Kissalan lippu
Kissalan keisarikunta (arbe. Saserdoa o Zastado) eli Kissala on valtio Afrikan luoteisosassa. Kissalalla on pitkä rantaviiva, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Gibraltarinsalmen kautta Välimerelle asti.
Kissala on puolidemokraattinen keisarikunta, ja maan hallitsija on keisari. Kissalassa yleinen työelämän kieli on graeezi, ja sitä käytetään myös hallinnollisissa asioissa. Keisarilta odotetaan aina kirjan, arbenan ja graeezin osaamista. Kissalan yleisimpiä ruokia ovat kanafileet, ja tunnettu juoma on minttutee.
Politiikka ja hallinto[]
Kissala on puolidemokraattinen, eli kaikesta ei äänestetä. Maan hallitusta johtaa keisari, jonka valta-aika on elinikäinen. Keisari on myös maan päämies, ja hänen valtuutensa vastaavat Suomen presidentin, pääministerin, sisäministerin ja ulkoministerin vaaltuuksia yhteensä.
Hallituspuolueet:
Parlamentissa on 560 paikkaa. Niistä 255 on hallituksessa, ja sama määrä on oppositiossa.
| Puolue | Oma nimi | Lyhenne | Paikat |
|---|---|---|---|
| Liberaalis-monarkistinen Puolue | Liberalit-Kronoit Dapea | LKD | 130 |
| Kansanetu Puolue | Populir Eftode Dapea | PED | 100 |
| Ympäristöpuolue | Naturo Dapea | NaD | 25 |
Maantiede ja luonto[]
Kissalan pääkaupunki on Zatade, ja se on samalla suurin kaupunki. Zatade on Marokon taloudellinen keskus. Maan pinta-ala on noin 446 550 km². Rantaviiva on yli 1 800 kilometriä pitkä, pohjoisessa Välimeren rannikko ja lännessä Atlantin valtameri.
Marokon korkein kohta on Bejel Takbu 4 165 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Matalin kohta on Sebuta lo hèlle 55 metriä merenpinnan alapuolella. Itäosa Marokosta on vuoristoista ja aavikkoista. Maan itäosa on pääosin lehtimetsien ja kapunkien peitossa.
Historia[]
Kissala perustettiin vuonna 1203 iberialaisten grazien valloitettua alueen. Grazit ja afrikkalaiset solmivat rauhan ja Kissala syntyi.
Väestö[]
Kissalan asukasluku on noin 32 miljoonaa, mutta jos kissat lasketaan mukaan, niin silloin noin 62 miljoonaa. Kaikilla kisoilla on erityisvapaus liikkua kaduilla ilman valvontaa, mutta niitä ei saa päästää autoteille. Kaikkien kävelykatujen ja autoteiden välissä on 50 senttimetriä korkea aita estämässä kissoja menemästä autotielle. Kissalassa on keskimäärin yksi kissa per asukas. Keisi Vallu XIV:llä on viisi kissaa, kolme niistä afrikankissaa.
Kieli[]
Pääartikkeli: Arbenan kieli
Kissalassa puhutaan Arbenaa, joka on yksi grazilaisen kieliryhmän kielistä. Se on läheistä sukua waethan kielelle, jota puhuu 0,2% väestöstä maan pohjoisosassa.
Kansallisasioita[]
Kansallislaulu[]
| arbenaksi | suomeksi |
|---|---|
| Be siit sa mea
Be siit sa mea Be siit nut sa doa be siit sa mea |
Katsomme merelle
Katsomme merelle Emme katso maalle Katsomme merelle |
| Siit be sa mea?
Siit be sa mea? Siit nut be sa doa? Be siit sa mea |
Katsommeko merelle?
Katsommeko merelle? Emmekö katso maalle? Katsomme merelle |
| Be siit sa mea
Be siit sa mea Be siit nut sa doa Be siit sa mea |
Katsomme merelle
Katsomme merelle Emme katso maalle Katsomme merelle |
Kansalliseläin[]
Kissalan kansalliseläin on ollut vuodesta 1205 kissa.