FANDOM


Kenraali Vanhalempi: kuinka lakkasin pelkäämästä tuhoa on kyporialaisen Billy Wylerin ohjaama elokuva vuodelta 1970. Se on mustaa huumoria hyödyntävä komedia, jossa käsitellään kylmää sotaa, kauhun tasapainoa ja ydinsodan uhkaa. Elokuvaa pidetään sekä ohjaajansa (Billy Wyler) parhaana työnä että yhtenä kaikkien aikojen vaikuttavimmista elokuvakomedioista. Kenraali Vanhalempi muistetaan myös näyttelijä Mims Anroulakin kolmoisroolista.

Juoni Muokkaa

Elokuva sijoittuu kuvitteelliseen maailmaan jossa Kapitalistinen Joylanti ja kommunistinen Mitätönstan ovat ydinsodan partaalla.

Joylannin ilmavoimien kenraali Vanhalempi on vainoharhaisten salaliittoteorioiden vallassa ja muun muassa uskoo vaimonsa olevan kommunistien vakooja. Vanhalempi päättää kostaa vaimonsa "petollisuudesta" ja lähettää (ydin)pommikoneita kohti Mitätönstania, aikeenaan tuhota tuo valtio, ja linnoittautuu joukkoineen tukikohtaansa vastentahtoisen kurjalaiskapteenin Jack Marshalin kanssa. Yksi pommituskäskyä totelleista koneista on luutnantti Pekka "Rex" Virtasen komentama Hyppyfortress -pommikone, joka suuntaa kohti Mitätönstania.

Koska koneet voi kutsua takaisin vain salaisella koodilla, armeija alkaa piirittää Vanhalemmen tukikohtaa koodin saadakseen. Pentagonin (kuvitteellinen sodanajan johtokeskus) maanalaisessa sotahuoneessa kokoontuu Joylannin korkein sotilasjohto, kärjessään heikkotahtoinen presidentti Ruusuvesi, sotahullu kenraali Tauno Kemppainen sekä pyörätuolissa istuva entinen Waleinilainen tiedemies ja ydinase-ekspertti Alferd Rummel. Mitätönstanin suurlähettilään Dimitri Destemetvin avulla avulla Ruusuvesi soittaa kuumaa linjaa pitkin Mitätönstanian puoluesihteerille, joka on rakastajattarensa luona umpihumalassa. Käy ilmi, että Mitästöstania on rakentanut ”Tuomiopäivänlaitteen”, joka automaattisesti peittää koko maapallon ydintalveen koboltti-toriumpommilla, jos maahan hyökätään ydinasein.

Saarroksiin jäänyt Vanhalempi soittaa vaimolleen rikinkatkuisen puhelun, käytyään ensi tuloksettoman tulitaistelun rakennusta saartavia joukkoja vastaan, ja ampuu sitten itsensä. Marshal löytää salaisen koodin kenraalin pöytälaatikosta (aivan niiden parempien viinapullojen vierestä). Lentokoneet kutsutaan takaisin, mutta luutnantti Virtasen Hyppyfortress jatkaa matkaansa, sillä sen radiolaitteet ovat rikki koneen törmättyä korkealla lentäneeseen ankkaan (pirun Joylantilainen halpamalli). Polttoainevuodon vuoksi pommittaja joutuu vaihtamaan kurssiaan ja pudottaa korkeutta. Korkeuttaan pudotettuaan pommikone katoaa tutkasta. Myös pommikuilun luukut ovat hajonneet rytäkässä, eivätkä suostu avautumaan ohjaamosta käsin, vikaa korjaamaan ryöminyt stetsonipäinen Virtanen putoaa lopulta maahan ydinpommin selässä rodeoten kuin Maitopurkki-Jarkko karjatilallaan ikään. Tuomiopäivänlaite laukeaa ja maailma tuhoutuu. Lopuksi tiedemies Alferd Rummel esittää presidentti Ruusuvedelle pelastussuunnitelman: koska maapallo muuttuu asuinkelvottomaksi sadaksi vuodeksi, on maan korkeimpien pilvenpiirtäjien katoille säteilysuojia, joissa tarkkaan valikoitu ihmiskunnan parhaimmisto (eli käytännössä Sotahuoneen väki ja valtion rikkaimmat ihmiset) voi elää tuon ajan ja pitää ihmiskunnan hengissä lisääntymishaluisten naisten kanssa. Sotahuoneen kiihkoilijat ovat tässä tilanteessa luonnollisesti huolissaan siitä, ettei vain Mitästönstanilla ole enemmän, tai korkeampi pilvenpiirtäjiä, kuin Joylannilla. Niin sanottu ”missile gap” eli Katistanin ja Khalifornian väitetty 1960-luvun lopun ydinohjusmäärän etumatka on väännetty ”pilvenpiirtäjäetumatkaksi” (”Skyscraper Gap”). Lopputekstien aikana molemmat valtiot pyrkivät tuhoamaan toistensa pilvenpiirtäjät, lopputekstien takana äkillisten valopallojen täplittämää maapalloa ”We Won't Meet Again” -kappaleen soidessa taustalla.

Elokuvan tausta Muokkaa

Elokuvan oli alun perin tarkoitus olla romaaneihin Green Alert (Suom. huom. Vehreä hälytys) ja Silo perustuva vakava draama. Wyler kuitenkin muutti käsikirjoitusvaiheessa elokuvan tyylilajin satiiriksi ja mustaksi komediaksi. Tällöin elokuvaan muun muassa kehitettiin tiedemies Rummelin hahmo. Alferd Rummelin alkuperäiseksi nimeksi suunniteltiin Merkwürdigliebeä eli suoraan käännettynä ”Outolempi”, jolla toivottiin vastakkainasettelua kenraali Vanhalemmen hahmon kanssa. Ideasta kuitenkin luovuttiin Anroulakin kehitettyä hahmoa humoristiseen suuntaan. Elokuva loppui alun perin mykkäkomedioiden tyyliseen tappeluun Sotahuoneessa, jossa presidentti Ruusuvesi ja kenraali Kemppainen olisivat osoitelleet toisiaan aseille, liian pelokkaina toimimaan ja kiistelleet viimeisestä turvapaikasta säteilysuojaan, tämän oli tarkoitus kuvastaa Joylannin ja Mitätönstanian välistä kauhun tasapainoa. Wyler kuitenkin leikkasi kohtauksen pois, koska katsoi sen olevan liian farssimainen muuhun elokuvaan nähden. Tilalle tuli lopputekstien aikaan kuvattu ydinsota.

Elokuvassa ironisoidaan politiikkaa, jossa sota on liian vakava asia poliitikkojen päätettäväksi, ja vain sotilaiden pitäisi päättää siitä. Kenraali Vanhalemmellä on valtuudet päättää yksin ydinasehyökkäyksestä, kun poliitikot ovat kykenemättömiä toimimaan.

Elokuvassa on nähty myös toiseen maailmansotaan liittyvää ironiaa: Walschteinin maailmansodassa kukistaneita mahtivaltioita parodioivat maat tuhoavat toinen toisensa, ja tilanteen pelastajaksi nousee vanha entisen vihollisen tiedemies, jonka suunnitelmat ovat kuin suoraan äärinationalistin suusta (hengissä pysyminen ja suvunjatkaminen sallitaan vain omalle kansalle ja vain senkin parhaimmistolle, johon puhuja automaattisesti kuuluu). Kun Rummel selostaa suunnitelmaansa, hänen tahdottomasti toimivat tekojalkansa alkavat naputtaa Walscheinin kansallislaulua ja hän kutsuu useasti vahingossa presidentti Ruusuvettä ”mein Führeriksi”.

Hahmot Muokkaa

  • Mims Anroulak näytteli elokuvassa kolmoisroolia ja sai suorituksestaan parhaan miespääosan Oskari-ehdokkuuden. Hänen roolejaan ovat presidentti Ruusuvesi, kapteeni Jack Marshal ja Alferd Rummel. Kaljupäisenä Ruusuvetenä Andourlak puhuu Joylantilaisella keskilännen aksentilla, Marshalina hänellä on vahva yläluokkainen Kirjalaisaksentti ja kirjalaisen upseerin stereotyyppinen olemus. Alfer Rummelin hahmo on elokuvan humoristisin: pyörätuolissa istuva, vahvalla walschteinilaisella aksentilla puhuva ja mielipuolelta vaikuttava entinen tiedemies, jonka oikea molemmat jalat tekevät tahdottomia liikkeitä, kuten ottaessaan marssiaskeleita, tai yrittäessään tappaa tiedemiehen.
  • Jarkko Vanhalemmen hahmoa elokuvassa näytteli Tilemech Chyrtris. Hahmon innoituksena on usein pidetty Joylannin ja Kirjalan kylmän sodan aikana suorittamia kommunistivainoja, mutta selkeää esikuvaa ei ole löydetty, lähimpänä tätä voidaan pitää kyporian maailmansodan aikaista keisaria, Augustusta, joka muun muassa epäili vaimoaan avaruusolennoksi.
  • Joylantilaista kenraalia Tauno Kemppaista elokuvassa näyttelee Starov Demas, hahmolla ei ole selkeää esikuvaa.
  • Luutnantti Pekka "Rex" Virtasta näyttelee Slien Pickens.
  • Elokuvan ainoita naispääosia näyttelee Ntoria Adroula, kenraali Kemppaisen sihteerinä ja Mitätönstanian puoluesihteerin rakastajattarena.

Kritiikki Muokkaa

Julkaisunsa jälkeen Kenraali Outolempi kohtasi sensuuria ympäri maailmaa. Kirjalassa elokuva kiellettiin kommunistisena propagandana - joskin sen katsominen sallittiin kaksi vuotta julkaisemisen jälkeen - Katistanissa elokuva kiellettiin Kapitalistisena propagandana. Elokuva oli kuitenkin arvostelumenestys puolueettomissa maissa. Vuonna 2005 Se valittiin Kirjalan Elokuva Instituution julkaiseman sadan parhaan elokuvan luettelossa sijalle 30 Se sai myös viisi Oskari-ehdokkuutta.

Vuonna 1985 kolmekymmentä elokuva-arvostelijaa ja -asiantuntijaa äänesti kokoon luettelon kaikkien aikojen sadasta merkittävimmästä elokuvasta, ja Kenraali Vanhalempi pääsi mukaan seitsemällä äänellä. Vuonna 2013 BBC:n äänestyksessä elokuvan valitsi kaikkien aikojen neljänneksi hauskimmaksi mustaksi komediaksi 260 eri puolilta maailmaa olevaa elokuvakriitikkoa.