FANDOM


Noskertanan toinen keisarikunta oli valtio Keski-Euroopassa vuosina 1744-1916. Se perustettiin vuoden kestäneen sisällissodan jälkeen vuonna 1744. Sen ensimmäinen keisari oli Åttå I. Noskertanan keisarikuntaa kutsuttiin Nostanaksi ja se hajosi vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheilla riehuneessa sisällissodassa.

Historia Muokkaa

Sisällissota Muokkaa

Noskertanan keisarikunta hävisi vuonna 1743 Hafolonian sodan Kirjalaa ja Kortaliaa vastaan. Kansa kapinoi tämän johdosta ja keisari surmattiin vuonna 1744. Kansa valitsi uudeksi keisariksi nuoren Åttå Bushmarkin. Sitä ennen käytiin lyhyt sisällissota kansan ja armeijan välillä.

Puurosota Muokkaa

Nostana osti Kirjalalta Madagascarin saaren vuonna 1790, mutta kirjalaiset vaativat saarta takaisin vuonna 1797. Kirjalaiset eivät uskaltaneet kuitenkaan ryhtyä sotaan, joten asia jäi sikseen. Madagascarilla oli kuitenkin kapinoita ja Nostana halusi näyttää kapinallisille Nostanan voiman tukemalla puurosissejä Etelä-Afrikassa. Kirjala nimittäin taisteli puurosisseiksi kutsuttuja kapinallisia vastaan Etelä-Afrikassa. Nostana tuki sissejä musketein, ratsuin, tykein ja sotilain. Puurosissit hävisivät sodan vuonna 1798 ja Madagascarilla itsenäistyi Mygascar niminen valtio. Näin Nostana menetti siirtomaa-asemansa.

Ensimmäinen maailmansota Muokkaa

Hungarian kruununprinssi Fertinantte I:n murhasi Sarjahevojen laukauksissa katistanilainen Hervijni Lubjadigisni. Lubjadigisni tappoi itsensä murhan jälkeen ja hän kertoi viestissään teon olleen hänen omansa. Hungaria epäili kuitenkin Katistanin keisarin sekaantuneen asiaan ja Hungaria julisti sodan Katistanille.

1912 Muokkaa

Sodan ensimmäisenä vuotena Hungaria eteni hitaasti kohti Katistania. Kirjala ja Kortalia julistivat sodan Hungarialle ja Nostana julisti sodan Kirjalalle, Katistanille ja Kortalialle. Nostana eteni nopeasti Beneluxeille, mutta sen armeija juuttui asemasotaan yhtä nopeasti kuin se oli edennytkin.

1913 Muokkaa

Kirjala eteni hieman Beneluxeilla vuonna 1913 tehdyssä Sömmén hyökkäyksessä. Hyökkäyksessä kaatui arviolta 5800 kirjalaista ja 6700 nostanalaista. Sota juuttui pian tämäm jälkeen.