FANDOM


800px-Attica 06-13 Athens 21 View from Acropolis Hill - Agia Apostoli wikipedia

Kirkuvian ensimmäinen Roomalais-Aristotelisen kirkon kirkkorakennus.

Kirkuvia on Kyporian pääkaupunki ja Kyporian provinssin pääkaupunki, muttei maan suurin pääkaupunki, Liborian provinssin pääkaupunki Burut on suurempi. Se on tunnettu huomiota herättävästä ruoka- ja viinikulttuuristaan ja kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteistaan.

Kirkuvian väkiluku oli vuonna 2016 hieman yli 480 tuhatta asukasta. Väkiluku on pysynyt lähes muuttomana 1980-luvulta lähtien ja vain Liborian provinssin kaupunkien - pitkälti maahanmuutosta ja pakolaisuudesta johtuen - ja Huutavian aluehallintoalueen kaupunkien väkiluvut nousevat huomioitavasti. Kirkuviassa järjestettiin vuonna 2015 "Suuri isänmaallinen juhlamaratonjuoksu", joka keräsi kaksi miljoonaa katsojaa televisiossa ympäri maailmaa.

HistoriaMuokkaa

Casco viejo do Dubrovnik, Croacia, 2014-04-14, DD 07

Ilmakuva Kirkuvian linnoitettuun Vanhaankaupunkiin.

Kaupungin synty ja alkuvaiheetMuokkaa

Kirkuvian perustamisesta ei ole säilynyt lähteitä. Sen perustivat luultavasti saarella asuneet maanviljelijät noin 7000 eAk. Uusi kaupunkivaltio kohosi nopeasti yhdeksi Kyporian merkittävimmistä, sillä oli mm. yksi Antiikin suurimmista satamista, josta käsin kaupunkivaltio rahtasi suuria määriä kuparia, viljaa ja viinejä itään. Kaupungin taloudellinen johtoasema vakiintui Temurein yhdistettyä Kyporiaa asuttaneet kaupunkivaltiot ja nimitettyä Kirkuvian uuden valtakunnan pääkaupungiksi ja hallinnon keskukseksi. Myöhemmin Kirkuvia koki varsinaisen kukoistuskautensa, kun Tsabutei aloitti laajat valloitusretkensä itään ja liitti osaksi Kyporiaa mm. antiikin suurvallan Basylonian ja merkittäviä alueita sitä ympäröineiltä heimo- ja kaupunkivaltioilta. Kirkuviasta muodostui Kyprivaltakunnan hallinnollinen ja taloudellinen keskus jonne rahdattiin kultaa, viljaa ja ylellisyystuotteita ympäri valtakuntaa, ja josta tehdyt päätökset vaikuttivat tuhansien - jopa miljoonien - elämään ympäri valtakunnan. Muista Kyporian kaupungeista poiketen koostui kaupungin asujaimisto Suurten Keisarien aikakaudella lähes täysin ylemmistä yhteiskuntaluokista, virkamiehistä, porvarista ja aatelista. Kaupunki oli juuri tästä syystä melko avoin uusille ideoille ja aatteille. Roomalais-Aristotelinen kirkko sai kaupungissa suotuisan vastaanoton ja useita kannattajia, jo ensimmäisten vuosiensa aikana. Kaupungin aateliston painostus oli myös merkittävässä asemassa keisarin päätökseen lopettaa vuonna 125 jAk aloittamansa vainot vuonna 127 jAk.

Kyprivaltakunnan romahdus ja keskiaikaMuokkaa

Kun valtakunta vuonna 870 jAk romahti, tavaroiden katkeamaton virta itäisiltä valloitetuilta alueilta kaupunkiin katkesi. Ilman tuontiviljaa ja alusmaiden tukia autioitui kaupunki lähes täysin, ja lopulta Kirkuvian kilpa-ajoistaan tunnetulla Circus-Minimuksella alettiin laiduntaa lampaita. Antiikin aikaisen kaupungissa esiintyneen sivistyksen säilytti pimeiden vuosien halki, nyt merkittäväksi tekijäksi noussut, Roomalais-Aristotelinen kirkko kaupunkia ympäröivissä luostareissaan. Kaupungin uusi kukoistuskausi koettiin 1200 jAk - 1500 jAk, kun kaupungin sijainti merkittävien kauppareittien varrella loi sinne runsaasti telakka- ja satamateollisuutta, näistä tärkeimpänä Arenal satama-telakka. Kirkuvian kaupunki alkoi menettää asemaansa kauppamahtina 1500-luvulla Eurooppalaisten löydettyä meritien Aasiaan ja merkittävien kauppareittien siirryttyä pois Välimereltä.

Kaupunkia johdettiin pitkään aristokraattisesti, ja avioituminen eri yhteiskuntaluokkien jäsenten kesken oli jyrkästi kiellettyä. Kaupungin johtamisesta huolehti keisari vuoteen 1520 asti, jolloin keisari Albus V siirsi keisarivallan keskittymän ja keisarillisen asumuksen Huutaviaan.

Keskiajalla Kirkuvia oli kiistatta Roomalais-Aristotelisen kirkon valtakeskittymä, ja Kirkuvian piispalla ns. Suurpiispalla oli erityinen asema koko kirkkokunnassa.

Vuonna 1605 Kirkuviaa koetteli maanjäristys. Varsinkin Antiikin aikaiset ja vanhemmat rakennukset vaurioituivat pahoin, tai tuhoutuivat, linnoitteet, uudemmat kirkot ja kaupungille elintärkeä satama selviytyvät kuitenkin ilman mittavia vahinkoja. Arenalin telakka oli kuitenkin muutamia kuukausia poissa käytöstä korjaustoimien takia.

Teollistuminen ja 1900-luvun alkuvaiheMuokkaa

Teollistumisen ja elinkeinojen harjoittamisen vapautumisen myötä Kirkuvian väkiluku ja teollisuuskapasiteetti kasvoivat voimakkaasti 1800-luvun lopussa. Matalat ja paikoitellen ahtaat ja palovaaralliset puutalokorttelit kaupungin reunoilla korvattiin vähitellen monikerroksisilla kivitaloilla. Kaupunki alkoi myös laajentua sisämaahaan, ja uusia kaupunginosia suunniteltiin ja rakennettiin. Kirkuvian asukasluku nousi 1800-luvun puoliväliin mennessä jo yli 150 000 asukkaaseen.

Tuolloin kaupunki oli ränsistyneen ja huonosti hoidetun kaupungin maineessa Liborian provinssin kaupunkeihin verratessa. Toisaalta Kirkuvialla oli tarjottavanaan antiikkinen menneisyys ja siihen yhdistetty Kyporian mahti. Muun muassa saniteettioloja alettiin määrätietoisesti kohentaa ja läheisten jokien tulvia torjua ja hyödyntää. Jo vuoteen 1881 mennessä väkiluku olikin kasvanut noin 50 000 - 100 000 hengellä.

Vuonna 1874 Kirkuviassa alettiin asentaa juomavedelle tarkoitettuja julkisia vesiposteja, jotka ovat - monen turistin onneksi - toiminnassa vieläkin.

MaailmansotaMuokkaa

800px-LondonBombedWWII full wikipedia

Kirkuvian työläisasujaimistoa suurpommituksen jälkeen.

Maailmansodan aikana Kirkuvia joutui usean liittoutuneiden suurpommituksen kohteeksi, mutta kaupungin historiallinen keskusta ja valtaosa asuinkortteleista selvisivät tehokkaan tutkaohjatun ilmatorjuntatulen ja hävittäjätorjunnan ansiosta suhteellisen pienin vaurioin. Pommituksilla liittoutuneet pyrkivät murtamaan kyprien taistelutahdon ja pakottamaan nämä antautumaan ehdoitta, tavoitteensa sijaan pommitukset johtivat kyprien keskuudessa taistelutahtoa kohottavaan reaktioon.

Sodan jälkeenMuokkaa

Sodan jälkeen merkittävä osa Kirkuvian läänistä liitettiin kaupunkiin. Esikaupunkialueet olivat aiemmin vastustaneet liitosta, mutta väestön nopea kasvu pakotti siihen. Liitosten seurauksena Kirkuvian pinta-ala viisinkertaistui ja asukasluku kasvoi lähes 60 prosenttia. Samalla Kirkuvian aluehallintoaluetta reunustanut Gariakan aluehallintoalue liitettiin osaksi Kirkuvian hallinnollista

Kirkuvia kasvoi sodan jälkeen nopeasti, ja asukasluku nousi nykyiselleen jo 1947. Kirkuviaa uudisrakennettiin runsaasti 1960- ja 1970-luvuilla, ja tiivistä kaupunkirakennetta pommituksissa tuhoutuneiden tehtaiden ja köyhälistön korttelien päälle.

Vuosien 2006 ja 2007 laman aikana kaupungin voimakkaasti turismiin nojaava talous kärsi pahasti. Tuhannet menettivät "varmat" työpaikkansa, joukossaan myös useita korkeasti koulutettuja henkilöitä. Arviolta 1000 - 2500 kaupungin asukkaista menetti asuntonsa Khalifornialaistan pankkien alettua vaatimaan asuntolainojaan takaisin laman ja velkakriisin aikana. 2020-luvulle päästessä kaupungin talous pääsi pitkälle stabiloitumaan kriisiä edeltävälle tasolle, mutta esimerkiksi syrjäkortteleissa on edelleen nähtävillä tiettyjä laman merkkejä.

TalousMuokkaa

2021 Kirkuvian kaupunki sai verotuloja arviolta 2 850 miljoonaa Talenttia, ja yhteensä tuloja kertyi noin 4 210 miljoonaa. Kyporian provinssin taloutta tarkastellessa Kirkuvian on nettomaksaja, kuten muutkin Kyporian provinssin rannikkoalueet.

Kirkuvian on pörsseineen ja ”pankkikatuineen” Kyporian toiseksi merkittävin talouselämän keskus, heti Burutin jälkeen. Useat Kyporialaiset pörssiyhtiöt ja lähes kaikki Kyporian keskeiset pankit ja vakuutusyhtiöt pitävät Kirkuvian kotipaikkanaan. Myös Kyporia Airways toimii Kirkuvian lentokentältä käsin. Vuonna 2022 Kirkuviassa toimi lähes 40 000 yritystä.

Kyporia on koordinoinut vuodesta 1520 alkaen hanketta, jossa pyritään sijoittamaan valtion hallinnollisia yksikköjä ja toimintoja Kirkuviasta Huutaviaan. Työpaikkoja on siirtynyt vuosina 2000-2015 maakuntiin noin 4200 henkilötyövuoden verran.

Työpaikat Muokkaa

Vuonna 2023 Kirkuviassa oli noin 400 000 työpaikkaa. Yksityisen sektorin työpaikkoja oli 340 000 ja valtion työpaikkoja 60 000. Kuntasektorilla Yrittäjänä toimi 20 000 henkeä.

Koko Kirkuvian elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen ja pohjautuu suureen turismiin ja turismin tarpeisiin. Kaupungin työpaikoista 18 prosenttia on jalostuksessa ja lähes 60 prosenttia kaupassa ja muissa markkinapalveluissa, loput työpaikoista ovat ns. julkisella alalla.

Kirkuvian työpaikkaomavaraisuus on 120,5 prosenttia (2008), joten monet muidenkin kaupunkien asukkaat käyvät alueella töissä.

LiikenneMuokkaa

Kirkuvian julkisen liikenteen muodostavat linja-auto-, raitiovaunu- sekä metroliikenne. Kyporian metro koostuu kolmesta linjasta, joista ensimmäinen vihittiin käyttöön 6. Toukokuuta 1875. Alun perin liikenne hoidettiin höyryjunilla ja muilla vastaavilla laitteilla, mutta se sähköistettiin vuonna 1908. Nykyään linja kulkee esikaupunkialueelta historialliseen keskustaan ja se tunnetaan myös Pyhän Aristoteleen linjana. Metro on edelleen pääosin maanpäällinen, muualla kuin aivan ydinkeskustassa ja historiallisilla alueilla, joissa se on "piilotettu" maanalle, joko taloudellisista, tai kulttuurillisista syistä. 2. linjan rakentaminen aloitettiin 1908 metron sähköistyksen yhteydessä ja 3. linjan rakentaminen 1968 kaupungin laajentuessa. Metrolinjojen lisäämisellä tavoiteltiin liikenneruuhkien pienentämistä. Linjat vihittiin käyttöön vuosina 1910 ja 1909.

Kirkuvian rautatie- ja bussiasema sijaitsee kaupungin historiallisen keskustan koillispuolella, ja sinne kulkee metron linja nro. 2 Asemalta kulkee kaukojunia muun muassa Huutaviaan ja Nicoaan, josta pääsee edelleen muun muassa Kitisevään.

Kirkuvian rautatieliikennettä uudistettiin vuonna 2004, jolloin lisättiin muun muassa suora yhteys Kitisevään.

Kirkuvian kansainvälinen lentoasema sijaitsee kaupungista noin 25 kilometriä länteen. Kenttä aloitti toimintansa vuonna 1987 ja korvasi vanhan vuonna 1924 rakennetun lentoaseman, joka suljettiin uuden lentoaseman valmistuttua. Lentokenttä on Kyporian tärkein ja vilkkain, ja sille laskeutuu, tai siltä lähtee lähes 500 lentokonetta päivässä.

AsutusMuokkaa

Kirkuvian 480 000 asukkaasta vajaa 70 000 asuu historiallisessa keskustassa, 100 000 kaupungin laitamilla ja loput "urbaanissa" keskustassa. Asumisen kallistumisen ja runsaan turismin vuoksi Kirkuvian köyhempi väestönosa joutuu yleensä muuttamaan saaren muihin kaupunkeihin, ja samalla peruspalvelut korvautuvat turisteille tarkoitetuilla palveluilla.

KulttuuriMuokkaa

Pääkaupunkiasema vetää monia tunnettuja kulttuuritapahtumia Kirkuviaan. Kaupungin oopperatalo avattiin vuonna 1850. Monien remonttien jälkeen siihen mahtuu nykyisin lähes 2000 katsojaa. Siellä esitetään myös baletteja ja teatterinäytöksiä.

Kirkuvian suurimmat festivaalit alkavat vuosittain tunnin Huutaviassa järjestetyn Meren pyhittämis seremonian jälkeen ja jatkuvat kahden päivän ajan. Festivaalien aikana tietynlainen hulvattomuus valtaa koko maan, alkoholi virtaa kaduilla ja ruokapöydissä - jopa tavallistakin runsaammin - ja yritykset ja yksityiset yllyttävät toisiaan "urotekoihin". Esimerkiksi 2024 Kyporian suurin hotelliketju tarjosi pelkkästään sipulista valmistettuja ruokia koko festivaaliajan läpi.

Kaupungin elokuvakulttuuri on suhteellisen värikästä ja teatterit rekisteröivätkin tuhansia kävijöitä kuukausittain. Elokuva-alan merkittävin tapahtuma on syksyisin järjestettävä Järjestystä ja Anarkiaa - Joskaan ei Kommunismia, jolloin esitetään runsaan viikon aikana sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät välttämättä koskaan päädy laajempaan levitykseen, vaan useimmiten pysyvät harrastelijoiden projekteina. Vuonna 2014 tapahtuma keräsi 120 000 katsojaa. Kirkuviassa on kymmeniä elokuvasaleja. Suurimpia elokuvasaleja ovat noin 600-paikkaiset KinoRexin salit.

Kaupungissa on myös kunnallisia kulttuuripalveluita, esimerkiksi kirjastoja. Kaupungin pääkirjasto on sijoitettu historialliseen keskustaan, entisen tiedonjumalan temppeliä ympäröiviin rakennuksiin, joskin sen siirtämistä on harkittu tilanpuutteesta johtuen.

NähtävyydetMuokkaa

Historian rauniotMuokkaa

Muinaisen kaupungin rakennuksista on jäljellä jonkin verran raunioita eri puolilla keskustaa, vaikka ne ovatkin kärsineet laajaa tuhoa, niin pommikoneiden ja maanjäristysten, kuin happosateidenkin kynsissä. Suurin yhtenäinen historiallinen alue on kaupungin historiallinen keskusta, tai Vanhakaupunki, jossa rakennuskanta on säilynyt riittävästi kattavaa uudelleenrestaurointia varten. Alue on yksi Euroopan harvoista, jossa kokonainen kaupunginosa on kyetty säilyttämään ulkoisesti oikeaan ajanjaksoon sopivan näköisenä. Alueelle sijoittuvat mm. Kirkuvian ensimmäinen Roomalais-Aristotelisen kirkon varta vasten kirkkorakennukseksi rakennettu rakennus ja Circus-Minimus kilparata.

Erillään Vanhasta kaupungista sijaitsee Aropagin kukkula, jonka rakennuksista käsin Svedtza toimi, ennen, kuin hallinto siirrettiin Huutaviaan 1520. Alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia 1800-luvulta lähtien, ja löytöihin kuuluu muun muassa useita stoia eli pylväshalleja, temppeleitä ja hallintorakennuksia, onpahan alueelta löytynyt yksi kylpyläkin.

Muita historiallisia raunioita kaupungissa ovat muun muassa Arenalen satama-telakka, joka on säilynyt miltei alkuperäisessä asussaan. Myös Arenalea ympäröineet linnoitusrakenteet - jotka myöhemmin yhdistettiin kaupunkia ja muuta satama-aluetta ympäröiviin muureihin - ovat säilyneet ajan hampaista.

Uudempi Kirkuvia Muokkaa

Elävän Kirkuvian suosituimpia ja idyllisimpiä alueita on vanha kaupunki, jonka kadut säästyivät maailmansodan jälkeiseltä uudelleenrakentamiselta. Alueen kadut ovat kapeita ja sokkeloisia ja vanhoissa taloissa toimii paljon ravintoloita, kauppoja ja hotelleja, joskin rakennusten historiallista luonnetta kunnioittaen ja piilossa katseilta. Vanhaan kaupunkiin voidaan lukea myös Aropagin ja Arenalen alueet.

Vanhan kaupungin alueella sijaitsevat myös useat kaupungint lukuisista Roomalais-Aristotelisen uskon kirkoista. Niistä vanhimpia on Arestoles Pyhän kirkko, joka sijaitsee kaupungin pohjoislaidalla. Toinen tunnettu antiikinaikainen kirkko on Kirkuvian entinen piispankirkko Jeesuahin kirkko, joka on rakennettu 750-luvulla ja jonka seinämaalaukset on entisöity upeasti.

Modernin Kirkuvian keskusaukion, Peruskiven aukion, laidalla sijaitsee muun muassa entinen keisarillinen palatsi. Joka on historiansa aikana toiminut mm. kauppiaskillan kiltatalona ja Mantlan ja Khalifornian rauhanneuvotteluiden näyttämönä. Aukio on myös tärkeä liikenteen solmukohta: kaksi Kirkuvian kolmesta metrolinjasta kulkee sen ali ja lisäksi sieltä lähtee useita linja-autolinjoja.

Entisen palatsin takana levittäytyy Kansallispuutarha, joka on vihreä keidas kaupungin keskellä. Kansallispuutarhan läheisyydessä sijaitsee Kirkuvia Unitedin kotikenttä Kirkuvian Stadion. Se rakennettiin 1800-luvun lopulla kaupungin antiikin aikaisen stadionin paikalle. Stadion tunnetaan myös nimellä ”Kauniin marmorinen”, sillä se on maailman ainoa stadion, joka on rakennettu kauttaaltaan valkoisesta marmorista.