FANDOM


EsihistoriaMuokkaa

Nykyisen Koiralan alueella on ollut asutusta  lähes 14 000 vuoden ajan. Noin 4000 eaa. alueella aloitettiin maanviljely ja alkeellisia rakennuksia pystytettiin. Pronssikausi alkoi vuoden 1700 eaa. paikkeilla ja sitä seurannut rautakausi jatkui vuoteen 80 jaa. Läheltä St. Sheltien aluetta on löytynyt lukuisia pronssi- ja rautakausien esineitä.

Valloittajien aikakausiMuokkaa

Ensimmäiset valloittajat saapuivat nykyisestä Caesariasta noin vuonna 1000 eaa. etsimään rautaa, metalleja ja perustamaan kauppa-asemia. Runsas 500 vuotta myöhemmim, vuonna 450 eaa. alueelle saapuivat kirjalalaiset keltit, jotka sekoittuivat paikallisväestöön. Myös nyk. Nanakawa omisti aikoinaan alueita Koiralan eteläosassa. Kortalialaiset valloittivat maan vuonna 100 jaa. ja  Koirala olikin heidän vallan allaan yli tuhat vuotta. Kortalian kieli sekä raha ja lait tulivat käyttöön myös Koiralassa.

Irti KortaliastaMuokkaa

Koirala sai lähes autonomisen aseman vuonna 1210. Koirala sai hyväksyä itse lakinsa, kunhan Kortalian kuningas oli tarkastanut nr ensin. Rahayksikkö luu tuli jälleen käyttöön, yli tuhannen vuoden tauon jälkeen. Luu on yhä käytössä, ja se onkin vanhin nykyisin käytössä oleva rahayksikkö.

Vuonna 1245 perustettiin St. Sheltien kaupunki, joka on Koiralan vanhin kaupunki. St. Sheltie on tunnettu Paimenkoiran linnasta sekä Noutajan katedraalista, jotka ovat yleisiä turistikohteita.

Talonpoikaiskapina alkoi vuonna 1293 ja kesti useamman vuoden ajan. Talonpoikaiskapinan taustalla oli tyytymättömyys Koiralan asemaan, sillä Kortalia tiukensi otteitaan Koiralasta. Verot nousivat ja oikeuksia rajoitettiin. Kapinaa johti Haukku Ilkka, joka vangittiin vuonna 1295. Ilkka pakeni kuitenkin Paimenkoiran linnasta jo samana vuonna. Kapinan merkittävin taistelu käytiin vuonna 1297, jolloin 10 000 talonpoikaa kohtasi 1000:n miehen armeijan. Talonpojat kokivat taistelussa tappion ja Haukku Ilkka sai surmansa.

Vuonna 1345 Koirala itsenäistyi, lähes 10 vuotta kestäneen itsenäisyyssodan jälkeen. Merkittäväksi taisteluksi kohosi Retrieverstadin taistelu, jossa Koiralan joukot kukistivat Kortalian armeijan, jota johti Sota Päällikkö. Koirala sai valloitettua Kortalialta lisää alueita. Koiralan ja Kortalian välinen raja pysyi samana vuoteen 2016 asti, kunnes Kortalia lahjoitti Koiralalle alueen, jota kutsutaan nykyään nimellä Mastiffin provinssi.

LöytöretketMuokkaa

Koirala tunnetaan löytöretkistä. Merkittäviä  löytöretkeilijöitä ovat esim. Fernão de Magalhãues sekä John F. Dog, jonka mukaan on nimetty muun muassa Doginsalmi ja St. Sheltiessä sijaitseva keskiaikainen satama. Magalhãues oli ensimmäinen, joka purjehti maailman ympäri. Tosin hän kuoli matkan loppuvaiheessa, mutta miehistö selvisi turvallisesti takaisin Sheltinburgiin.

ImperialismiMuokkaa

Koirala hallitsi 1600-luvulla alueita kaikilta maanosilta lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa sekä Antarktista. Varsinkin Pohjois-Amerikkaan suuntautunut orjakauppa kukoisti. Afrikasta Koirala hallitsi suuria osia, tosin nykyään alueella ei ole ydinsodan jälkeen valtioita aivan Pohjois-Afrikkaa lukuunottamatta.

1900-luvulla Koirala menetti supervalta-asemansa, ja otteensa tärkeistä alueistaan, kuten 1962 itsenäistyneestä Karibiasta.

TeollistuminenMuokkaa

Koirala teollistui hieman jälkijunassa, mutta se tapahtui sitäkin nopeammin. Aluksi Koiralan teollisuus tuotti pääasiassa rautatiekalustoa ja tekstiileitä. Nykyään Koiralan teollisuus on tunnettu varsinkin lentokoneistaan sekä Panssari-Koirista.

HallitsijatMuokkaa

/Tulossa/