FANDOM


Kraluton islamistinen tasavalta (Kral. Kreo. Vas Ūmanūknerin daln Ȳslamac den Kralūto) eli Kraluto on valtio Väli-Amerikassa, Meksikon eteläosissa, Guatemalassa, Belizessä, Kalifornian niemimaalla sekä Kuuban saarella sijaitseva islaminuskoinen valtio. Kralutolla on (tähän mennessä) yksi maarajanaapuri, Natal. Kralutossa puhutaan pääosin kuvitteellista Kraluton kreolia.

Historia Muokkaa

Varhaishistoria Muokkaa

Ensimmäiset ihmiset Muokkaa

Maanviljelyn saapuminen Muokkaa

Antiikin aika Muokkaa

Kaupunkivaltiot Muokkaa

Lähes heti maanviljelyn saapumisen jälkeen Eteläiseen Kralutoon alkoi muodostua suuria asukaskeskittymiä, joilla oli erilaiset uskonnot, tavat ja kulttuurit. Keskittymistä tuli kehittymisen myötä nopeasti kasvavia kaupunkivaltioita, jotka sijaitsivat pääosin nykyisen Kautanan alueella, lähellä Natalin rajaa. Arvioiden mukaan jopa 500 eri kaupunkivaltiota sijaitsi yhtäaikaa Etelä-Kralutossa vuosien 1000 eaa. - 500 eaa. paikkeilla. Valtiot olivat vieri vierikkäin ja tilaa oli vähän, jonka takia käytiin lukemattomia tuhoisia sotia rajakiistojen ansioista. Lopulta jäljellä oli enää pari armeijaltaan suurta ja vahvaa kaupunkivaltiota, jotka olivat tuhonneet kaikki muut.

Hreian imperiumi Muokkaa

Noin vuonna 500 eaa. Hreia-nimisen kaupunkivaltion keisari Erebusji II päätti yhdistää kaikki kaupunkivaltiot yhdeksi suurvallaksi. Hän oli taitava puhuja ja käytti enemmän rauhanomaisia kuin väkivaltaisia keinoja houkutellakseen muut kaupunkivaltiot mukaan "Hreian imperiumiin". Ihmiset pitivät ajatuksesta, jossa suuri ja voimakas valtio nujertaisi muut voimakkuudellaan. Keisari lupasi myös, että jokainen saisi säilyttää kulttuurinsa, tapansa ja kielensä, ja että kaikkien kaupunkivaltioiden johtajat muodostaisivat yhdessä voittamattoman valtion johdon. Osa kansoista liittyi Hreiaan vapaaehtoisesti ja osa väkivalloin. Hreialla oli todella suuri ja tuhoisa armeija, jolla se helposti valloitti vastahakoiset kaupunkivaltiot. Jotkut kaupunkivaltiot liittyivät vapaaehtoisesti, koska pelkäsivät, että vastarinta aiheuttaisi valtionsa tuhon.

Suurimmillaan Hreia ulottui eteläiseltä Karibianmereltä aina Muskogan länsi- ja Barchardin eteläosiin asti.

Islamin synty & Hreian hajoaminen Muokkaa

500-luvun lopulla jaa. Muhammad-niminen profeetta syntyi Mekan kaupungissa, nykyisellä Koronan alueella. Perimätiedon mukaan noin vuonna 610 Muhammad oli kävelyllä Mekan vuoristossa, kun näki ilmestyksen enkelistä, joka puhui hänelle. Vuosien mittaan Muhammad koki uusia ilmestyksiä, ja alkoi saarnaamaan Hreian suurkaupungeissa. Näin syntyi uusi uskonto, Islam, joka levisi nopeasti Hreian sisällä. Erityisesti Hreian köyhät alkoivat ihannoida uskontoa, kun taas rikkaat eivät hyväksyneet ajatusta, jossa köyhien ja rikkaiden ihmisten välillä vallitsee tasa-arvo. Täten valtakunta jakautui nopeasti kahtia Islamin puolustajien ja vastustajien kesken. Jo valmiiksi uskonnollisesti ja kulttuurillisesti epävakaan Hreian tilanne kärjistyi suureen sisällissotaan, jonka myötä imperiumi alkoi hajota. Islamin kannattajat halusivat oman valtion, samoin useiden muiden uskontojen kannattajat. Sisällissodan myötä useat aluksi toisilleen mukavat kansat kääntyivät toisiaan vastaan ja surmasivat suuria määriä muiden uskontojen kannattajia. Kansalaiset jakaantuivat omille alueilleen ja perustivat omat valtionsa, joissa muita uskontoja ja kieliä ei sallittu. Sodan myötä tapahtui suuria massamurhia ja vainoja. Lopulta kauan rakennettu suuri Hreian imperiumi oli lopullisesti hajonnut.

Keskiaika Muokkaa

Uusi aika Muokkaa

Imperialismin nousu Muokkaa

Itsenäisyys Muokkaa

Islamistinen vallankumous Muokkaa

Yhdistyminen Muokkaa

Teollistuminen Muokkaa

Ensimmäinen maailmansota Muokkaa

Toinen maailmansota Muokkaa

Fasismin aika Muokkaa

Islamistinen tasavalta Muokkaa

Sodat Natalia vastaan Muokkaa

Sota Barchardia vastaan Muokkaa

Maantiede Muokkaa

Fyysinen maantiede Muokkaa

Ilmasto Muokkaa

Luonto Muokkaa

Kasvillisuus Muokkaa

Eläimistö Muokkaa

Hallinnollinen jako Muokkaa

Batit Muokkaa

Kraluto jakautuu kahdeksaan alueeseen eli batiin, joista kuusi sijaitsee ns. "Pää-Kralutossa" ja kaksi ovat erillään muista alueista.

Bat Kartta Asukasluku Pääkaupunki Liittymisvuosi Pinta-ala (km2) Asukastiheys

(as/km2)

Prosenttia valtion asukasluvusta
Nile
Nile
29 100 000 Cap Gallab 1795 157 353 184,93 25,59%
Kautana
Kautana
20 200 000 Kalaam 1911 205 166 98,45 17,77%
Jaardi
Jaardi
16 400 000 Ilmanja 1893 131 236 124,96 14,42%
Korona
Korona
14 100 000 Lebertan 1875 176 288 79,98 12,40%
Rakarta
Rakarta-0
14 000 000 Njara 1877 96 557 144,99 12,31%
Kuuba
Kuuba
11 300 000 Araj 1904 109 884 102,83 9,94%
Gerusene
Gerusene
6 400 000 Gfalsor 1886 130 156 49,17 5,63%
Bacasur
Bacasur
2 200 000 Januan 1992 73 909 29,76 1,93%

Kaupungit Muokkaa

Kraluton 20 suurinta kaupunkia vuonna 2018

Sija Kaupunki Bat Asukasluku Sija Kaupunki Bat Asukasluku
1. Cap Gallab Nile 4 550 000 11. Mehmet Jaardi 1 500 000
2. Kalaam Kautana 3 370 000 12. Athist Korona 1 460 000
3. Gfalsor Gerusene 3 100 000 13. Ojanjo Kautana 1 400 000
4. Njara Rakarta 2 660 000 14. Luara Kautana 1 350 000
5. Kasvenvyt Nile 2 480 000 15. Altana Nile 1 290 000
6. Ilmanja Jaardi 2 230 000 16. Beemril Rakarta 1 250 000
7. Taurs Kautana 2 060 000 17. Jalaz Jaardi 1 200 000
8. Lebertan Korona 1 790 000 18. Neb Msaa Kuuba 1 140 000
9. Milami Nile 1 680 000 19. Ricca Nile 1 070 000
10. Araj Kuuba 1 520 000 20. Dael Rakarta 1 010 000

Politiikka Muokkaa

Valtiomuoto Muokkaa

Kraluton valtiomuoto on virallisesti islamistinen tasavalta, tosin sana "islamistinen" viittaa lähinnä kulttuuriin, vaikka valtion perustuslaissa on useita yhtäläisyyksiä šaria-lain kanssa.

Arabatit Muokkaa

Kraluto jakautuu kahdeksaan batiin, joilla kaikilla on oma hallinto. Batin kuvernööristä käytetään nimitystä arabat. Neljän vuoden välein jokaisessa batissa järjestetään kansanäänestys uudesta arabatista, ja samana vuonna järjestetään vaalit, joissa yhdestä arabatista tulee raak-arabat, Kraluton presidentti.

Raak-arabat Muokkaa

Raak-arabat tai lyhemmin vain raak on Kraluton presidentistä käytetty yleinen nimitys. Raak valitaan neljän vuoden välein vaaleilla. Raak voi olla vallassa vain yhden kauden peräkkäin.

Parlamentti Muokkaa

Raak-arabatin vastapainona Kraluton hallinnossa on 1000-henkinen parlamentti. Kaksi kuukautta ennen arabat-vaaleja järjestetään parlamenttivaalit, joissa valitaan uudet jäsenet parlamenttiin.

Kraluton nykyinen parlamentti Muokkaa

Puolue Lyhenne Paikkoja

parlamentissa

Prosenttia

parlamentista

Puheenjohtaja
Islamistinen puolue OIK 410 41% TBA
Liberaali puolue OLK 156 15,6% TBA
Nationalistinen puolue OKK 111 11,1% TBA
Sosiaalidemokraattinen

puolue

ORK 100 10% TBA
Konservatiivinen puolue OVK 99 9,9% TBA
Timokraattinen puolue OTK 72 7,2% TBA
Kommunistinen puolue OCM 50 5% TBA
Ympäristöpuolue OYK 2 0,2% TBA

Luettelo Kraluton hallitsijoista Muokkaa

Kraluton absoluuttinen monarkia Muokkaa
Järjestys-

numero

Raak-Arabat Vuodet
1. Ylki Jehukoli 1795-1811
2. Merete Jehukoli 1811-1840
3. Poly Jehukoli 1840-1872
4. Kakta Jehukoli 1872-1875
Kraluton islamistinen tasavalta Muokkaa
Järjestys-

numero

Raak-Arabat Vuodet
4. Kakta Jehukoli 1875-1900
5. Liwa Jaardi 1900-1908
6. Orn Hauki 1908-1912
7. Gruz Assera 1912-1920
8. Nadi Limu 1920-1928
9. Jestem Kurad 1928-1940
10. Fiaa Lementine 1940-1944
11. Jonilu Etre 1944-1956
12. Dors Lisghet 1956-1960
13. Vigrynaochi Nebo 1960-1962
Kraluton fasistinen tasavalta Muokkaa
Järjestys-

numero

Raak-Arabat Vuodet
14. Valus Hurenm 1962-1978
Kraluton islamistinen tasavalta Muokkaa
Järjestys-

numero

Raak-Arabat Vuodet
15. Xeruun Nila 1978-1982
16. Mart Elekeem 1982-1986
17. Orn Kaliim 1986-1990
18. Mart Elekeem 1990-1994
19. Bas Patt 1994-1998
20. Uman Korika 1998-2002
21. Qaal Maraade 2002-2006
22. Nigunol Ose 2006-2010
23. Tulve Kaanoo 2010-2014
24. Pon Etre 2014-2018
25. Fernando Ugolin 2018-

Talous Muokkaa

Elinkeinorakenne Muokkaa

Infrastruktuuri Muokkaa

Liikenne Muokkaa

Rakennukset Muokkaa

Vankilat Muokkaa

Väestö Muokkaa

Kielet Muokkaa

Kraluton ainoa virallinen kieli on Kraluton kreoli, joka on myös Kraluton ja samalla koko maailman puhutuin kieli. Puhuttuja vähemmistökieliä ovat kreolin sukulaiskieli hreia, jota puhutaan pääasiassa Kuuballa, sekä barchardin kieli, jota puhuttiin siirtomaa-aikana Kralutossa paljon. Myös navilla on lähes kaksi miljoonaa puhujaa, lähinnä lähellä Natalin rajaa. Top 5 puhutuimmat kielet -listalle yltää myös navi, jota puhutaan lähellä Natalin rajaa sekä alkuperäiskansojen käyttämä kieli manhuili. Muita kieliä puhuu Kralutossa noin viisi miljoonaa ihmistä.

Kraluton puhutuimmat kielet Muokkaa

  1. Kraluton kreoli, 97 800 000 puhujaa
  2. Hreia, 6 500 000 puhujaa
  3. Barchardin kieli, 2 400 000 puhujaa
  4. Navi, 1 700 000 puhujaa
  5. Manhuili, 500 000 puhujaa

Uskonnot Muokkaa

Uskonnollisesti Kraluto on vähemmän hajanainen kuin kielellisesti. Yli 98% kralutolaisista on muslimeita, joista noin 65% sunneja ja 35% šiialaisia. Alle 2% edustavat muita uskontoja, joista noin puolet alkuperäisasukkaiden uskontoja.

Kraluton kannatetuimmat uskonnot Muokkaa

  1. Islam, 111 000 000 kannattajaa
  2.  ???
  3.  ???
  4.  ???
  5.  ???

Ikäjakauma Muokkaa

0-19 = 25%

20-39 = 36%

40-59 = 22%

60-79 = 10%

80-99 = 6%

yli 99 = 0,007%

Sukupuolijakauma Muokkaa

Miehet = 50%

Naiset = 49%

Muut = 0,5%

Terveydenhuolto Muokkaa

Koulutus Muokkaa

Armeija Muokkaa

Maavoimat Muokkaa

Merivoimat Muokkaa

Ilmavoimat Muokkaa

Kulttuuri Muokkaa

Ruokakulttuuri Muokkaa

Musiikkikulttuuri Muokkaa

Urheilukulttuuri Muokkaa