FANDOM



Khalifornian kommunistinen liittotasavalta (esp. República federal comunistica de Khalifornia) on käyttäjän Kunkku Karhu valtio joka on osallistunut valtiopeleihin 11, 12, 13, 14 ja 15. Khalifornia on tunnettu kommunistisena, mutta demokraattisena valtiona. Khalifornia on CAn perustajajäsen.

Khalifornia on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, ja asukasluvultaan neljänneksi suurin (300 miljoonaa asukasta). Khalifornia sijaitsee pääosin Pohjois-Amerikassa ja Karibian saarilla, mutta sillä on turhia alueita myös Euroopassa ja Lähi-Idässä. Khalifornialla on rajanaapureina Pohjois-Amerikassa Kirjala Koillisessa, Cavala pohjoisessa, sekä Lähi-Idässä Kyporia pohjoisessa.

Khaliforniaa johtaa presidentti Jarkko Purkkinen, tosin hänet tunnetaan nimellä Maitopurkki-Jarkko.

Khalifornia on myös valtava talous- ja sotilasmahti, vaikka armeijan budjettia on leikattu merkittävästi viimeisimpien vuosien aikana.

Khalifornian pääkaupunki sekä suurin kaupunki on Los Äntseles. Khalifornia on kommunistinen tasavalta ja liittovaltio.

28 Kirjalan siirtokuntaa perustivat liittovaltion 1800-luvun lopussa. Itsenäisyysjulistus annettiin 4. syyskuuta 1899 ja maa tunnustettiin vapaussodan jälkeen vuonna 1902. Khalifornian perustuslaki otettiin käyttöön 1907. Seuraavan vuosisadan aikana maa laajeni hieman ympäri maailmaa. Suuren maailmansodan "voittajavaltiona" Khaliforniasta tuli sotilaallisesti johtava länsimaa. 1990-luvulla Katistanin hetkellisen hajoamisen jälkeen Khaliforniasta tuli yksi maailman harvoista supervalloista.[1]

Maantiede Muokkaa

Khalifornian kokonaispinta-ala on 6 826 630 km², mistä maata on 6 161 923 km² ja vettä 664 707 km² Khalifornian suurella, maantieteellisesti monimuotoisella alueella esiintyvät lähes kaikki ilmastotyypit. Manneralueellakin koetaan ajoittain olosuhteita, jotka ovat yhtä kuumia kuin tropiikin aavikot tai yhtä kylmiä kuin napa-alueet. Sää voi myös muuttua nopeasti ja rajusti kaikkina vuodenaikoina. Suurin osa Khaliforniasta sijaitsee keskileveysasteiden liikkuvien matalapaineiden reitillä. Ne tuovat rintamineen sateita ja nopeita lämpötilanmuutoksia etenkin maan koillisosaan. Polaaririntaman aaltoilujen mukaan Keskilännen tasangoille virtaa vuoroin arktista tai polaarista ilmamassaa pohjoisesta tai trooppista massaa Karibialta ja Meksikonlahdelta. Sen vuoksi talvella ja keväällä lämpötila voi muuttua yli 20 astetta muutamassa tunnissa. Tyynenmeren rannikolla ja muualla Kalliovuorten länsipuolella säänvaihtelut ja vuodenaikojen erot ovat paljon pienempiä. Rajuimpia sääilmiöitä ovat hurrikaanit, joita tulee sekä Atlantilta että Tyynenmeren puolelta. Hurrikaaneja esiintyy kesäkuusta joulukuuhun, eniten elo- ja syyskuussa. Tuhoisia hurrikaaneja ovat olleet esimerkiksi Kalevi vuonna 1919, Pasi vuonna 1962, Antti vuonna 1982 ja Katriina vuonna 2015. Paljon pienempiä, mutta myös tuhoisia ovat tornadot, joita esiintyy eniten Floridassa sekä keskilännessä Tornadohuipuiksi kutsutulla alueella. Se ulottuu pohjoisesta Texasista kohti pohjoista Känsäsiä ja itään Theneseehen. Siellä monissa taloissa on tornadosuojat ja monilla kylillä on tornadosireenit. Maanjäristykset ovat yleisiä kalliovuorilla, jonka takia alueella ei ole paljoa asukkaita. Alueen laajasta kaivostoiminnasta johtuen ovat tunneliromahdukset yleisiä.[2]

Eläimistö ja kasvillisuus Muokkaa

Kasvillisuusalueet Muokkaa

Khalifornian alue voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan kasvillisuuden perusteella: metsä-, ruohikko- ja pensasalueeseen. Metsät ovat alkujaan peittäneet maan itärannikon, länsirannikon keski- ja pohjoisosat, lännen ylänköalueet ja leveän vyöhykkeen maan pohjoisosassa. Ruohikko peitti maan sisäosat, missä sademäärä ei riitä metsän kasvuun, ja länsiosan sisämaassa oli pensaikkoa. Ihminen on vaikuttanut kasvillisuuteen suuresti. Esimerkiksi maan kaakkoisosassa luontaiset sekametsät ovat väistyneet taloudellisesti tuottavampien havumetsien tieltä, ja tasankojen ja preerian ruohokasvit ovat suurelta osin eurooppalaista alkuperää.[3]

Eläimistö ja kasvillisuus Muokkaa

Khaliforniasta löytyy yli kaksi tuhatta puulajia ja kaikkiaan 20 000–25 000 alkuperäistä koppisiemenistä kasvilajia. Ihminen on kuitenkin suuresti vaikuttanut Khalifornian kasvillisuuteen. Esimerkiksi maan kaakkoisosassa luontaiset sekametsät ovat väistyneet taloudellisesti tuottavampien havumetsien tieltä. Tasankojen ja preerian ruohokasvit ovat suurelta osin eurooppalaista alkuperää. Yli 60 prosenttia maasta on menettänyt pääosan alkuperäisestä kasvillisuudestaan. Metsät ovat alkujaan peittäneet maan itärannikon, länsirannikon keski- ja pohjoisosat, lännen ylänköalueet ja leveän vyöhykkeen maan pohjoisosassa. Ruohikko peitti maan sisäosat missä sademäärä ei riitä metsän kasvuun. Pensaikko on keskittynyt länsiosan sisämaahan. Cavalan rajan tuntumassa Wosinttonin ja Öregonin pitkin etelään kasvaa lauhkean vyöhykkeen havumetsiä. Niissä kasvaa erityisesti strobusmäntyjä, khalifornianpunamäntyjä, barksinmäntyjä, hemlokkeja, kuusia ja palsamipihtaa. Havumetsä vaihettuu lehtimetsäksi, jota kasvoi aiemmin Uudesta-Kirjalasta Missouriin ja Texasin itäosiin. Lehtimetsän lajeja ovat monet vaahterat, tammet, saarnet, lehmukset, lännenambrapuu, hikkorit, plataanit, pyökit ja lännentulppaanipuu. Floridan eteläosissa kasvisto muuttuu trooppisemmaksi, ja siellä kasvaa palmuja, viikunoita jamangrovea. Sisämään ruohikkojen lajeja ovat muun muassa puhveliheinä, grammaheinät ja höyhenheinät. Havumetsät peittävät jälleen Kalliovuoria, Kaskadeita ja Huitsin Nevadaa. Valtalajeja ovat vihermänty, daglaskuuset, jättituija, ja punapuut. Kaskadeilla ja Wosinttonin, Öregönin ja Kalifornian pohjoisosien rannikkometsissä puut kasvavat erityisen suuriksi, ja tällaisissa metsissä pohjalajisto on hyvin niukkaa. Kalliovuorten länsipuolisten puoliaavikoiden valtalajeja ovat marunat. Rinteillä ja matalilla vuoristoilla saattaa kasvaa myös katajia ja rautaispensaita. Aavikkoalueilla puolestaan kasvaa erityisesti monia kaktuksia. Eläimistö on monipuolinen, ja sen näyttävimpiä lajeja ovat valkopäämerikotka, hirvi, myskihärkä, karibu, ahma, biisoni, harmaakarhu, puuma ja susi. Khalifornian manneralueella elää noin 460 matelija- ja sammakkoeläinlajia, joihin kuuluu alligaattoreita, kilpikonnia, liskoja, käärmeitä, sammakoita ja konnia. Lintuja on tavattu yli 800 lajia.

Khalifornian...

Pisin joki: Maissijoki, 6 271 km

Korkein kohta: Dinali, 6 194 km (sijaitsee vp-maailmassa kalliovuorilla)

Matalin kohta: Hautalaakso, 91 m

Historia Muokkaa

Varhaishistoria Muokkaa

Ennen eurooppalaisten tuloa Khaliforniaa asuttivat nykyisten khalifornialaisten esi-isät, antiaanit. Antiaanit olivat vaeltaneet Pohjois-Amerikkaan Beringinsalmen kautta noin 8 000 vuotta ennen eurooppalaisia. Antiaanit asuttivat suurta aluetta nykyisen Khalifornian ja Cavalan alueilla. Antiaanit jakautuivat ajan saatossa moniin eri heimoihin, joilla jokaisella oli omanlaisensa kulttuuri. Yksi asia kuitenkin säilyi. Sama kieli, eli khali. Antiaaniheimot elivät pääosin sovussa keskenään, mutta joskus tilanteet saattoivat kärjistyä heimosodiksi. Niissä kokonaisia heimoja saattoi kadota. Antiaanit harjoittivat metsästystä ja maanviljelyä, ja olivat hyvin taitavia jousen käyttäjiä. Eurooppalaisten vallatessa antiaanien asuinalueet antiaanien kulttuuri hävisi lähes kokonaan, mutta heidän jälkeläisiään on nykyään noin 2/5 khalifornialaisista. Myös monet Khalifornian osavaltiot ja kaupungit ovat on nimetty antiaanien mukaan.[4]

Siirtomaaksi Muokkaa

1600- ja 1700-luvuilla monet maat kolonisoivat Pohjois-Amerikkaa. Näistä merkittävimmät olivat Baleria, ja Kirjala. Balearia kolonisoi Amerikkaa länsirannikolta, ja Kirjala itärannikolta.

Balerian ja Kirjalan siirtomaa-vallan alla Muokkaa

Balearian siirtomaajoukot perustivat 1600-luvun loupussa, ja 1700-luvun alussa monia siirtokuntia nykyisen Khalifornian alueille. Balearialaiset myös perustivat monia merkittäviä kaupunkeja (mm. Los Äntseles) jotka ovat säilyttäneet nimensä tähän päivään saakka. Balearialaiset valtasivat nopeassa ajassa paljon alueita Pohjois-Amerikassa, ja 1750-luvulla Balearialaiset omistivat yli puolet nykyisen Khalifornian alueista (Kaikki Khalifornian nykyiset osavaltiot Texasin itärajaan saakka + Karibian saaret ja Florida). Kirjala omisti loput nykyisen Khalifornian alueista. Jännitteet Kirjalan kanssa kiristyivät nopeasti sen myötä, sillä molemmat havittelivat Pohjois-Amerikan herruutta. Balearialla ja Kirjalalla oli yhteistä rajaa monta sataa kilometriä Pohjois-Amerikassa. Ei mennyt kauaakaan, kun Balearia ja Kirjala ajautuivat sotaan. sodan seurauksena Balearia menetti kaikki Pohjois-Amerikan siirtomaansa Kirjalalle. Kirjala jakoi nykyisen Khalifornian alueen yhteensä 28 siirtokuntaan, joista muodostuvat nykyisen Khalifornian osavaltiot. Oli vuosi 1758.

Kirjala vahvistaa asemaansa Pohjois-Amerikassa Muokkaa

Vuonna 1760 Khaliforniassa oli 1 500 000 eurooppalaista, ja heidän määränsä kasvoi nopeasti. Kirjala kiristi siirtokuntien verotusta. Siirtokuntien mukaan Kirjalalla ei ollut oikeutta verottaa siirtokuntia ilman näiden edustusta parlamentissa. Vastalauseena siirtokuntalaiset heittivät niin sanotuilla San Diekon teekutsuilla 1773 tullista vapautetun teelastin mereen. Se ei kuitenkaan vaikuttanut Kirjalaan. Kirjala hallitsi Amerikan siirtokuntiaan rautaisella kädellä yli sata vuotta, jonka aikana khalifornialaisten kärsivällisyys alkoi loppua. Vuonna 1879 Khaliforniasta löytyi paljon kultaa, ja monia muita arvometalleja. Suurin osa Kirjalan nykypäivänä omistamasta kullasta onkin peräisin Khalifornian maaperästä. Mutta takaisin asiaan. Loppujen lopuksi khalifornialaisilla oli vain yksi tavoite. Päästä itsenäiseksi valtioksi. Se tulisi silti olemaan vaikeaa, sillä Kirjala aikoi pitää mineraalirikkaan Amerikan alueensa hinnasta välittämättä.

Itsenäistyminen Muokkaa

1890-luvulla Kirjalan siirtomaavalta alkoi rapistua. Tämän khalifornialaiset näkivät mahdollisuutena, ja he alkoivat valmistautua kapinaan. Pikku hiljaa khalifornialiset saivat yhä enemmän ja enemmän valtaa siirtokunnissa. 4.9 1899 Khalifornia julistautui itsenäiseksi valtioksi. Kapinaa johti tuleva Khalifornian ensimmäinen presidentti, Gjörge Wosintton. Khalifornian hallintomuodoksi muodostui demokratia. Khalifornian verinen itsenäisyyssota kesti hieman alle kolme vuotta, jonka jälkeen Kirjala tunnusti Khalifornian itsenäisyyden. Khalifornian ja Kirjalan suhteet pysyivät silti läheisinä, ja maista tuli vuonna 1910 liittolaisia.

Merentakaisten alueiden saaminen Muokkaa

1900-luvun alussa Euroopan suurvallat olivat laajentaneet kauppaoikeuksiaan Kortaliassa ja Pakistadissa. Siitä hyötyäkseen Khalifornia alkoi kannattaa niin sanottua avoimien ovien politiikkaa, jonka mukaan jonkin ulkopuolisen valtion Aasiassa saamat etuudet siirtyisivät kaikkien ulkopuolisten valtioiden etuuksiksi. Tästä eivät kuitenkaan Kortalia ja Pakistad pitäneet. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Khalifornian Kortalian-kaupan määrä kasvoi kuitenkin voimakkaasti. Khalifornian ja Pakistadin välinen kauppa alkoi kukoistaa 1920-luvulla, ennen suurta maailmansotaa. Valtameren yli käytävää kaupankäyntiä varten sekä guanoa saadakseen Khalifornia perusti itselleen tukikohtia Tyynenmeren saarille. Havaijisaarille muuttivat ensimmäiset Khalifornialaiset 1910-luvun puolivälissä. Khalifornialaisten vaikutusvalta saarilla kasvoi, ja vuonna 1909 he kukistivat kuningaskunnan hallitsijan. Saariryhmästä tehtiin virallisesti Khalifornian osa 1910, mutta osavaltio vasta 1959. Khalifornia löi heikkenevän Balearian imperiumin helposti Balearian-Khalifornian sodassa 1918, ja Londoniumin rauhansopimuksessa Puerto Rico, Guam sekä Uusi-Seelanti (myytiin vuonna 2007 surullisenkuuluisasti Kirjalalle) siirtyi Khalifornialle. Samalla Balearia luopui vallastaan Kuubassa jonne perustettiin itsenäinen Cuobon valtio. Khalifornia sai oikeuden pitää itsenäistyneellä saarella edelleen joukkojaan. Khalifornia osti Kirjalalta Gazan 1922, ja sai koko Palestiinan alueen Kyporialta suuren maailmansodan rauhansopimuksessa.

Itsenäisyyden jälkeinen aika Muokkaa

Verisen itsenäisyyssodan jälkeen Khalifornian valtiokassa oli tyhjentynyt lähes kokonaan. Jotain olisi tehtävä, tai valtiota uhkaisi konkurssi. Nerokkaan kaupanteon ansiosta valtio pysyi pystyssä. Käänne tuli vuonna 1910, jolloin Texasista ja New Baleriasta löytyi öljyä. Lisäksi Kaliforniasta löydettiin monia arvometalleja, kuten rautamalmia, hopeaa, kultaa, tinaa, sinkkiä, nikkeliä ja kuparia. Myös hiiltä löytyi paljon. Khalifornian talous lähti huimaan nousuun, ja vuonna 1915 Khalifornia oli jo yksi maailman rikkaimmista valtioista. Öljyn laaja vienti ulkomaille oli tähän pääsyynä. Ihmisiä alkoi muuttaa paljon teollistuviin kaupunkeihin, ja autojen massatuotanto alkoi. Maaseutu tyhjeni hitaasti mutta varmasti. Nykyään yli 90% Khalifornialaisita asuu kaupungeissa. Vuonna 1916 Khaliforniassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Olympialaiset. Maailma vaikutti siihen aikaan turvalliselta paikalta, mutta kulisseissa kuohui. Kansainväliset suhteet kiristyivät armeijoiden laivastojen välikohtausten takia, ja suurmaat satsasivat yhä enemmän armeijaan. Tätä lievittääkseen allekirjoitettiin Los Äntselesin laivastosopimus, joka rajoitti maiden laivastojen kokoa. Khaliforniassa 1910- ja 1920-luvut muistetaan pääosin suurkaupunkien nousun, urbaanin kulttuurin, ja elokuvan nousun aikana. Vuosikymmeniin liittyi myös raju teollistuminen, raju elintason nousu, keskiluokkaistuminen, ja autostuminen. Bahamasaarista tuli myös hyvin suosittu lomakohde.

Suuri maailmansota Muokkaa

Sodan syttyminen Muokkaa

Marraskuussa 1926 Walschteinin johto tilasi Khalifornialta runsaasti öljyä luotolla. Khalifornian öljypohatat innostuivat ja Atlantilla alkoikin pian kulkea paljon tankkereita. Aluksi öljy-yhtiöt uskoivat saavansa rahansa takaisin kuukaudessa, mutta kun edes helmikuussa 1927 rahoja ei kuulunut, yhtiöt alkoivat vaatia talousministeriöltä toimia.

Khalifornian johto vaati Walschteinin hallitusta maksamaan rahat öljypohatoille, mutta Walschtein valitti että rahat olivat vasta tulossa valtion kassaan. Khalifornian presidentti Teodoor Ruusvelt antoi Walschteinille puoli vuotta maksuaikaa. Kun elokuussa 1927 rahoja ei ollut vieläkään kuulunut, Ruusvelt esti Walschteinin laivojen liikennöinnin Atlantilla.

Walschteinin johto kuohui kun Walschteinin laivat eivät enää päässeet Atlantille. Walschteinin liittokansleri vetosi Kirjalaan, joka kuitenkin ilmoittautui Khalifornian kannalle. Myös Cavalalta pyydettiin apua, mutta se julistautui puolueettomaksi kriisissä. Lopulta Walschteinin upotti sukellusveneillä Khalifornian Atlanttia vartioivat alukset. Tämä johti Teodoor Ruusveltin kuuluisaan puheeseen, jossa hän julisti sodan Walschteinille ja selitti sodan syyt.

Ensivaiheet ja Cuobon kriisi Muokkaa

Walschteinin ja Khalifornian sota ei ensimmäisinä kuukausina edennyt mihinkään suuntaan, mutta sotaan ajautui vain lisää valtioita. Maiden väliset sopimukset vetivät niitä sotaan mukaan dominopalikoiden tapaan. Näin kävi myös Cuobolle, jolla oli sota-avunantosopimus Khalifornian ja Walschteinin kanssa.

Khalifornian johto suostutteli Cuobon johtoa liittymään Liittoutuneisiin. Cuobon johti oli kahden vaiheilla, koska San Theodoroksen ja Kortalian vaatimukset Iskunvaimenninvaltoihin liittymisestä olivat myös kiinnostavia. Lopulta Cuobo julistautui puolueettomaksi vuonna 1929 ja Khalifornia päätti hyökätä siihen.

Cuobosta tuli sodan ensimmäisiksi kolmeksi vuodeksi taisteluiden keskipiste. Puhuttiin Cuobon kriisistä, koska Cuobossa taisteltiin Cuobon, Liittoutuneiden ja Iskunvaimenninvaltojen välillä. Khalifornia onnistui kuitenkin silkan ylivoiman avulla kukistaa Cuobo ja Iskunvaimenninvallat ja pian koko Karibiaa uhkasi Khalifornia.

Karibian kuningaskunta kaatuu ja Gualador hyökkää Muokkaa

Khalifornia suuntasi Cuobon valtauksen jälkeen katseensa Karibian kuningaskuntaan, joka hallitsi Jamaikaa, Hispaniolan saarta ja Puerto Ricoa. Aluksi Karibiaa kutsuttiin Liittoutuneille, mutta Karibia julistautui puolueettomaksi Gualadorin tavoin.

Gualador hyökkäsi Karibian kuningaskuntaan maaliskuussa 1930 ja kuukautta myöhemmin se liittyi Iskunvaimenninvaltoihin. Khalifornia ei kuitenkaan sallinut kilpailijoita Karibian meren herruuteen ja aloitti rajut vastatoimet Gualadoria vastaan. Pian mukaan liittyi aluksi Meksikossa taistellut San Theodoros.

Khalifornia valtasi Karibian kuningaskunnalta Jamaikan puolustaakseen Cuoboa. Viikkoa myöhemmin Karibian kuningaskunta antautui Gualadorille ja Khalifornia alkoi olla pulassa, sillä Gualadorilla oli jo 3/5 Karibiasta. Khaliforniaa haittasi myös se, että sen täytyi taistella Tyynellä valtamerellä Jäpäniä ja Kortaliaa vastaan. Silloin Khaliforniassa siirryttiin totaalisen sodan vaiheeseen. Kaikki saatavat miehet siirtyivät armeijan palvelukseen, ja miljoonat naiset siirtyivät asetehtaisiin, ja moniin muihin "miesten töihin" miesten tilalle. Parhaimmillaan totaalisen sodan aikana tankkitehtaissa valmistui 50 panssarivaunua päivässä. Khalifornia taisteli myös afrikassa vallaten Kyporian siirtomaat, ja osallistui Walchsteinin valloitukseen.

Maailmansodan jälkeen Muokkaa

Dwight D. Eisenhower, official photo portrait, May 29, 1959

Marshman-suunnitelman kehittäjä ja toteuttaja, Jacob Marshman.

Suuri maailmansota mullisti ratkaisevasti Khalifornian maailmanpoliittisen aseman. Euroopan infrastruktuurin lähes totaalinen hävitys, suunnaton taloudellinen velkaantuminen, entisten Afrikan ja Aasian siirtomaiden itsenäistyminen sekä miljoonat sodassa kuolleet eurooppalaiset aiheuttivat sen, että Khalifornia nousi Kortalian ja Kirjalan ohella kolmanneksi maailman supervalloista.

Khalifornia oli selvinnyt sodasta ilman vakavia tuhoja omalla maaperällään. Pitkään kestänyt totaalinen sotatila johti teollisuuskasvuun ja teknologisiin läpimurtoihin, mikä teki Khaliforniasta poliittisesti ja taloudellisesti vakaimman valtion sodanjälkeisessä maailmassa. Euroopassa Khalifornia valvoi mantereen jälleenrakentamista ja kustansi Länsi-Euroopan ja latinalaisen Amerikan maiden jälleenrakentamisen Marshman-suunnitelman avulla.

Kylmä sota lyhyesti Muokkaa

Khalifornia edusti suuren maailmansodan jälkeen maailmassa lievempää versiota kommunimista (eli "kapitalismia") jota vastassa oli Katistanin, Timskavin ja Hungarian sosialismi ja suunnitelmatalous. Katistan toipui toisen maailmansodan tuhoista, teki Itä-Walchsteinista ja miehitetyistä Itä-Euroopan maista kommunistidiktatuureja ja alkoi kilpailla Khalifornian kanssa maailmanherruudesta. Kapitalistisen Khalifornian ja Kirjalan sekä kommunistisen Katistanin, Timskavin, ja Hungarian maailmanpoliittiset vaikutukset ja vihamielisyydet johtivat kylmäksi sodaksi kutsutulle aikakaudelle, joka dominoi maailmanpolitiikkaa 1980- ja 1990-lukujen taitteeseen saakka, jolloin Katistanin alue muuttui jonkinlaiseksi anarkiaksi. Khalifornian ja Katistanin suhteet eivät olleet jatkuvasti vihamieliset vaan maiden suhteet kiristyivät ja lievittyivät kausittain, mutta kapitalismin ja kommunismin kilpailu oli aina läsnä kylmän sodan politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa. Vuonna 1949 Khalifornia perusti WA:n (World Alliance) sotilasliitoksi Cavalan ja eurooppalaisten liittolaistensa kanssa. WA lakkautettiin Katistanin romahduksen jälkeen. Katistan puolestaan perusti oman liittonsa ja räjäytti ensimmäisen ydinpomminsa. Molemmilla supervalloilla oli hallussaan ydinase, jolla voitiin tuhota ihmiskunta sukupuuttoon ydinsodassa.

Kylmän sodan jälkeen Muokkaa

Kylmän sodan jälkeen Khaliforniasta tuli yksi maailman harvoista supervalloista. Opetukseen ja terveydenhuoltoon alettiin panostaa enemmän, ja armeijasta leikattiin kylmän sodan päättymisen vuoksi. Khalifornia koki kovaa talouskasvua vuosina 1993-2001. Maassa myös järjestettiin vuonna 1994 ensimmäistä kertaa ikinä jalkapallon MM-kisat. Palestiinassa Khalifornian joukot taistelivat pitkässä sodassa itsenäisyyttä vaativia kapinallisia vastaan, ja sota päättyikin vasta vuonna 2011 vieden yli 10 000 khalifornialaisen hengen.

Maailmanlaajuinen talouskriisi Muokkaa

Khalifornian historian epäsuosituin presidentti, ja diktaattoriksikin julistautunut Jarack Push myi vuonna 2007 kiistellysti Uuden-Seelannin Kirjalalle. Kun häneltä kysyttiin miksi, hänen vastauksensa oli: "En tykkää uusiseelantilaisesta ruoasta, joten en halua pitää niitä imperiumissani!" Push erotettiin virkaansa sopimattomana pian tämän jälkeen. Uuden-Seelannin myynti aiheutti jostain syystä Khalifornian talousjärjestelmän romahtamisen vuonna 2008. Työttömyys kasvoi räjähdysmäisesti ja teollisuustuotanto pieneni. Talouden luottamus katosi ja Khalifornia veti perässään koko muun maailman syvään lamaan. Etenkin Khalifornian valtava autoteollisuus koki kovia ja kävi konkurssin partaalla. Tämän takia monet kansalaiset menettivät asuntonsa ja työttömien määrä nousi 15 miljoonaan. Monissa Khalifornian kaupungeissa tyhjien ja hylättyjen asuntojen määrä kasvoi ennennäkemättömiin mittoihin: 5,4 miljoonaa asuntoa oli tyhjillään maksamattomasta asuntolainasta johtuvan pakkolunastuksen vuoksi. Maailmanlaajuinen talouskriisi koetteli Eurooppaa samalla tavalla kuin Khaliforniaa, mutta Khalifornia toipui siitä Eurooppaa nopeammin. Maan työttömyysaste on laskenut kriisinaikaisesta kymmenestä prosentista kolmeen prosenttiin. Täydellinen käänne tapahtui, kun vuonna 2013 maidon rakas ystävä Jarkko Purkkinen osti valtion maitotehtaalta (kaikki tuotot menevät valtiolle) yhden maitopurkin perheelleen. Kassalla maksua tehdessään kortinlukukoneeseen tuli oikosulku, jonka seurauksena valtion säästöpossu sai maitopurkista 10 biljoonaa khalia tyhjästä. Niillä rahoilla valtio pystyi rahoittamaan laajoja projekteja ja elvyyttää taloutta. Kaikki tämä ei edes vaikuttanut Jarkon pankkitiliin, sillä maitopurkin alkuperäinen hinta ( 1 khali) oli jo siinä vaiheessa maksettu. Nykyään kuuluisat maitopurkki ja kortinlukukone ovat Khalifornian kansallismuseossa (käykää ihmeessä!). Nykyään lempinmen "Maitopurkki-Jarkko" saanut Jarkko Purkkinen on Khalifornian presidentti, ja Formula E-ajaja. Hän on erittäin pidetty, jonka takia kukaan ei jaksa asettua presidentinvaaleissa häntä vastaan. Tästä alkoi ketjureaktio, sillä Vuonna 2016 Khaliforniasta irtautunut Fasistinen Asrael hyökkäsi Kyporiaan, huonoin seurauksin. Sodan jälkeen Asrael liittyi kansanäänestyksellä takaisin Khaliforniaan.

CA (Communist alliance) Muokkaa

CA oli/on kommunististen maiden sotilaallinen ja taloudellinen liittouma, jonka perustivat vuonna 1997 Khalifornia, Timskav ja Hungaria. Liittoon liittyi myöhemmin myös Kviiditska. Kaikki perustajajäsenistä olivat kuitenkin aina mukana liittoumassa. Liittouma käytännössä hajosi Kviiditskan valtiomuodon vaihtuessa ja Timskavin hajottua.

Liittouman perustaminen Muokkaa

CA perustettiin Los Äntselesissä 12.8 1997. CAn päämaja sijaitsi samaisessa kaupungissa. Khalifornian motiivi liittouman perustamiselle oli se, että WA oli roimasti heikentynyt, eikä sillä ollut enää valtaa maailmanlaajuisesti. Khalifornia aavisti oikein; WA romahti nopeasti Khalifornian eron jälkeen.

Toiminta Muokkaa

CA päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat kommunismi, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. CA huolehti jäsenmaiden turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti ja viime vaiheessa sotilaallisesti.

CAn ”pehmeä ydin” on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että ”hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa CAn peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja sen on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiksi katsomillaan keinoin, myös asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta kommunistimaiden alueella.

Hajoaminen Muokkaa

CA käytännössä hajosi vuonna 2008, kun Timskavin valtio kaatui maailmanlaajuisen talouskriisin takia, ja kun Kviiditska seuraavana vuonna poisti kommunismin käytöstä. CA:ta ei ole kuitenkaan koskaan virallisesti lakkautettu, joten se on edelleen olemassa Khalifornian ja Hungarian välisenä liittoumana.

Poliitiikka ja hallinto Muokkaa

Khalifornian hallintomuoto on jonkinlainen demokratian ja kommunismin sekoitus, jossa vastuuhenkilöt valitaan demokratialla, ja yksityisomaisuus on sallittua. Khaliforniaa johtaa presidentti Maitopurkki-Jarkko. Presidentti valitaan vaaleilla sännöllisen epäsäännöllisesti, eli silloin kun se on tarvittavaa. Khaliforniassa on myös jonkinlainen parlamentti. Khalifornian suurin puolue on Kommunistis-demokraattinen puolue, jota kannattaa 77% väestöstä. Maassa on olemassa toinenkin merkittävä puolue, KDP (KhalifornianDemokraattinenPuolue) jonka kannatus on noin 15 prosenttia väestöstä. Monilla pienemmillä ryhmillä on myös omia puolueitaan, mutta niiden kannatus on yleensä alle prosentin.

Khalifornian merkittävimmät puolueet Muokkaa

KKDP (Khalifornian kommunistis-demokraattinen puolue), kannatus 77%

Khalifornian demokraattinen puolue, kannatus 18%

Liberaalipuolue, kannatus 2%

Sosiaalidemokraattinen puolue, kannatus 2%

Vihreä puolue, kannatus 1%

Ulkopolitiikka Muokkaa

Khalifornia on merkittävä tekijä maailmanpolitiikassa. Khalifornia on nyt jo käytännössä kuolleen CAn peurstajajäsen. Khalifornialla on vähintäänkin diplomaattisuhteet lähes kaikkien valtioiden kanssa. Kauuppaa käydään myös monien maiden kanssa. Khalifornialla on liitto Hungarian, Kirjalan, Gualadorin, Kyporian ja Cavalan kanssa. Khalifornialla on ainoana "vihollisena" San Dictoria, johon välit ovat erittäin/hyvin tiukat. Khalifornian "kilpailijoita" esimerkiksi kaupankäynnissä ovat mm. Kortalia ja Pakistad.

Kulttuuri Muokkaa

Khalifornialaisessa kulttuuri on länsimainen kulttuuri jossa on sekoitusta antiaanien, Balerian, ja Kirjalan kulttuurista. Khalifornian kulttuurissa on laajasta muuttoliikkeestä huolimatta merkittäviä alueellisia eroja, johtuen alueiden historiasta. Esimerkiksi Khalifornian lounaisosa on hyvin tiheästi asutettua ja teollistunutta aluetta, kun taas itäosa on maanviljelyseutua. Kalifornian ja maan lounaisosien erityispiirteitä ovat espanjankielinen kulttuuri ja paikalliset ruokalajit, johtuen alueen Balerialaistaustasta.

Musiikki Muokkaa

Khaliforniassa on kehittynyt useita musiikkityylejä; Esimerkiksi blues ja jazz kehittyivät alkuperäisväestön perinteistä. Khaliforniaa voi pitää myös osittain pop-musiikin syntypaikkana. Myös monta kuuluisaa rap-artistia on kotoisin Khaliforniasta. Kuuluisia Khalifornialaisia artisteja ovat mm. Seline Doin, Palvis Erslay, Medunna, ja yhtyeistä Paras. Khalifornia on voittanut Dollariviisut kolme kertaa, ja voittajina ovat olleet Paras ja Pertti naapurista.

Ruoka Muokkaa

Khalifornialainen ruokakulttuuri on hyvin monimuotoinen ja saanut vaikutteita niin antiaanien kuin eri puolilta maailmaa tulleiden siirtolaistenkin ruokakulttuureista. Eri kansallisuuksien ruuanvalmistusperinteet sekoittuvat khalifornialaisessa keittiössä, jossa ruokalajit voivat vaihdella osavaltiosta toiseen. Atlantin rannikolla syödään runsaasti mereneläviä (kuten kaloja ja äyriäisiä) ja riisiä, kun taas Texasin ja preerian alueilla syödään paljon mureaa lihaa, ja esimerkiksi tex mexejä. Texasin alueen ruokakulttuuri onkin melko eksoottista, sillä keittiö on balerialaisen, kirjalalaisen ja antiaanien keittiön liitto. Sen kulmakiviä ovat riisi, tomaatti, maissi, kuivatut pavut, tuore korianteri sekä chili. Lihoista suositaan nautaa ja porsasta. Suosittuja ruokia ovat pataruoat, grillattu marinoitu naudanliha, tortilla, burrito ja enchiladat. Khalifornian kansallisruokaa hampurilaista syödään myös hyvin paljon, ja siitä on useita erilaisia versioita. Hampurilaiset ovat erittäin suosittuja maan länsiosissa. Vaahterasiirapilla maustetut pavut ovat tyypillistä lännen ruokaa, kun taas riisin ja mustasilmäpapujen muodostama Hyppivät pavut on etelävaltioiden, varsinkin Cerolinan perinnettä.

Elokuva Muokkaa

Khalifornian rooli elokuvan historiassa on merkittävä. 1920-luvulla suuret khalifornialaiset elokuvatuotantoyhtiöt loivat pohjan varsinaiselle elokuvateollisuudelle, Hollywoodista tuli elokuvan pääkaupunki ja äänielokuva vakiinnutti asemansa. Juha Weinestä tuli 1940- ja 1950-luvulla kansallisen itseluottamuksen vertauskuva. Meralin Manroeta on sanottu yhdeksi maailman tunnetuimmista filmitähdistä. Wolt Disnin maailmankuulujen piirroselokuvien, sarjakuvien ja näytelmäelokuvien ympärille on kasvanut kokonainen mediaimperiumi. 2010-luvulla Khaliforniassa tuotetaan maailman kolmanneksi eniten elokuvia.

Lippu Muokkaa

Khalifornian nykyinen lippu otettiin käyttöön vuonna 1998, vaikka pohja onkin vuodelta 1920. Sitä ennen käytössä oli Khalifornian "karhulippu" (käytännössä Kalifornian lippu). Lippuun on vuosien aikana tehty useita pieniä muutoksia, joista radikaalein on viivojen värien vaihto ja sijoittelu. Khalifornian lippu koostuu punaisella taustalla oikeassa yläkulmassa olevista kommunismin tunnuksista (sirppi, vasara, tähti), sekä paksummasta valkoisesta, ja ohuemmasta vihreästä raidasta. Yläkulman tunnukset viittaavat kansaan, punainen taustaväri maan itsenäisyyden puolesta vuodatettuun vereen, vihreä raita Khalifornian luontoon, ja valkoinen viiva demokratiaan. Lipusta käytetään nimitystä punalippu. Lipun mittasuhteet ovat 1:2. Alla lippujen pääasialliset muutokset.

Khalifornia lippu 1899-1920

Khalifornian ensimmäinen lippu, käytössä vuosina 1899-1920 Tähti symboloi kommunismia, valkoinen tausta demokratiaa, karhu Khalifornian voimaa, ja "California republic" Khalifornian silloista engalnninkielistä käännöstä

Khalifornia lippu 1920-1998

Khalifornian toinen lippu, käytössä 1920-1998. Kommunistisymbolit symboloivat kansaa, punainen vuodatettua verta, ja sininen demokratiaa

Khalifornia lippu VP15

Khalifornian nykyinen lippu, käytössä 1998- Kommunistisymbolit symboloivat kansaa, punainen vuodatettua verta, valkoinen demokratiaa, ja vihreä Khalifornian luontoa

Juhlapäivät Muokkaa

Khaliforniassa ei liikemmin juhlapäiviä ole, mutta jokainen juhlapäivistä on jollakin tapaa tärkeä. Merkittävin juhlapäivä on ehdottomasti itsenäisyyspäivä, jolloin koko kansa menettää hallinnan kehostaan. Perinteisiin kuuluu mm. valtavat ilotulitukset.

Pvm Nimi Muita tietoja
1.1 Uudenvuodenpäivä Uusi vuosi alkaa, lomat loppuvat
15.4 Vappu Kevään juhla
Huhtukuun viimeinen maanantai Kaatuneiden muistopäivä Palveluksessa kaatuneiden muistopäivä
4.9 Itsenäisyyspäivä Vietetään itsenäisyyden kunniaksi
Syyskuun ensimmäinen maanantai Työläisten päivä Työläisten juhlapäivä
11.11 Veteraanipäivä Sotaveteraanien muistopäivä
25.12 Joulupäivä Sana Joulupäivä kertoo kaiken

Matkailu Muokkaa

Matkailu on Khalifornialle tärkeä elinkeino. Matkailun suursuosio alkoi kun 1950-luvulla alettin rakentamaan lomakeskuksia Karibialle, mikä oli heti menestys. Matkailun suosion hetkellinen väheneminen aiheutti vuonna 2007 suuren notkahduksen maailmantaloudessa asti. Matkailu on kuitenkin taas kasvattanut suosiotaan.

Khalifornia on matkailijoilla mitattuna maailman suosituin matkakohde (73 miljoonaa turistia vuonna 2016), suurimmilta osin Karibian (varsinkin Bahamasaarten) rantalomien takia. Karibialle suuntaa 98% Khaliforniaan matkanneista, eli se on ylivoimaisesti suosituin matkakohde. Muita merkittäviä matkakohteita ovat mm. Los Äntseles, kalliovuoret ja punakallion kansallispuisto. Lähes kaikki matkailijoista tulevat Euroopasta, mm. Kirjalasta ja Rapidiasta.

Liikenne Muokkaa

Auto on vaikuttanut merkittävästi Khalifornian kaupungistumiseen ja se on useimpien pääasiallinen kulkuneuvo. Liittovaltio alkoi jo 1930-luvulla suunnitella moottoritiejärjestelmää, joka yhdistäisi eri osavaltioiden tärkeimmät kaupungit. Valtion valtatiet -järjestelmän ensimmäiset tieosuudet rakennettiin 1940-luvulla, mutta koko verkosto valmistui vasta 2000-luvun alussa. Järjestelmän pisin tie, Valtatie 90 Los Äntselesistä Tsäksönvilleen, on 3 888 kilometriä pitkä.  Ajoluvan myöntämisperusteet vaihtelevat osavaltioittain. Toisaalla ajokortti-ikä on 17, toisaalla 18 vuotta, ja joissakin osavaltioissa ajo-opetuksen voi aloittaa jo 16-vuotiaana.

Rautateitä Khaliforniassa on 240 000 kilometriä. Niitä käytetään pääasiassa rahtiliikenteeseen ja henkilöliikennettä on asukaslukuun nähden varsin vähän. Pitkän matkan matkustajaliikennettä hoitaa Amutrak, ja monissa suurissa kaupungeissa on lisäksi lähijunaliikennettä. Pitkän matkan linja-autoyhtiöistä tunnetuin on Redhound. Los Äntselesin metro on yksi maailman käytetyimmistä maanalaisista liikenneverkostoista.

Matkustajamäärillä mitattuna maailman 30:stä vilkkaimmasta lentoasemasta 9 on Khaliforniassa. Maailman vilkkain lentoasema on Hartsfield-Tsäksön Atlantacadassa. Rahtimäärillä mitattuna maailman 30:stä vilkkaimmasta lentokentästä 11 on Khaliforniassa, mukaan lukien maailman toiseksi vilkkain Memfisin kansainvälinen lentoasema. Kaikkiaan Khaliforniassa on 11 079 lentokenttää, enemmän kuin missään muussa maailman valtiossa. Khalifornian kauppalaivastoon kuuluu 418 alusta, ja lisäksi yli 700 muihin maihin rekisteröityä alusta on khalifornialaisessa omistuksessa. Suurimmat rahtisatamat ovat Baton Rouge, Corpu ja Ouston. Vilkkain risteilyalusten lähtöpaikka on Maijami.

Media Muokkaa

Khalifornian suosituimmat uutismediat ovat sosiaaliset mediat sekä hiukan yllättäen, sanomalehti. Khaliforniassa on melko vapaa lehdistönvapaus, ja suurimpia sanomalehtiä ovat Khalifornia News, Los Äntseles daily ja Khalifornian uutiset. Niiden levikki vastaa yli 90 prosenttia kaikkien sanomalehtien levikistä. Ne (sosiaaliset mediat ja sanomalehti) ovat pääasiallinen uutiskanava 75 prosentille khalifornialaisista. Khalifornian valtio omistaa suurimmat televisioyhtiöt, ja isoimpia kanavia ovat mm. KNN, Wolf, ASNP ja MainosTelevisio.

Väestö Muokkaa

Khaliforniassa arvioitiin vuonna 2015 olevan noin 295 miljoonaa asukasta. Khalifornian merentakaisien alueiden asukasluku on noin 20 miljoonaa, mutta heitä ei normaalisti lasketa Khalifornian kansalaisiksi (alueilla on jopa oma urheilujoukkue mm. Olympialaisissa) Väestönkasvu oli vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna 0,81%. Asukasluvun kehitystä on kuvailtu keskitasoiseksi, mutta poikkeuksen muodostavat suuren maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Khalifornian väkiluku ylitti sadan miljoonan rajan vuonna 1919. Kahden sadan miljoonan raja ylittyi 1967 ja kolmen sadan miljoonan rajan ennustetaan rikkoutuvan vuonna 2022. Khalifornian väkiluku yli kolminkertaistui 1900-luvulla. Kalifornia ohitti texasin runsasväkisimpänä osavaltiona 1960-luvulla, ja onkin painellut yhä suurempaan "johtoon". Elinajanodotus on miehillä 79 vuotta ja naisilla 82 vuotta.

Rodut ja etnisyys Muokkaa

Khaliforniassa vakituisesti asuvat ihmiset määrittelevät itse väestönlaskennan yhteydessä, mihin etniseen ryhmään kuuluvat. Väestönlaskentavirasto luokittelee ihmiset heidän ilmoitustensa perusteella neljään eri ”päärotuun”: valkoiset (Kirjalalaiset), latinot, antiaanit, ja viimeisenä luokkana ”jokin muu rotu”. Latinoihin luetaan rotuun katsomatta henkilöt, joiden juuret ovat espanjankielisessä kulttuurissa. Latinotaustaisia ihmisiä on yli viidennes Khalifornian asukkaista, mikä johtuu suuresta muuttoliikkeestä Balerian siirtomaa-vallan aikana. Pelkästään Kalifornian osavaltiossa elää lähes 20 miljoonaa latinoa.

Khalifornian merkittävimmät etniset ryhmät
Sija Etnisen ryhmän nimi Prosentuaalinen osuus väestöstä
1. Valkoiset 59,5% (Etniseltä taustaltaan kirjalalaisia)
2. Latinot 34,5% (Etniseltä taustaltaan pääosin balerialaisia)
3. Antiaanit 12% (Khalifornian alkuperäisasukkaita)
4. Jokin muu rotu 4% (Muita rotuja, suurin osa maahanmuuttajataustaisia)

Uskonto Muokkaa

Enemmistö khalifornialaisista on kristittyjä, vaikka se ei hirveämmin näy arkipäiväisessä elämässä. Khalifornian perustuslaki suojelee kristinuskoa, mutta erottaa valtion uskonnosta. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan Khalifornian vääestöstä 17 % on protestantteja, 71 % katolilaisia, 1% mormoneja, 1% Jehovan todistajia, 0,5 % ortodokseja, 0,5 % muita kristittyjä, 6 % muita uskontoja ja 3 % uskontokuntiin kuulumattomia.

Kielet Muokkaa

Khalifornian virallinen kieli on khali, ja sillä on noin 271 miljoonaa puhujaa khaliforniassa. Lähes kaikki Khalifornian asukkaista puhuu kotikielenään khalia. Khali eroaa suomen kielestä hieman sanastoltaan ja korostukseltaan. Suurin ero on kuitenkin se, että khalin kielessä äng-äänteelle on oma kirjain. Espanja on toiseksi puhutuin kieli Khaliforniassa. Sitä puhuvat etenkin baleriasta ja latinalaisesta Amerikasta tulleet siirtolaiset ja näiden jälkeläiset. Khaliforniassa onkin toiseksi eniten espanjankielisiä Balerian jälkeen. Romonia puhutaan pääosin Karibiassa, jossa se on khalin ja espanjan ohella yhä käytössä osavaltioiden de facto virallisena kielenä. Kirjan puhujia on noin kaksi miljoonaa ja muita yli miljoonan puhujan kieliä ovat graezi ja hungaari. Khalifornian kouluissa opetetaan peruskoulussa pakollisina kielinä espanjaa, ja valinnaisina kirjaa, romonia, graezia ja hungaaria. Khaliforniassa on 34 elävää kieltä, joilla suurimmalla osalla on vain tuhansien puhujakunta. Alkuperäisväestö puhuu yleensä khalia muistuttavaa, erikoista kieltä, jota kutsutaan kuhliksi. Kuhlia puhuu noin 500 000 henkeä.

Koulutus Muokkaa

Khaliforniassa koulutus on pääosin osavaltioiden vastuulla. Koulumainen opetus alkaa esikoulun jälkeen ja jaetaan kolmeen vaiheeseen: alakoulu, yläkoulu ja korekakoulu. Koulutukseen liittyvät lait ja vaatimukset vaihtelevat osavaltioittain melko vähän, ja koulujen aloitusikä on kuusi vuotta. Yhtenä merkittävänä tekijänä opiskelussa on se, että koulutus on korkeakoulln asti ilmaista. Kouluruoka on myös ilmaista, ja sitä pidetään pääosin melko laadukkaana ja terveellisenä. Alakoulu kattaa luokat 1-4, yläkoulu luokat 5-7, ja korkeakoulu kattaa koululuokat 8–12, ja se jaetaan joskus kahteen osaan. Vuoden 2009 UC (united countries) vertailussa khalifornialaiset opiskelijat olivat lukutaidossa ja luonnontieteissä maailman huippua, mutta menestyivät matematiikassa selvästi keskiarvoa heikommin.

Khaliforniassa koulujen pakollisina kielinä ovat kolmannelta luokalta lähtien espanjankielisille khali, ja khalinkielisille espanja. Yläkolun toisella luokalla (kuudennella) valitaan valinnainen kieli, ja vaihtoehtoja ovat graezi, englanti, kirja, romon, hungaari ja ranska. Korkeakouluun mentäessä valitaan kaksi kieltä lisää.

Vuonna 2012 julkisissa kouluissa oli 49,9 miljoonaa oppilasta ja yksityiskouluissa 3,7 miljoonaa. 78 % yksityiskouluista oli uskonnollisesti suuntautuneita. Vuonna 2007 kotiopetuksessa oli 0,5 miljoonaa koululaista, mitä vanhemmat perustelivat tyytymättömyydellä koulun uskonnolliseen ja moraaliseen arvomaailmaan, ympäristöön tai opetuksen tasoon. Kotiopetus tuli laittomaksi (ison) sakon uhalla vuonna 2010, ison koulu-uudistuksen vuoksi.

Khalifornialaisessa koulurakennuksessa jossa sijaitsevat alakoulu, yläkoulu ja korkeakoulu, on yleensä noin neljä tuhatta opiskelijaa. Yhdessä luokassa on yleensä noin 40 oppilasta ja kolme opettajaa + avustaja. Koulut ovatkin valtavia rakennuksia. Mm. Los Äntselesin keskustakoulu sijaitsee Monhattanin saaren valtavassa 45-kerroksisessa pilvenpiirtäjässä, ja koululla on 9 000 opiskelijaa.

Korkeakoulut ovat Khaliforniassa joko julkisia tai yksityisiä. Noin 80 % korkea-asteen opiskelijoista käy julkisia kouluja, joihin mennään yläkoulun jälkeen. Lukuvuosi julkisessa viisivuotisessa korkeakoulussa maksaa keskimäärin 17 000 khalia, mutta yksityisessä kaupallisessa korkeakoulussa hinta voi olla kaksinkertainen. Useimmat päätoimiset opiskelijat saavat opintotukea, joka kattaa noin puolet kuluista. Stipendejä voi saada paitsi opintomenestyksen, myös taiteellisen tai urheilulahjakkuuden tai johonkin vähemmistöryhmään kuulumisen perusteella. Silti monet vanhemmat säästävät lastensa korkeakouluopintoja varten vuosien ajan. Vertailussa maailman parhaimmista yliopistoista khalifornialaiset pärjäävät hyvin. Top-kympissä ovat Los Äntselesin, Atlantacadan ja Maijamin yliopistot. Korkeakoulun jälkeen opiskelija voi hakea joko Ylikouluun jatko-opintoihin, tai ammattikouluun, jos korkeakoulu ei ole sujunut niin hyvin.

Terveydenhuolto Muokkaa

Khalifornian valtiollisen lääketiedeakatemian Terveydenhuollon instituutuin mukaan Khalifornialla on yksi maailman parhaista, kaikille kansalaisille saatavilla oleva terveydenhoitojärjestelmä. Khalifornian väestöstä on noin 30 % on jonkin sairausvakuutuksen piirissä. Noin 45 prosentilla sairausvakuutus on työnantajan tarjoama. Sairausvakuutus on velvoitteiltaan laajempi kuin normaali "perusterveydenhuolto", jossa kalliista operaatioista pitää potilaan maksaa noin 25% kuluista. Lisäksi eläkeläisillä on terveydenhuolto lähes ilmaista. Rahoitus siihen tulee osavaltiolta. 207 miljoonalla, eli 70 prosentilla väestöstä ei ole sairausvakuutusta. Sairaalat ovat lain mukaan velvollisia hoitamaan kaikki hätätapaukset. Vuonna 2004 julkinen sektori rahoitti terveydenhuollon kustannuksista 74 %, yksityiset vakuutukset 16 % ja potilasmaksut 10 %. Khaliforniassa käytetään terveydenhuoltoon enemmän rahaa kuin missään muualla. Terveydenhuoltoa on pidetty hyvin tehokkaana. Khalifornia on myös johtava maa biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja käytti siihen väkilukuun suhteutettuna kolme kertaa enemmän rahaa kuin Eurooppa vuonna 2004.

Maailman terveysjärjestön vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan Khaliforniassa käytetään alkoholia vuodessa 5,5 litraa aikuista kohti, mikä on suunnilleen maailman keskitasoa. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan 14 % khalifornialaisista oli ylipainoisia.

Perherakenne Muokkaa

Vuonna 2016 vähintään 18-vuotiaista khalifornialaisista noin 81 prosenttia oli avioliitossa, 3 prosenttia leskiä, 4 prosenttia eronneita ja 12 prosenttia ei ollut ollut koskaan naimisissa. Khaliforniassa eroa paheksutaan, jonka takia ne eivät ole kovin yleisiä. Perinteenä on mennä melko nuorena (yleensä 23-25-vuotiaana) naimisiin. Normaalisti perheessä on noin kolme lasta.

Khalifornian puhutuimmat kelet
Sija Nimi Puhujamäärä Prosentuaalinen

osuus väestöstä

Tietoja
1. khali 273 miljoonaa 91,00% Khalifornian puhutuin kieli,

omaksuttu lähes koko väestön

keskuudessa. Lähes identtinen

suomen kielen kanssa

2. espanja 17 miljoonaa 5,67% Baleriasta tullut kieli, puhuttu

erityisesti Kalifornian, Karibian, Bajafornian,

New Balerian ja Arizonan osavaltioissa

3. romon 5 miljoonaa 1,67% Gualadorilaisten siirtolaisten tuoma kieli. Puhutaan pääosin Karibian osavaltiossa.
4. kirja 1 miljoona 0,33% Kirjalalaisten tuoma kieli. Puhutaan itärannikolla.
5. graezi 1 miljoona 0,33% Kyllä, tämäkin on siirtolaisten Euroopasta tuoma kieli. Puhutaan pääasiassa Cerolinan osavaltiossa
6. hungaari 1 miljoona 0,33% Ja aivan oikein, kuvaus löytyy yläpuolelta. Puhutaan pääosin Virlian osavaltiossa

Suurimmat kaupungit Muokkaa

Khaliforniassa on monia merkittäviä ja suuria maailmankaupunkeja, joista lähes kaikki sijaitsevat Kalifornian ja Texasin osavaltioissa. Suurkaupunkeja hallitsevat ruutuasemakaavaan rakennetut pilvenpiirtäjäkeskustat. Pääkaupunki tummennettu. Miljoonakaupunkien väkiluku on pyöristetty puolen miljoonan tarkkuudella, alle miljoonan viidenkymmenen tuhannen tarkkuudella

Khalifornian suurimmat kaupungit (kaupungin rajojen sisältä)
Sija Kaupunki Osavaltio Kaupungin

väkiluku

Suurkaupunkialueen

väkiluku

1. Los Äntseles Kalifornia 30 Miljoonaa asukasta 62 milj. asukasta (Muodostaa

suurmetropolin San Diekon

ja esikaupunkien kanssa)

2. San Dieko Kalifornia 26 Miljoonaa asukasta 62 milj. asukasta (Muodostaa

suurmetropolin Los Äntselesin

ja esikaupunkien kanssa)

3. Maitopurkkila Kalifornia 12 Miljoonaa asukasta 14 miljoonaa asukasta
4. Ouston Texas 10 Miljoonaa asukasta 20 Milj. asukasta (Muodostaa Tallasin

ja esikaupunkien kanssa

suurmetropolin)

5. Fiinix Arizona 7 Miljoonaa asukasta 8 miljoonaa asukasta
6. Tallas Texas 6 Miljoonaa asukasta Katso Ouston
7. Austin Texas 5 Miljoonaa asukasta 7 miljoonaa asukasta
8. San Antonio Texas 5 Miljoonaa asukasta 6 miljoonaa asukasta
9. Havana Karibia 4,5 Miljoonaa asukasta 5 miljoonaa asukasta
10. Tsäksönville Florida 3,5 Miljoonaa asukasta 4 miljoonaa asukasta
11. Mexicali Bajafornia 3 Miljoonaa asukasta 5 miljoonaa asukasta (Muodostaa suur-

metropolin Tujianan kanssa)

12. Atlantacada Zoozia 3 Miljoonaa asukasta 4 miljoonaa asukasta
13. San Fransisko Kalifornia 2,5 Miljoonaa asukasta 6 miljoonaa asukasta (muodostaa suur-

metropolin San Hosen kanssa)

14. Memfis Tenesee 2 Miljoonaa asukasta 2,3 miljoonaa asukasta
15. San Hose Kalifornia 1,5 Miljoonaa asukasta Katso San Fransisko
16. Tujiana Bajafornia 1,5 Miljoonaa asukasta Katso Mexicali
17. Maijami Florida 1 Miljoonaa asukasta 2 miljoonaa asukasta
18. Danvyr Kolarado 1 Miljoonaa asukasta 1,1 miljoonaa asukasta
19. Luiskalle Kalifornia 1 Miljoonaa asukasta 1,8 miljoonaa asukasta
20. El Paco New Baleria 1 Miljoonaa asukasta 1,1 miljoonaa asukasta
21. Näsville/ Nasvii'e Tenesee 900 Tuhatta asukasta 1 miljoonaa asukasta
22. Seattle Vashinton 850 Tuhatta asukasta 900 tuhatta asukasta
23. Los Santos Nevada 850 Tuhatta asukasta 850 tuhatta asukasta
24. Salem Öregön 800 Tuhatta asukasta 850 tuhatta asukasta
25. Port-Au Prince Karibia 750 Tuhatta asukasta 850 tuhatta asukasta
26. Aklohalma Uklahome 700 Tuhatta asukasta 850 tuhatta asukasta
27. Sakramenti Kalifornia 700 Tuhatta asukasta 950 tuhatta asukasta
28. Tsaalotte Cerolina 650 Tuhatta asukasta 800 tuhatta asukasta
29. Suolajärvi Utah 650 Tuhatta asukasta 750 tuhatta asukasta
30. Kansas Missuri 650 Tuhatta asukasta 700 tuhatta asukasta
31. Virginia Uusi-Kirjala 650 Tuhatta asukasta 750 tuhatta asukasta
32. Witsita Känsäs 600 Tuhatta asukasta 700 tuhatta asukasta
33. Orleans Luigiana 550 Tuhatta asukasta 700 tuhatta asukasta
34. Tsaaleston Virlia 500 Tuhatta asukasta 650 tuhatta asukasta
35. Kolumbia Etelä-Cerolina 500 Tuhatta asukasta 700 tuhatta asukasta
36. Bois Aidaho 500 Tuhatta asukasta 600 tuhatta asukasta
37. Sal'em Pootländ 500 Tuhatta asukasta 750 tuhatta asukasta
38. Ruck Arka-Ansa 500 Tuhatta asukasta 900 tuhatta asukasta
39. Hunulolo Havaiji 400 Tuhatta asukasta 550 tuhatta asukasta
40. Takson/Tsäksön Maisisippi 400 Tuhatta asukasta 500 tuhatta asukasta
41. Columpus Missuuri 400 Tuhatta asukasta 450 tuhatta asukasta
42. Böömingham Ulabama 400 Tuhatta asukasta 700 tuhatta asukasta

Armeija Muokkaa

Khalifornian armeija, joskus myös Khalifornian Puolustusvoimat, on aseistettu porukka jonka tehtävänä on suojata Khaliforniaa hyökkäyksiltä (todella harvoin) tai suorittaa presidentin määräyksellä aseellinen väliintulo muun maailman konflikteihin (Usein). Khalifornian armeija on jaettu kolmeen osaan, jotka ovat Maavoimat, Ilmavoimat ja Laivasto. Armeija on yksi maailman suurimmista ja parhaiden koulutetuista. Armeijan maksimisotilasmäärä on aktiivi + reservi 15 miljoonaa, tosin näin paljoa ei lähes ikinä käytetä. Armeijapalvelus kestää nelikymppiseksi asti, ellei sitä ennen eroa armeijasta. Vaikka armeijan määrärahoja onkin vähennetty huomattavasti viime vuosina, on budjetti silti ylivoimaisesti maailman suurin.

Rekrytointi Muokkaa

Maavoimat Muokkaa

Koska Khaliforniassa on käytössä ammattiarmeija, on armeijaan meneminen (jos sinne nyt edes ylipäätään pääsee) käytännössä työ. Armeijaan liittymisen vähimmäisikä on 19 vuotta, ja maksimi 32 vuotta. Ensiksi on kuitenkin läpäistävä hyvin vaikeat pääsykokeet, jonka jälkeen on vielä läpäistävä yhdeksän kuukauden pituinen rankka harjoistuleiri, jonka aikana sotilaaksi aikova suorittaa Khalifornian armeijan koulutusprosessin. Armeijan hyvän palkan houkuttelemina hakijoita on vuositain yli miljoona, mutta loppujen lopuksi armeijaan pääsee vain noin 80 000 hakijoista. Armeijaan pääsyn jälkeen voi päättää, jääkö vakituiseksi sotilaaksi (10kk palveluksessa, 2kk lomaa), vaiko reserviin (4kk palveluksessa, 8kk "lomaa"). Vakituiseksi sotilaaksi jääminen omaa paremman palkan kuin reserviläiseksi jääminen, mutta on paljon rankempaa. Khalifornian armeijan vakituinen sotilasmäärä on 4,5 miljoonaa, ja reservi 10,5 miljoonaa. Sekä vakituiset joukot sekä reservi osallistuvat suurharjoituksiin, joita järjestetään ilmavoimien ja laivaston kanssa kahdet vuodessa.

Ilmavoimat Muokkaa

Myös ilmavoimien rekrytointiprosessi on rankka. Tärkein hakemuskriteereistä on se, että vähintään teoriassa pitää tietää miten lentokonetta lennetään. Ikärajat ilmavoimiin hakemiseen ovat 24 ja 39 vuotta. Kuten maavoimissa, myös ilmavoimissa on vaikeat pääsykokeet, jonka jälkeen on 11 kuukauden pituinen harjoitusleiri. Hakijoita on vuosittain noin 200 000, joista pääsykokeet ja harjoitusleirin läpäisee vain noin 10 000 hakijoista. Ilmavoimiin pääsyn jälkeen voi valita (kuten maavoimissa) meneekö vakituiseen armeijaan, vaiko reserviin. Myös siviilit voivat palvella ilmavoimissa. Suurharjoitukset pidetään kaksi kertaa vuodessa maavoimien ja laivaston kanssa.

Laivasto Muokkaa

Laivasto on ylivoimaisesti vähiten suosittu vaihtoehto, kun katsotaan hakujen määriä. Laivaston rekrytointiprosessi on myös maavoimiin ja ilmavoimiin verrattuna "helpoin", vaikka se onkin maailmanlaajuisesti yksi vaikeimmista ja rankimmista. Ikärajat laivastoon hakemiselle ovat 23 ja 40 vuotta. Kuten maa- ja ilmavoimissa, on myöskin laivastossa pääsykokeiden jälkeen rankka harjoitusleiri, joka kestää seitsemän kuukautta. Hakijoita on vuosittain noin 45 000, joista laivastoon pääsee noin 8 000 henkilöä. Ehkä suurin syy melko matalaan hakemisinnostukseen on se, että suoraan laivastoon pääsyn jäkeen ei voi mennä reserviin, vaan jäädään vähintään puoleksitoista vuodeksi vakinaiseen palvelukseen. Suurharjoitukset pidetän kaksi kertaa vuodessa ilma- ja maavoimien (merijalkaväki) kanssa.

Maavoimat Muokkaa

Khalifornian maavoimat (KMV/KGF) on yksi maailman suurimmista ja kehittyneemmistä armeijoista. Sen tehtävänä on puolustaa Khalifornian maaperää ulkovaltojen hyökkäykseltä.

Koostumus ja komentoketju Muokkaa

Khalifornian maavoimissa palvelee noin 15 miljoonaa sotilasta eli se on Khalifornian henkilöstöltään suurin puolustushaara. Khaliforniassa ei ole yleistä asevelvollisuutta vaan ammattiarmeija. Maavoimat jakautuu vakituisiin sotilaisiin ja reserveihin. Maavoimilla on useita erikoisjoukkoja, kuten KSJ (Khalifornian spesiaalit joukot). Myös merijalkaväki lasketaan maavoimien piiriin. Khalifornian maavoimien komentoketju:

  • armeija (2–5 armeijakuntaa) ~ kenraali
  • armeijakunta (2–5 divisioonaa) ~ kenraaliluutnantti
  • divisioona (3 prikaatia, 10 000–18 000 sotilasta) ~ kenraalimajuri
  • prikaati (3 tai yli 3 pataljoonaa, 3 000–5 000 sotilasta) ~ eversti
  • pataljoona (3–5 komppaniaa, 500–900 sotilasta) ~ everstiluutnantti
  • komppania (3–4 joukkuetta, 100–200 sotilasta) ~ kapteeni
  • joukkue (3–4 ryhmää, 16–40 sotilasta) ~ luutnantti
  • ryhmä (4–10 sotilasta) ~ ylikersantti
640px-Upgraded Leopard 2A4 SG NDP 2010

MH-10

Kalusto

Tankit: 5 000

- MH-11 2 500 kpl.  

- MH-10 1 500 kpl.    

- MH-9 180 kpl.  

- TM-95 600 kpl.    

640px-Hellenic Army - LEO2A6HEL - 7230

MH-11 Asraelin provinssin pääkaupungissa, Huifissa vuonna 2017

- TM-90 200 kpl.    

- X-1 20 kpl.    

Rynnäkköpanssarivaunut 4 500  

- ITM-183, 3 000 kpl.    

- HaH-97, 1 500 kpl.

APC: 5 000    

- Metsästys-Leijona 200 kpl.    

- Metsästys-Pantteri 400 kpl.    

- Metsästys-Puuma 150 kpl.    

- Panssari-Koira 500 kpl.    

- K7E3H6 IFV 2 000 kpl.      

- K7E2H4 IFV 875 kpl.    

- K7E2H1 IFV 875 kpl.

Panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot 15 000

Muut panssaroidut ajoneuvot (mm. APC) 4 500

Telatykit: 1 500    

- TM-990 100 kpl.    

- TM-1200 200 kpl.  

- TM-1500 200 kpl.  

- TM-2000 1000 kpl.

Kenttätykit: 1 650  

- K7M3A1 800 kpl.    

- K7M3A2 850 kpl.

PST-tykit: 2000

Ajoneuvolaustaiset haupitsit: 450

IT-tykit: 800

IT-ohjukset: 7000

Niiden laukaisimia: 300

Ohjuksia: 10 000

Ydinohjuksia (aktivoitu/deaktivoitu(voidaan aktivoida tarvittaessa)): 1950/3200

Niiden laukaisimia: 250

Raketinheitinjärjestelmiä: (MLRS) 300

Ilmavoimat Muokkaa

Khalifornian ilmavoimat (KIV/KAF) muodostaa maailman teknologisesti kehittyneimmät ilmavoimat. Ilmavoimien tehtävänä on ilmatorjunta ja ilmatilan suojaaminen (vaikka ilmatorjuntakalusto luetaankin maaoimien piiriin) Aktiivisessa palveluksessa käytetään yli 3 000 miehitettyä lentokonetta Lisäksi kalustoon kuuluu noin 160 vielä kokeiluasteella olevaa miehittämätöntä taistelukonetta. Ilmavoimien palveluksessa on yli 330 000 henkeä. Lisäksi 130 000 on valmiusjoukoissa. Sotilaiden lisäksi Khalifornian ilmavoimissa työskentelee yli 168 000 siviiliä.

Kalusto:    

Torjuntahävittäjät: 1250    

- KAF-DA-2 100 kpl.    

- KAF-DA-3 200 kpl.    

- KAF-DA-4 700 kpl.    

- KAF-DA-12 250 kpl.

Hyökkäyshävittäjät: 2000    

- KAF-AA-5 1800 kpl.    

- KAF-AA-6 200 kpl.

Hävittäjäpommittajat: 500    

- KAF-FB-44 500 kpl.

Pommikoneet: 400 (KAF-AA-B 62 Hyperfortress)

Helikopterit: 275 kpl.

Hyökkäyshelikopterit: 320 kpl.

Rahtikoneet: 500 kpl.

Laivasto Muokkaa

Khalifornian laivasto (KL/KN) on yksi kolmesta Khalifornian asevoimien puolustushaarasta. Sen vastuulla on merioperaatiot ja rannikon vartiointi, joiden suorittamiseksi sillä on hieman alle 300 laivaa. Miehistöä laivastossa on yli puoli miljoonaa joko aktiivi- tai reservipalveluksessa.

Khalifornian laivaston historia juontuu Siirtokuntien laivastoon, jonka Siirtokuntien kongressi perusti Khalifornian vapaussodan aikana. Khalifornian perustuslaki, joka ratifioitiin vuonna 1899, antoi valtuudet ”…varustaa ja ylläpitää laivastoa.” Tällä valtuutuksella Khalifornia tilasi kuusi fregattia Kirjalasta sekä varusti ne. Yksi näistä kuudesta alkuperäisestä fregatista, KLL Kontistution joka tunnetaan nimellä Vanha Rautakanki, on säilynyt tähän päivään asti. Alus on edelleen merkittynä laivaston rekisteriin, ja se palvelee pr-tehtävissä.

Laivaston asioita hoiti sotaministeriö, kunnes 30. huhtikuuta 1910 perustettiin laivastoministeriö. Vuonna 1947 laivasto siirtyi osaksi perustettua puolustusministeriötä.

Kalusto:

Lentotukialuksia: 32

Taistelulaivoja: 19

Panssarilaivoja: 19

Risteilijöitä: 39

Hävittäjiä: 30

Torpedoveneitä: 22

Miinalaivoja: 31

Miinaraivaajia: 34

Saattohävittäjiä: 2

Frigatteja: 16

Ohjuslaivoja: 11

Korvetteja:: 2

Tykkiveneitä 39

Vartioaluksia: 15

Maihinnousualuksia: 250

Sukellusveneitä: 40

Tunnetut sotilasyksikötMuokkaa

Asraelin sotilaspiiri Muokkaa

  • Pääesikunta
  • esikunnan tykistöreservi (100 tykkiä, 50 raskasta raketinheitintä)

1. divisioona

  • Panssariprikaati (70 panssarivaunua, 90 rynnäkköpanssarivaunua)
  • Mekanisoituprikaati (100 panssariajoneuvoa)
  • Tykistöprikaati (75 tykkiä, 100 ajoneuvoa)

2. divisioona

  • Jalkaväkiprikaati (25 panssariajoneuvoa, 125 ajoneuvoa)
  • Jalkaväkiprikaati (kts. yllä)
  • Taistelupioneeriprikaati (20 pioneeripanssarivaunua, 20 työkonetta, 10 puhdistusajoneuvoa, 100 ajoneuvoa)
  • Erillinen prikaati (vartiojoukot yms., operoi sodan aikana pakko-otetulla kalustolla)

Meripuolustusalue

  • 1. ja 2. pintatorjuntalaivue (yht. 12 alusta)
  • 3. miinantorjuntalaivue (3-4 alusta)
  • 4. sukellusvenelaivue (4 sukellusvenettä)

Lentorykmentti

  • 1., 2., 3. ja 4. laivue (yht. 120 lentokonetta)

Talous Muokkaa

Khalifornian bruttokansan tuote oli vuonna 2015 11,763 biljoonaa, eli 11763 miljardia, ollen maailman suurin.

Khalifornian markkinahintainen kansantalous, noin 11 biljoonaa khalia vuonna 2014, on maailman suurin. Ostovoimalla mitattuna Khalifornialla on myös maailman suurin talous. Sen osuus maailmantaloudesta oli vuonna 2014 noin 28 prosenttia. Maa on 2. sijalla inhimillisen kehityksen indeksin mukaan ja sen bruttokansantuote henkeä kohti on maailman korkeimpia. Khalifornian khali on yleisin kansainvälisessä taloudessa käytetty rahayksikkö. Sen korkotasoa ohjaa 1904 perustettu itsenäinen keskuspankki Khalifornian valtionpankki. Khalifornian suuria luonnonvaroja alettiin hyödyntää voimaperäisesti 1800-luvulla. Maahanmuutto takasi työvoiman saannin ja kasvavat kotimaanmarkkinat. Khaliforniaan kertyi suuria pääomia, joita sijoitettiin runsaasti ulkomaille. Khalifornian yleisin työpaikka on nykyään joko tehdastyöntekijä tai yrittäjä. Khalifornialaiset suuryhtiöt nousivat merkittäviksi toimijoiksi useiden maiden talouselämässä. Niistä esimerkkejä ovat mm. Disni (media- ja viihdeteollisuusyhtiö), Kolo-Kola (limsayhtiö), Antil (teknologiayhtiö) ja Orange (puhelinvalmistaja).

Valuutta Muokkaa

Khalifornian virallinen valuutta on Khalifornian khali (symboli €, kansainvälinen valuuttatunnus Kk) Khalifornian dollari jaetaan sataan centtiin (tunnus ¢). Khalifornian dollari on maailman vaihdetuin ja arvostetuin valuutta, osittain myös siksi, että se on rahanväärentäjien painajainen. Khaliforniassa on käytössä 1, 5, 10, 20, 50, 100, 200, 500, 1000 ja 2000 khalin seteleitä, sekä 0,05, 0,10, 0,20, 0,50 1, 2 ja 5 khalin kolikoita

Useimmissa Khalifornian khalin kolikoissa ja seteleissä käytetään maan merkittäviempien johtajien muotokuvia. Poikkeuksia ovat tuhannen khalin seteli, jossa on kuvattuna maan itsenäisyysjulistuksen allekirjoitus, ja kahden tuhannen khalin seteli, jossa on Maitopurkki-Jarkko (god).

Vienti Muokkaa

Vuonna 2012 Khalifornian viennistä yli 60% suuntautui Eurooppaan, joissa tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Kirjala, Baleria, Jeylanti ja Hungaria. Pohjois-Amerikkaan suuntautuu 15% viennistä, jossa tärkeä kauppakumppani on Cavala ja muualle maailmaan (mm. Etelä-Amerikkaan) loput 25% Muualla maailmassa merkittäviä kauppakumppaneita ovat Kortalia ja Gualador. Khalifornian merkittävimpiä vientituotteita ovat mm. Öljy, kulta, maakaasu, kivihiili, rautamalmi, teräs, kupari, monet muut lukemattomat metallit, autot, junat, lentokoneet ja teknologia.

Tuotanto Muokkaa

Khalifornian tärkein sektori on palvelusektori, joka työllistää lähes kolme neljäsosaa työvoimasta. Taloudellinen toiminta vaihtelee suuresti maan osien välillä, monien teollisuudenalojen ollessa keskittyneitä tiettyihin kaupunkeihin tai tietyille alueille. Esimerkiksi Maitopurkkila on rahaelämän, julkaisemisen ja mainostamisen keskus. Graniittilaakso on maan laajin korkean teknologian keskus, kun taas Los Äntselesin Hollywood on tärkein elokuva- ja televisiotuotannon keskus. Keskilänsi tunnetaan valmistuksesta ja raskasteollisuudesta riippuvaisesta taloudestaan, jossa Tallas tunnetaan "Keskilännen pääkaupunkina" ja Austin autoteollisuuden keskuksena. Suuret tasangot ovat Khalifornian "eväskori". Arizonan, New Balerian ja Etelämantereen alueilla (ihme että toiminta on edelleen sallittua) porataan öljyä ja vuoristoalueet palvelevat kaivosteollisuutta ja maakaasuresursseina. Kaakkois-Khalifornia on keskus lääketieteelliselle tutkimukselle ja tekstiiliteollisuudelle. Vuonna 2004 Khalifornia oli maailman suosituin suosituin turistikohde 56 miljoonalla kävijällä. Tämä oli pelkästään Karibian ansiota, sillä sinne suuntautui yli 50 miljoonaa kävijää. Maatalouden pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, kaura, ruis, soijapapu ja puuvilla. Normaalin maatilan pellon laajuus voi olla monia neliökilometrejä. Valtavan ruoantuotannon takia Khalifornia tuottaa maailmassa maanviljelyllä eniten ruokaa (maitoa myös), jonka takia elintarvikkeet ovat myös tärkeä vientituote. Khalifornian alueella on myös esimerkiksi valtavia kulta-, öljy-, kivihiili- ja uraaniesiintymiä. Lisäksi lukemattomia eri metalleita on valtavia esiintymiä. Merkittäviä teollisuustuotteita ovat muun muassa autot, junat, lentokoneet ja elektroniikka.

Kansallistunnuksia Muokkaa

Khalifornian kansallis:

Lippu: Khalifornian lippu

Vaakuna: Khalifornian vaakuna

Laulu: Oi, Khalifornia

Päivä: 4.9

Soitin: Trumpetti

Eläin: Lehmä

Hyönteinen: Jänösiilikäs

Kukka: Voikukka

Lintu: Valkomeripääkotka

Puu: Punatammi

Ruoka: Hampurilainen

Khalifornian kansallislaulu Muokkaa

Khalifornian nykyinen kansallislaulu on vuodelta 1926. Khalifornian kansallislaulun on säveltänyt Tsaan Sipulius, ja sovittanut Jööhän Ruuniperi. Kansallislaulu lauletaan kansallisissa tapahtumissa sekä khaliksi että espanjaksi, mutta kansainvälisissä tapahtumissa vain khaliksi. Kansallislaulun sävellystä pidetään yleisesti yhtenä maailman hienoimmista (sävellys on muuten sama kuin Venäjän kansallislaulussa)

Kansallislaulu khaliksi Muokkaa

1. säkeistö Khalifornia – meidän pyhä valtiomme! Khalifornia – meidän rakas isänmaamme!

Sun mahtava tahtos ja suuri kunnias on säilyvä aikojen taaksekin!

Kerto: |: On vapautemme kunniass' ja isänmaassamme, liitossa veljeskansojen, perimässämme kansanviisaudessa! Kunnia maallemme! Ylpeytemme! :|

2. säkeistö Etelän meriltä ain' pohjoisen ääriin kasvavat metsämme ja peltomme. Ja vahvana seisot sä pystyssäpäin, Jumalan siunaama synnyinmaamme!

Kerto: |: On vapautemme kunniass' ja isänmaassamme, liitossa veljeskansojen, perimässämme kansanviisaudessa! Kunnia maallemme! Ylpeytemme! :|

3. säkeistö Laajoilla lakeuksilla haaveemme saavat vaeltaa tulevina vuosinakin!

Ja uskollisuutemme antaa voimaa. Näin oli, näin on ja näin on oleva!

Kerto: |: On vapautemme kunniass' ja isänmaassamme, liitossa veljeskansojen, perimässämme kansanviisaudessa! Kunnia maallemme! Ylpeytemme! :|

Kansallislaulu espanjaksi Muokkaa

1. säkeistö Khalifa - nuestro estado sagrado! Khalifa - nuestra querida patria!

La impresionante voluntad y gran gloria de Sun es mantenerse al tanto de las edades!

Kerto: ¡Es en nuestra gloria y en nuestra patria, en la unión de los pueblos hermanos, heredada en la sabiduría popular! ¡Honor a nuestro país! Nuestro orgullo! : |

2. säkeistö Desde el mar del sur no crecemos hasta el extremo norte de nuestros bosques y nuestros campos. ¡Y mantente firme en la posición vertical, Dios bendijo nuestro lugar de nacimiento!

Kerto: ¡Es en nuestra gloria y en nuestra patria, en la unión de los pueblos hermanos, heredada en la sabiduría popular! ¡Honor a nuestro país! Nuestro orgullo! : |

3. säkeistö ¡Con amplias aberturas nuestros sueños podrán pasear en los próximos años!

Y nuestra lealtad da fuerza. ¡Así fue y será!

Kerto: ¡Es en nuestra gloria y en nuestra patria, en la unión de los pueblos hermanos, heredada en la sabiduría popular! ¡Honor a nuestro país! Nuestro orgullo! : |

Hallinnollinen jako Muokkaa

Khalifornia jaetaan 28 osavaltioon. Khaliforniaan kuuluu lisäksi territorioita Euroopassa, Aasiassa ja Tyynellämerellä. Territoriot eroavat osavaltioista niiden vaihtelevan itsehallinnon takia. Territorioita ovat Aslanti, Asrael, Guam, Jykraina ja Corsica. Niistä Palestiinalla/Asraelilla ja Aslannilla on laajempi itsehallintosopimus Khalifornian kanssa.

Khalifornian osavaltioilla on oma hallitus joka päättää osavaltioiden omista asioista ja lait. Eri osavaltioiden välillä on usein suuria eroja esimerkiksi omistusoikeuden, rikoslain, terveydenhuollon ja koulutuksen suhteen. Osavaltion korkein vaaleilla valittu viranomainen on Residentti. Jokaisessa osavaltiossa on myös parlamentti. Osavaltioilla on oikeus säätää itse lakinsa, kunhan ne eivät riko liittovaltion perustuslakia. Korkein oikeus voi kumota osavaltioiden tai liittovaltion lakeja, jos ne rajoittavat ihmisten tai osavaltioiden perustuslaillisia vapauksia. Ainoa täysin autonominen osavaltio on Karibia, joka on mm. demilitarisoitu.

Khalifornian osavaltiot
Yllä kartta Khalifornian osavaltioista
Khalifornian osavaltiot
Numero Osavaltion nimi Suurin kaupunki Pääkaupunki Asukasluku
1. Kalifornia Los Äntseles San Dieko 87 milj.
2. Texas/Teksas Ouston San Antonio 57 milj.
3. Karibia Havana Port Au-Prince 19 milj.
4. Flöridä Tsäksönville Maijami 19 milj.
5. Cerolina Tsaalotte Raleif 10 milj.
6. Kentacki Frunkfort Luiskalle 4 milj.
7. Vashinton Seattle Olympia 7 milj.
8. Öregön Sal'em Pootländ 4 milj.
9. Aidaho Bois Bois 1,5 milj.
10. Utah Suolajärvi Suolajärvi 1 milj.
11. Arizona Fiinix Fiinix 8,5 milj.
12. New Baleria El Paco Santa Fe 2 milj.
13. Etelä-Cerolina Kolumbia Kolumbia 5 milj.
14. Kolarado Danvyr Danvyr 5 milj.
15. Nevada Las Santos Karson 3 milj.
16. Havaiji Hunulolo Hui'jii 1,5 mijl.
17. Uklahome Oklaholma Oklaholma 4 milj.
18. Känsäs Witsita Copeka 3 milj.
19. Luigiana Orleans Baton Rouge 4,5 milj
20. Arka-Ansa Ruck Ruck 3 milj.
21. Missuri Kansas Tseferson 6 milj.
22. Maisisippi Tsäksön Tsäksön 3 milj.
23. Ulabama Böömingham Montackmeri 5 milj.
24. Zoozia Atlantacada Atlantacada 10 milj.
25. Tenesee Memfis Näsville 6,5 milj.
26. Virlia Tsaaleston Tsaaleston 2 milj.
27. Uusi-Kirjala Virginia Ritsmond 3 milj.
28. Bajafornia Mexicali Tujiana 9,5 milj.
Khalifornian territoriot
Numero Territorion nimi Suurin kaupunki Pääkaupunki Asukasluku Tietoa
1. Aslanti Röhjavig 600 tuhatta Aslanti on harvaan asuttu Territorio, jota asuttavat lähinnä askimot.

Aslanti ei ollut ennen suurta maailmansotaa

minkään valtion omistama, mutta siirtyi Khalifornialle rauhansopimuksessa. Armeijan (ydin)ohjustestit ja talviharjoitukset pidetään pääosin Aslannissa. Aslannissa sijaitsee myös armeijan tukikohtia.

2. Asrael Jurasal'em Huif 1,9 milj. Asrael on melko tiheään asuttu territorio, jota asuttavat pääasiassa kyprit. Khalifornia osti vuonna 1922 Gazan alueen Kirjalalta, ja sai loput Asraelin alueista Kyporialta suuren maailmansodan rauhansopimuksessa. Asraelissa riehui vuosina 1997-2011 itsenäistymissota, jonka lopulta kapinalliset voittivat, muodostaen Asraelin valtion. Sota vei yli kymmenentuhannen khalifornialaisen sotilaan hengen. Territorio palautui Khalifornialle vuonna 2016 Kyporian-Asraelin sodan jälkeen. Territorio on ollut armeijan "miehittämänä" siitä lähtien vastaavien tilanteiden välttämiseksi.
3. Guam Il'o 190 tuhatta Guam on Khalifornian sekä maantieteelliseti että asukasluvullisesti pienin territorio. Guam sijaitsee Tyynellämerellä. Khalifornia sai alueen vuonna 1918 Khalifornian-Balerian sodan jälkeen.
4. Jykraina Kieva 15 milj. Jykraina on Khalifornian suurin territorio asukasluvullisesti sekä maantieteellisesti. Jykrainan asukkaat ovat pääasiassa entisen Katistanin asukkaita, ja virallinen kieli on kati. Jykraina siirtyi Khalifornialle Katistanin romahdettua.
5. Thunisia Citta la Thunésia 2,3 milj. Thumisian asukkaat ovat entiseltä alkuperältään afrikkalais-balerialaisia. Alue siirtyi Khalifornian haltuun Suuren maailmansodan rauhansopimuksen mukaisesti vuonna 1934.

Urheilu Muokkaa

Urheilu on merkittävä osa Khalifornian kulttuuria. Khalifornian ylivoimaisesti suosituin urheilulaji on jalkapallo, ja Khalifornialaiset ovatkin jalkapallohullua kansaa. Muita suosittuja lajeja ovat mm. koripallo ja pesäpallo. Näistä myöskin katsotuin on jalkapallo. Khalifornian seuratuin urheilutapahtuma on Los Äntseles Galaxyn ja San Diekon väliset jalkapalloderbyt. Ottelut televisioidaan ilmaiseksi Yleistelevision kakkoskanavalla, ja keräävätkin aina jopa kymmeniä miljoonia katselijoita. Myös Jalkapallon MM-kisat ja Olympialaiset ovat suosittuja tapahtumia; Khalifornia onkin molempien tapahtumien kestomenestyjä.

Jalkapallo Muokkaa

Khalifornian suosituin urheliulaji on jalkapallo. Kirjalalaiset toivat lajin Khaliforniaan 1890-luvun taitteessa. Laji on myös hyvin suosittu nuorison keskuudessa. Khalifornian maajoukkueen tunnusvärit ovat punainen, vihreä ja valkoinen (Paita punainen, housut valkoiset ja sukat vihreät). Khalifornia on voittanut jalkapallon MM-kisat viisi kertaa; Vuosina 1918, 1954, 1974, 1990 ja 2014. Khalifornia on mestaruuksissa toisella sijalla, voitettuaan vuonna 2014 intensiivisessä finaalissa San Theodoroksen maalein 1-0. Khalifornia on järjestänyt MM-Kisat kerran, vuonna 1994. Kyseisissä kisoissa Khalifornia tippui välierissä tulevalle mestarille Gualadorille mutta voitti pronssiottelussa Kviiditskan täyden Dynamo Stadionin-Areenan edessä 4-0. Khalifornian jalkapalloliiga KFL on yksi maailman kovatasoisimmista liigoista, ja sitää seuraa maailmanlaajuisesti noin 200 miljoonaa ihmistä. Liigaan osallistuu 20 joukkuetta, ja kauden aikana pelataan 38 ottelua. Liigassa pelaavia suurjoukkueita ovat mm. Los Äntseles Galaxy, San Dieko Dynamo, Maitopurkkila FC (vanha Ouston FC) ja FC Austin. Kausi tosin järjestetään kesällä ja syksyllä, joten MM-kisojen aikaan liiga heikkenee parin kuukauden ajaksi.. Khalifornialainen jalkapallo ei kuitenkaan perustu nimekkäisiin tähtipelaajiin, vaan vahvaan joukkuepeliin. Yksi kaikkien aikojen parhaista pelaajista on kuitenkin San Dieko Dynamon ja FC Austinin legendarinen kärki Zhlatan Ibrhamihowitzeyetzeiez (Jota kutsutaan yleensä pelkästään Zhaltaniksi pitkän nimensä vuoksi), joka on voittanut mm. MM-Kultaa, kuusi Khalifornian mestaruutta ja kaksi mestarien liigaa.

Khalifornian jalkapalloliigan voittajat viimeisen 20 vuoden ajalta Muokkaa

Kausi Voittaja Sarjassa toinen Paras maalintekijä
1998 Austin United (Tuleva FC Austin) FC San Antonio Runaldo, 27 maalia (Austin United)
1999 San Dieko Dynamo Los Äntseles Galaxy Muroslav Klise, 30 maalia (Los Äntseles Galaxy)
2000 Los Äntseles Galaxy San Dieko Dynamo Runaldo, 28 maalia (Austin United)
2001 Los Äntseles Galaxy FC San Antonio Furnando Terres, 24 maalia (Los Äntseles Galaxy)
2002 FC Austin San Dieko Dynamo Sumelu Lakuka, 21 maalia (FC Austin)
2003 San Dieko Dynamo Los Äntseles Galaxy Furnando Terres, 27 maalia (Los Äntseles Galaxy)
2004 Los Äntseles Galaxy FC Austin Zhaltan, 25 maalia (San Dieko Dynamo)
2005 Ouston FC San Dieko Dynamo Sumelu Lakuka, 29 maalia (Ouston FC)
2006 San Dieko Dynamo Ouston FC Zhaltan, 34 maalia (San Dieko Dynamo)
2007 FC San Antonio FC Austin Tona Luca, 28 maalia (FC San Antonio)
2008 Los Äntseles Galaxy Ouston FC Fulcuo, 23 maalia (Ouston FC)
2009 San Dieko Dynamo Los Äntseles Galaxy Zhaltan, 39 maalia (San Dieko Dynamo)
2010 San Dieko Dynamo Seattle Eagles Zhaltan, 40 maalia (San Dieko Dynamo)
2011 Seattle Eagles Los Äntseles Galaxy Sürgiü Agüera, 30 maalia (Seattle Eagles)
2012 San Dieko Dynamo FC San Antonio Zhaltan, 32 maalia (FC Austin)
2013 Los Äntseles Galaxy FC Austin Riebert Lywandaewski, 27 maalia (Tsäksönville Tigers)
2014 FC Austin Seattle Eagles Zhaltan, 26 maalia (FC Austin)
2015 FC San Antonio Ouston FC Stadion Manne, 28 maalia (FC Austin)
2016 Los Äntseles Galaxy Maitopurkkila FC Ramelu Lakuka, 32 maalia (San Dieko Dynamo)
2017 San Dieko Dynamo Los Äntseles Galaxy Stadion Manne, 29 maalia (FC Austin)

Lähteet Muokkaa

  1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat
  2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltalainen_kulttuuri

Viitteet Muokkaa

  1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat
  2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat#Maantiede
  3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat#Luonto_ja_luonnonsuojelu
  4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat#Varhaishistoria