FANDOM


Kyprin kieli
Oma nimi Kyperosi
Tiedot
Alue Itä-Eurooppa, Kaukasia, Lähi-Itä
Virallinen kieli Kyporia, Thedean
Puhujamäärä n. 35 milj.
Sija ?
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Lingue Domesticae
YST-2 -koodi KYP
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta

indoeurooppalainen kielikunta

Kieliryhmä kyporialaiset kielet

Kyprin kieli (joskus myös Kyporian kieli) eli kypri (kyp. Kyperosi) on Lähi-Idässä, pääasiassa Kyporiassa ja Thedeanissa puhuttu kieli. Sillä on arviolta 35 miljoonaa äidinkielellistä puhujaa. Se on myös Roomalais-Aristotelisen kirkon virallinen seremoniakieli.

Kyporia, tai kypri oli Välimeren piirissä dominoivassa asemassa latinan ohella vuodesta 840 eAk. vuoteen 870 jAk., jolloin kieli hiipui monilta alueilta valtakunnan romahdettua ja laajamittaisen kaupankäynnin loputtua. Kyporiaa käytettiin 1200-luvulta 1500-luvulle diplomatian ja muun kansainvälisen toiminnan kielenä Välimerellä. Lisäksi kieli saavutti lyhyeksi hetkeksi aseman korkeasti koulutetun väestön "sivistyskielenä", 1730-luvulla.

Kypri on pääasiallisesti etnisesti kyprin tai Kyporian kansalaisen puhumasta äidinkielestä käytetty nimitys, kun taas nimeä kyporia käytetään kielen opetelleen puhumasta kielestä. Käytännössä tämä on muotoseikka, jonka huomaa lähinnä ääntämyksessä tai käytetyissä sanamuodoissa. Myös Thedeanin kyporiaa voi kutsua kypriksi.

Tässä artikkelissa kieleen viitataan sen alkuperäisellä nimellä kypri.

Äänneoppi Muokkaa

Vokaalit Muokkaa

Kyprin kielessä on käytössä kuusi vokaalia: a, e, i, o, u ja y. Alla jokaisen ääntämistapa ja esimerkki vokaalin käytöstä:

Äänne Kirjain Esimerkki
/ɑ/ a arra
/e/ e dies
/i/ i argi
/o/ o ondos
/u/ u numo
/ɨ/, /y/ y zentys

Pitkä vokaali merkitään makron-tarkkeella (ā, ē jne.), esimerkiksi dāros ("kuningas"). Joskus vokaaliäänteen pituus saattaa vaikuttaa myös sanan merkitykseen; esimerkiksi dienī ("päivät"), vrt. diēni ("päivien")

Konsonantit Muokkaa

Kyprin kielessä käytössä olevat konsonantit ovat b, d, f, g, h, j, k, l, m, n, o, p, q, r, s, t, v ja z. Näistä käytännössä kaikki ääntyvät samalla tavalla kuin suomessa. Ainoana poikkeuksena j-kirjain, joka osassa sanoista ääntyy /ʒ/ ja muissa taas sitten /j/ kuten suomessakin.

Konsonantit muodostavat myös toisten konsonanttien tai vokaalien kanssa erilaisia äänneyhdistelmiä. Näitä yhdistelmiä ovat kirjainpari qu, joka ääntyy aina /kw/, ja kirjainpari ng, joka ääntyy /ŋ/.

Substantiivit Muokkaa

Kyprin kielen substantiivit taipuvat kolmessa deklinaatiossaa, kahdessa luvussa ja seitsemässä sijamuodossa. Tämä tekee kielestä melko monimutkaisen ja vaikean.

Nominatiivi on sanan taipumaton perusmuoto, eikä sitä käytetä lauseissa lähes lainkaan. Joskus tästäkin säännöstä saatetaan poiketa, esim ilmaisu arros ekei suomentuisi jotakuinkin "tuo nainen tuolla".

Vokatiivi on niin kutsuttu puhuttelumuoto, jota käytetään kun tekijä on subjektina. Tämä siis käytännössä vastaa suomen kielen nominatiivia

Genetiivi on yksinkertaisesti omistusmuoto. Ja koska kuvailevat sanat tulevat kyprissä pääsanan jälkeen, muuttuvat genetiivisen liitteen omaavat sanat suoraan suomennettuina hiukan runollisiksi. Esimerkiksi engote valāni suomentuisi suoraan "kielellä ihmisten".

Akkusatiivi on genetiivin tapaan yksinkertainen ja se vastaa suomen kielen partitiivia ja akkusatiivia. Se on siis objektimuoto, ja sitä käytetään sanoissa jotka ovat lauseessa objekteina. Esimerkiksi yllä mainittu sana engote on akkusatiivimuodossa.

Lokatiivilla ilmoitetaan sijaintia ja se vastaa suomen inessiiviä ja adessiivia (-ssa/-ssä ja -lla/-llä). Joissain tapauksissa se saattaa vastata myös muita suomen kielen paikallissijoja, mutta usein se tarvitsee parikseen kuitenkin prepositioita toimiakseen oikein. Lokatiivia käytetään joskus myös ajanmääreissä, esimerkiksi sana sediai ("huomenna") on sanan sedias ("huominen") lokatiivimuoto.

Komitatiivilla ilmaistaan jonkin kanssa toimimista ja jotakuinkin vastaa suomen kielen komitatiivia. Silti niitä ei voi aivan täysin verrata toisiinsa. Englanniksi käännettäessä apuprepositioina toimisivat "by" tai "with".

Kollektiivi on ryhmämonikko. Sen käyttäminen usein luo täysin uusia merkityksiä ja näitä merkityksiä voi olla useampi kuin vain yksi. Esimerkiksi valar voi viitata suurempaan mies-/ihmisryhmään, kaikkiin miehiin/ihmisiin tai jopa kokonaiseen kansaan.

1. Deklinaatio Muokkaa

arros ("nainen") valos ("mies, ihminen")
yksikkö monikko yksikkö monikko
nominatiivi arros - valos -
vokatiivi arra arrī vala valoī
genetiivi arran arrāni valan valāni
akkusatiivi arraē arrāe valaē valāe
lokatiivi arrau arrīsi valau valaīsi
komitatiivi arrame arrāmi valame valāmi
kollektiivi arrar arrāri valar valāri

2. Deklinaatio Muokkaa

kastios ("linna, linnoitus") engos ("kieli")
yksikkö monikko yksikkö monikko
nominatiivi kastios - engos -
vokatiivi kastio kastī engo engoī
genetiivi kastion kastiōni engon engōni
akkusatiivi kastioē kastiōe engoē engōe
lokatiivi kastiou kastōsi engou engōsi
komitatiivi kastiome kastiōmi engome engōmi
kollektiivi kastior kastiōri engo engōri

3. Deklinaatio Muokkaa

zentys ("vieras") dies ("päivä")
yksikkö monikko yksikkö monikko
nominatiivi zentys - dies -
vokatiivi zenti zentī dia dienī
genetiivi zentyn zentȳni dien diēni
akkusatiivi zentyē zentȳe diē dīe
lokatiivi zentiai zentȳsi diai diēsi
komitatiivi zentyme zentȳmi dieme diēmi
kollektiivi zentyr zentȳri diar diēri

Verbit Muokkaa

Toisin kuin substantiivien taivutus, on verbien taivutus kyprin kielessä melko yksinkertaista. Kaikki verbit muutamaa epäsäännöllistä lukuunottamatta taipuvat saman kaavan mukaan kahdessa luvussa ja viidessä aikamuodossa.

mīlio ("puhua") velio ("haluta") essio ("olla")
yksikkö monikko yksikkö monikko yksikkö monikko
preesens mīlissa mīlōsi velissa velōsi issa issi
imperfekti mīlis mīllēsi vēlis vellēsi ilis illīsi
perfekti mīlita mīliti velita veliti ista isti
pluskvamperfekti mīlites mīlitessi velites velitessi istes istessi
futuuri mīlinna mīlōni velinna velōni essa essi

Persoonattomana verbi on imperatiivimuodossa/yksikön toisessa persoonassa.

Pronominit Muokkaa

y. 1. p y. 2. p. y. 3. p. m. 1. p. m. 2. p. m. 3. p.
subjekti ego tu ai nos vos toi
I objekti mou to eu nobis vobis tou
II objekti me te ē nobis vobis tove
III objekti mea tai ea nobis vobis tovi
possessiivi ma ta a noa vesa tesa

Testailua Muokkaa

Testilauseet Muokkaa

(SOPAP; subjekti-objekti-predikaatti-aika-paikka) (en tiedä mihin "tavan" tunkisi järkevästi)

  • Dārī engote valāni zentȳmi vellēsi mīlinna sediai kastiou. ("Kuningattaret halusivat puhua huomenna linnassa hiljaa vieraiden kanssa ihmisten kielellä.")
  • Arrī se valoī kastiou istessi. ("Naiset ja miehet olivat olleet linnassa.")
  • Ai tesa mīlissa. ("Hän puhuu heille.")
  • Ego to issa. ("Olen sinä.")
  • Ego te velissa. ("Haluan sinut.")
  • Ego tai mīlissa. ("Puhun sinulle.")
  • Ego to ilis. ("Olin sinä".)
  • Ego te vēlis. ("Halusin sinut.")
  • Ego tai mīlis. ("Puhuin sinulle.")
  • Ego to ista. ("Olen ollut sinä.")
  • Ego te velita. ("Olen halunnut sinua".)
  • Ego tai mīlita. ("Olen puhunut sinulle".)
  • Ego to istes. ("Olin ollut sinä".)
  • Ego te velites. ("Olin halunnut sinua".)
  • Ego tai mīlites. ("Olin puhunut sinulle".)

12 käskyä (Room.-Arist. Kirkko) Muokkaa

(mukana suora suomennos; muotoillut versiot löydettävissä TÄÄLTÄ)

  1. Uno Theo verus issa, quē teleia tha āmessa.
    1. "Yksi Jumala oikea on, jota "niin hyvin kuin kykenet" tulee (sinun) palvella.
  2. Tesa nomaē sanctus tha onoressa, non per tallio ī votome mālus.
    1. Hänen nimeään pyhää tulee (sinun) kunnioittaa, ei pilkkaamalla tai valalla väärällä.
  3. Sabbatoē, per servio Theo ēntermia, tha kōdesissa.'
    1. Sapattia, palvelemalla Jumalaa hartaasti, tulee (sinun) viettää.
  4. Ta matriē se patriē se dominoē tha onoressa.
    1. Äitiäsi ja isääsi ja esimiestäsi tulee (sinun) kunnioittaa.
  5. Ossenāe se skandalīe tha apoigissa, se fūroē īt mānioē.
    1. Murhia ja skandaaleja tulee (sinun) välttää, ja vihaa sekä suuttumusta.
  6. Ta actoīe totus tha ēkus tēnissa.
    1. Tekosi kaikki tulee puhtaina (sinun) pitää.
  7. Non allōn possessionoē tha parēsissa, īt ē ādikai tēnissa.
    1. Ei toisen omaisuutta tule (sinun) viedä, ei myöskään sitä epäoikeudenmukaisesti (hallussa) pitää.
  8. Non fīmīe tha perhissa, īt apodeksoē mālus īvestissa.
    1. Ei huhuja tule (sinun) levittää, ei myöskään todistusta väärää kertoa.
  9. Ta skepsīe se epitymīe tha ēkus tēnissa.
    1. Halusi ja ajatuksesi tulee puhtaina (sinun) pitää.
  10. Non per mālus tha allōn possessionoē velissa.'
    1. Ei vääryydellä tule toisen omaisuutta (sinun) haluta.
  11. Ta fīdiē se animoē tha simulus kathodissa.
    1. Uskosi ja järkesi tulee yhdessä (sinua) opastaa.
  12. Monus Aristoteliē se Kristoē tha epainissa, se profitiē mālus tha apoigissa.
    1. Vain Aristotelestä ja Kristusta tulee (sinun) ylistää, ja profeettoja vääriä tulee (sinun) välttää.