milio:n]

"Rumat sanat" Muokkaa

Tähän Vallu on listannut muutamia rumia sanoja.

  • kusipää = scheisein [shaisain]
  • "yleinen kirosanahuudahdus jolla on monta vastaavaa sanaa suomen kielessä" = plut [plut]

Levinneisyys Muokkaa

Graeezi on maailman levinnein kieli, koska sitä on ollut niin helppo oppia. Graeezi onkin maailman helpoin kieli ja sen vuoksi se on hyvin paljon opiskeltu ulkomailla. Graeezia puhutaankin ulkomailla kuin IRL elämässä englantia.

Lähteet Muokkaa

  • Wikipedia
  • Tekokieli-kielitieto.freeforums.net
  • Valtiopeli 14 | Pulinat

Viittausvirhe: <ref>-elementti löytyy, mutta <references/>-elementtiä ei löydy