FANDOM


Fakeflag-de4-lu2-hu1

Kastameren tasavalta (Friidhein fen Kastomeär) eli Kastamere on valtio Länsi-Euroopassa: Ranskassa, Beneluxeilla ja Lounais-Englannissa. Maassa vallitsee RD:n johtama yksipuoluejärjestelmää muistuttava hallinto, jonka ohella politiikassa on mukana lukuisia muitakin puolueita. RD:n puheenjohtaja Glenn Audree on toiminut presidenttinä vuodesta 2013.

Kastamerellä on kaksi pääkaupunkia: Haur, jossa parlamentti ja muut hallinnolliset elimet pitävät toimipaikkaansa, ja Feirs, joka on maan kulttuurin ja talouden keskus. Haursissa oli vuonna 2016 500 tuhatta asukasta ja Feirsissä 4,2 miljoonaa. Koko maan väkiluku on 53,5 miljoonaa asukasta, joista suurin osa asuu Keski- tai Pohjois-Kastameressä.

Vuonna 2018 alkaneet mielenosoitukset ovat pakottaneet hallituksen pakenemaan Haurista Feirsiin ja sieltä Skånesborgiin. Mielenosoitukset laajenivat mellakoiksi ja johtivat Skånesborgin ja Kastameren avoimeen sotaan Alankomaissa.

Maantiede Muokkaa

Casta City 2
Kastamere sijaitsee Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Kirjala pohjoisessa, Bachar-Straussburg, Marxistan ja Tursaania idässä ja Kortalia etelässä. Manneralueensa (Fräesens) lisäksi se käsittää koko Irlanninsaaren ja osia Etelä-Walesista ja Lounais-Englannista. Vesirajaa sillä on Kirjalan ja Qruutin kanssa.

Kastameren merkittävimmät (ei suurimmat) kaupungit ovat Haur, Feirs, Ämsdam, Röhr ja Tolus. Teollisuuden kannalta Röhr ja Deön ovat merkittävimpiä, liikenteen ja kulttuurin kannalta taasen Bardee, Tolus, Ourlön ja Feirs. Haurissa sijaitsee maan suurin satama.

Historia Muokkaa

Alkuvaiheet Muokkaa

Kastameren valtakunta oli läpi antiikin ajan Rooman vallan alla, lukuun ottamatta Irlanninsaarta ja osia Iso-Britannian saarella. Maa oli yksi väkivaltaisimmistä Rooman provinsseista, johtuen alkuperäisväestön miehitysvastaisuudesta. Tilanne ei rauhoittunut Rooman valtakunnan hajottuakaan, kun tuli kiire pitää daanit, germaanit ja holleenit poissa mailta. Valtakunta yhtenäistyi ja rauhoittui kunnolla vasta 800-luvulla jaa.

Keskiajalta teollistumiseen Muokkaa

Keskiajalla Kastameren valtakunta muodostui yhtenäiseksi isoksi maaksi, jolla oli vahvat siteet Skånesborgiin ja Suur-Kirjalaan. Kansa yhtenäistyi ja enää ei nähty eroja Irlanninsaarelta ja Espänistä kotoisin olevien kastamereläisten välillä.

Teollistuminen alkoi Kastameressä varhain, koska teollistumisen syntypaikkana pidetty Kirjala oli aivan vieressä. Ensimmäiset rautatietkin rakennettiin Kastameren ja Kirjalan välillä jotta maat voisivat käydä tehokkaammin kauppaa. 1800-luvun lopulla Irlanninsaaren ja mannermaan yhteydet paranivat höyrylaivojen myötä ja Kastamerestä tuli monien siirtolaisten ja matkailijoiden lähtöpaikka Amerikkaan.

1900-luvulta nykypäivään Muokkaa

  • maailmansota/-sodat?

1980-luvulla Kastameressä nousi vihreä liike, joka pyrki saamaan poliittiset päättäjät huomaamaan ilmastonmuutoksen. Liike paisui 1990-luvulle mennessä suureksi joukkoliikehdinnäksi, johon jouduttiin paikoin vastaamaan väkivalloin. Tämän seurauksena syntynyt Ympäristöliitto niminen puolue oli mukana muodostamassa hallitusta jo vuonna 1995.

Vuonna 2002 Itä-Kastameressä tapahtui pahimman luokituksen koskaan saanut ydinvoimalaonnettomuus, kun Tsarnabelin ydinvoimalan huoltamaton ja vanhaa mallia edustanut kakkosreaktori räjähti jäähdytysjärjestelmän testin aikana. Tämän jälkeen kaikki Kastameren grafiittihidasteiset ydinreaktorit korvattiin kevytvesireaktoreilla. Tehokkaan väestönsuojelutoimenpiteiden ja rajatun onnettomuusalueen johdosta onnettomuudesta ei aiheutunut niin paljoa vahinkoa kuin pelättiin. Se koitui kuitenkin hyvin kalliiksi.

Vuonna 2013 valtaan nousi RD:n Glenn Audree. Joka aloitti vuonna 2016 pönkittämään valtaansa ja muuttamaan maata autoritaariseksi. Tämä johti vuonna 2018 laajoihin mellakoihin, joiden vuoksi hallitus on paennut Haurista Feirsiin. Oppositiojohtaja Christina Tombere on koonnut Valtiokokouksen kaikki edustajat RD:n edustajia lukuunottamatta Ourlöniin hätäkokoukseen keskustelemaan toimista RD:tä ja hallitusta vastaan.

Politiikka Muokkaa

Parlamentti Muokkaa

Kastameren parlamentti on kaksikamarinen, alahuone on Valtiokokous ja ylähuone on Säännöshuone. Valtiokokouksella on enemmän valtaa, mutta Säännöshuoneen kaikki edustajat ovat sitoutumattomia.

Glenn Audreen hyväksymässä Valtiokokousjärjestyksessä RD:llä on 320 paikkaa ja muilla puolueilla yhteensä vähän alle 100 paikkaa. Hans Svärtin hyväksymässä Valtiokokousjärjestyksessä

Glenn Audreen hallitus Muokkaa

600px-Henri of Luxembourg (2009)

Glenn Audree

Kastameren presidentiksi nousi vuonna 2013 Glenn Audree RD:n voittamien parlamenttivaalien jälkeen. Hänen kautensa alku näytti lupaavan rauhalliselta, mutta vuosina 2017 maa alkoi ajautua Audreen johdolla autoritaristiseen suuntaan. Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa RD saavutti murskavoiton ja vasemmistolaiset oppositiopuolueet ajettiin alas.

Audreen presidenttikausien aikaista Kastamereä on ulkomailla alettu kutsua ohjatuksi demokratiaksi. Maa näyttäytyy ulkomaille demokraattisena sivistysvaltiona, mutta todellisuudessa se on RD:n puoluekoneiston ohjaama totalitarismi. Audreen huhutaan muodostaneen hyökkäämättömyyssopimuksia oikeistolaisten valtioiden kanssa ja pyrkineen muodostamaan vahvan sotilaallisen liittouman.

Hans Svärtin hallitus Muokkaa

Hans Svärt

Hans Svärt

Vuonna 2018 Glenn Audreen hallitus pakeni Feirsin kautta Skånesborgiin laajojen mellakoiden vuoksi ja Agraaripuolueen Hans Svärt otti yhdessä Lokakuun Christina Tomberen kanssa ohjat. Svärtin hallitus on ehdottanut Audreelle että tämä palaisi viikoksi Kastameren johtoon jonka jälkeen pidettäisiin vapaat vaalit. Audree ei ole toistaiseksi hyväksynyt ehdotusta vaan on luottanut Skånesborgin asevoimien suunnitelmaan vallata Beneluxit.

Svärtin johtama Agraaripuolue on kannaltaa hyvin maanläheinen, osittain kristillinen sekä varsin isänmaallinen. Svärtin vaalilause oli vuonna 2013 "Isänmaan, kulttuurin ja maaseudun lähettiläänä".

Talous Muokkaa

Vaikka hallituksella on vahva poliittinen kontrolli lähes kaikesta, ei sen valta ulotu kovinkaan pitkälle talouteen. Kastameressä on käytössä kapitalistinen vapaiden markkinoiden järjestelmä, jossa suositaan kotimaisia yrittäjiä. Röhrin alueen suuret hiiliesiintymät ja Deönin valtaisat metallimalmiesiintymät ovat auttaneet nostamaan Kastameren yksiin maailman suurimmista talouksista. Kastamere on myös johtava maa ydinteknologian ohella ja on ydinvoimaloiden lisäksi rakennuttanut mahdollisesti ydinaseita.

Asevoimat Muokkaa

Maavoimat Muokkaa

Maavoimissa on aktiivissa yhteensä 390 tuhatta sotilasta, mikä Kastameren asevoimista todella vahvat. Sodanaikainen vahvuus on hieman yli kuusi miljoonaa sotilasta.

Duzheen armeijakunta

  • 1. Divisioona ja 2. Divisioona koostuvat tavallisista nuorista sotilaista, joilla on vuoden asepalvelus takanaan, sis. 30 000 sotilasta kummatkin
  • 3. Divisioona, erikoistunut tykistöön ja ilmantorjuntaan, kaikilla sotilailla vuoden asepalvelus takanaan, sis. 25 000 sotilasta
  • 4. Divisioona, erikoistunut erikoisiin olosuhteisiin, kuten sademetsiin, vuoristoon tai aavikoille, sis. 20 000 sotilasta joilla on kahden vuoden asepalvelus takanaan
  • 5. Divisioona, kutsutaan panssaridivisioonaksi, erikoistunut panssarintorjuntaan ja panssarivaunujen käyttöön, yksi tulivoimaisimmista ja nopeimmin liikkuvista divisiooneista, sis. 25 000 sotilasta joilla on 1-3 vuoden asepalvelus takanaan
  • yhteensä 130 tuhatta sotilasta, kaikki divisioonat jaettu 5000 sotilaan prikaateihin

Deintin armeijakunta

  • 1. Divisioona ja 2. Divisioona koostuvat tavallisista nuorista sotilaista, joilla on vuoden asepalvelus takanaan, sis. 30 000 sotilasta kummatkin
  • 3. Divisioona, erikoistunut tykistöön ja ilmantorjuntaan, kaikilla sotilailla vuoden asepalvelus takanaan, sis. 25 000 sotilasta
  • 4. Divisioona, erikoistunut erikoisiin olosuhteisiin, kuten sademetsiin, vuoristoon tai aavikoille, sis. 20 000 sotilasta joilla on kahden vuoden asepalvelus takanaan
  • 5. Divisioona, kutsutaan panssaridivisioonaksi, erikoistunut panssarintorjuntaan ja panssarivaunujen käyttöön, yksi tulivoimaisimmista ja nopeimmin liikkuvista divisiooneista, sis. 25 000 sotilasta joilla on 1-3 vuoden asepalvelus takanaan
  • yhteensä 130 tuhatta sotilasta, kaikki divisioonat jaettu 5000 sotilaan prikaateihin

Tulsenbörin armeijakunta

  • 1. Divisioona ja 2. Divisioona koostuvat tavallisista nuorista sotilaista, joilla on vuoden asepalvelus takanaan, sis. 30 000 sotilasta kummatkin
  • 3. Divisioona, erikoistunut tykistöön ja ilmantorjuntaan, kaikilla sotilailla vuoden asepalvelus takanaan, sis. 25 000 sotilasta
  • 4. Divisioona, erikoistunut erikoisiin olosuhteisiin, kuten sademetsiin, vuoristoon tai aavikoille, sis. 20 000 sotilasta joilla on kahden vuoden asepalvelus takanaan
  • 5. Divisioona, kutsutaan panssaridivisioonaksi, erikoistunut panssarintorjuntaan ja panssarivaunujen käyttöön, yksi tulivoimaisimmista ja nopeimmin liikkuvista divisiooneista, sis. 25 000 sotilasta joilla on 1-3 vuoden asepalvelus takanaan
  • yhteensä 130 tuhatta sotilasta, kaikki divisioonat jaettu 5000 sotilaan prikaateihin

Ilmavoimat Muokkaa

Merivoimat Muokkaa