FANDOM


Pakistadin Parlamentaarinen Keisarikunta eli Pakistad on käyttäjän bubbleduck luoma valtio Etelä-Aasiassa. Valtio on asukasluvulta maailman kolmanneksi suurin. Pakistadilla on kaksi naapurivaltiota, jotka ovat Kortalia ja Suur-Achzürdahyrin

Historia Muokkaa

Varhainen aika Muokkaa

Ensimmäiset ihmiset jotka saapuivat Pakistadiin olivat lännestä tulleet Nodorit, jotka tulivat alueille noin 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. He asettuivat Pakistadin alueille, koska maaperä ja eläimistö oli monipuolista ja sopivaa metsästykselle ja asumiselle.

Noin 8 000 ennen ajanlaskun alkua alueille saapui myös muita kansoja kuten Ponirit, Fazilit ja Kardolit, joista varsinkin Ponirit olivat sotaista kansaa. Nodorit ja Ponirit taistelivat monia vuosisatoja alueista.

Maanviljely saapui Pakistadiin suunnilleen samoihin aikoihin kuin Kyporiaan, eli noin 7 500 ennen ajanlaskun alkua. Maanviljelyn ansiosta Pakistad kukoisti ja se valtasi nopeasti uusia alueita ja alisti uusia, vähemmän kehittyneitä kansoja tahtoonsa.

Antiikin aika Muokkaa

Noin 930-960 eaa. Pakistad joutui sotaan sen läntistä naapuria Kyprivaltakuntaa vastaan. Taitavasti maastoa hyödyntäneet pakistadilaiset aiheuttivat kypreille raskaita tappioita, mutta joutuivat lopulta taipumaan sotilaallisen ylivoiman edessä. Pakistadin kansojen (Nodorit, Fazilit ja Kardolit) olivat kuitenkin tehneet kypreihin suuren vaikutuksen sotilaallisilla kyvyillään.

"Voit tappaa pakistadilaisen, murskata heidän armeijansa, polttaa kylänsä ja piirrittää linnakkeensa, mutta heidän alistamisensa on mahdotonta. He polvistuvat, vain noustakseen jälleen ja iskeäkseen tikarinsa vatsaasi."
– Keisari Tsabutei ensimmäinen.
Kyprit eivät alistaneet Pakistadia suoraan valtaansa, vaan tekivät siitä vasallinsa, Pakistadin keisari vannoi uskollisuutensa Kyporian keisarille ja maksoi tälle veroja ja sai vastineeksi Kyprivaltakunnan tarjoamaa suojelusta. Vuosien kuluessa Pakistadiin syntyi merkittävä kyprivähemmistö, jonka kauppareittien varrelle Pakistadin vanhimmat kylät ja kaupungit syntyivät.

Kyporian viimeisen suurkeisarin Temurei IV:n kuoltua Kyprivaltakunta romahti, samalla Pakistad vapautui vasalliasemastaan. Muut kansat tajusivat tilaisuutensa tulleen, joten ne hyökkäsivät yhteisvoimin Pakistadiin, syrjäyttivät maahan jääneet kyprit ja asettuivat alueille. Näihin aikoihin Pakistad itsenäistyi, mutta kansojen erimielisyyden takia yli 6000 vuotta haalittu keisarikunta luhistui alle 30 vuodessa.

Kun Pakistadin keisarikunta oli heikko sisällissotien takia, Litanjialaiset jotka asuivat nykyisen Kortalian alueilla tekivät suuren vallankumouksen ja Pakistad menetti suurimman osan alueistaan. Näihin aikoihin Kortalia itsenäistyi ja uusi suurvalta alisti Pakistadin helposti tahtoonsa suurella armeijallaan, mutta antoi silti Pakistadin pysyä itsenäisenä. Kortalialaiset perustivat myös Pakistadin pääkaupungin ja suurimman kaupungin eli Darachin.

Antiikin ja Keskiajan välissä Pakistadissa oli rauhallista. Kaikki kansat elivät sovussa toisiensa kanssa ja talous kukoisti.

Keskiaika Muokkaa

Huom. Pakistadin kauppa Kyporian kautta Eurooppaan, VP:n silkkitie.

Pakistadin Ensimmäinen Sisällissota Muokkaa

Vuoden 1361 marraskuussa Pakistadin kansa sai tarpeekseen keisari Raad Allehista. Viha keisaria kohtaan johtui suurimmaksi osaksi uudesta laista, joka kielsi alkoholin ja kahvin. Vihamieliset pakistadilaiset marssivat keisarin palatsille vuoden 1362 helmikuussa. Väkijoukko koputti palatsin oveen, ja kun vartijat avasivat ovet, kansa rynnäköi sisälle aseet kädessä ja veri kiehuen. Raad Allehi ei kuitenkaan ollut tapahtumahetkellä palatsissa, vaan valtiovierailulla Kortaliassa. Kuullessaan kapinasta Allehi suuttui ja käski koko armeijansa surmaamaan vihaisia kansalaisia. Syttyi suuri sisällissota kapinallisten ja armeijan välillä. Armeija pärjäsi oletettavasti paljon paremmin kuin kansalaiset ja pian sota jo päättyikin kansalaisten luovutukseen. Raad Allehi palasi tällöin Pakistadiin. Pian paluun jälkeen kuitenkin Allehi kuoli myrkytykseen, josta kansalaisia syytettiin ja sota jatkui. Valtaistuimelle astui Raad Allehin poika Erf Allehi. Erf Allehi pyysi apua Kortalialta, mutta Kortalian hallitsija vain pyöritteli silmiään. Sota jatkui taukoamatta lähes 7 vuotta, kunnes kansalaisten ylivoima nujersi armeijan ja viimeinen Allehin suvun jäsen Ababwa Allehi murhattiin. Tämän jälkeen valtaan astui Denus Lisghet, joka alkutöikseen salli kahvin ja alkoholin Pakistadissa. Lisghet rupesi korjaamaan sisällissodan tuhoamaa Pakistadia ja valtio toipui melko nopeasti sisällissodasta.

Pakistadin Toinen Sisällissota Muokkaa

Yli 500 vuotta ensimmäisen Pakistadin sisällissodan jälkeen syttyi toinen sisällissota. Tällä kertaa sodan pääsyynä oli uskonnolliset erimielisyydet. Sota aiheutti jopa 20 000 000 ihmisen kuoleman, joka meinasi hieman alle kahdeksasosaa Pakistadin väkiluvusta. Vuonna 1874 Euroopasta, suurimmaksi osaksi Kirjalasta ja Jeylannista saapui Pakistadiin laivallinen kristinuskoisia profeettoja. Profeetat alkoivat käännyttää Pakistadia kristinuskoon parempien ihmisoikeuksien toivossa. Pakistadin kansa kääntyi yllättävän helposti kristinuskoon, koska kristinuskossa kunnioitettiin ihmisoikeuksia ja sukupuolien välistä tasa-arvoa enemmän kuin esimerkiksi Bangladistisuudessa tai Islamissa. Suuri osa kansasta, mukaanlukien keisari Pne Moje ei kuitenkaan pitänyt ajatuksesta tasa-arvoisesta Pakistadista, vaan kannattivat ajatusta siitä, että jokaisen ihmisen kohtalo on se, mihin perheeseen tämä syntyy. Uskontojen erimielisyydet kärjistyivät ja tilanne paheni, kunnes 7.8.1874 syttyi sota. Osa Pakistadin armeijasta oli kääntynyt Kristinuskoon, joten bangladisteilla ei ollut kovin suurta ylivoimaa. Sota jatkui kolme vuotta, kunnes kristinuskolla oli selvä ylivoima. Näihin aikoihin kuitenkin muslimit ja muut pienemmät uskonnot liittyivät sotaan bangladistien puolelle, ja sotaa jatkettiin. Sota jatkui vielä toiset kolme vuotta, kunnes kristityt joutuivat luovuttamaan ylivoiman edessä. Loput kristityt vietiin vankileireille, joissa heidät surmattiin, käännettiin bangladisteiksi tai karkoitettiin.

Kristittyjen Vainot Muokkaa

Toisen Pakistadin sisällissodan seurauksena kristittyjä passitettiin vankileireille ja karkoitettiin. Kristinuskon asema heikkeni merkittävästi, ja Euroopasta tulleet profeetat teloitettiin hitaasti ja kivuliaasti. Kristinusko ei ollut kuitenkaan ainoa uskonto, jonka asema heikkeni, vaan myös islamin, buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja katottomuuden asema romahti pohjamutiin. Useat muslimit, buddhat ja hindut kääntyivät vainojen pelossa Bangladisteiksi. Bangladistisuus yleistyi entisestään, ja vuonna 1886 arviolta 83% Pakistadin väestöstä oli bangladisteja, kun taas vuonna 1870 bangladisteja oli vain 54%. Vuonna 1888 kaikki muut uskonnot, lukuunottamatta islamia kiellettiin Pakistadissa, mutta kielto suututti ihmisiä ja kolmannen sisällissodan pelossa Pakistadin keisari Pne Moje kumosi lain.

Suuri Maailmansota Muokkaa

Politiikka Muokkaa

Hallinto Muokkaa

Keisari Muokkaa

Pakistadia johtaa Derka Moje, jonka arvonimi on keisari. Arvonimestä huolimatta Derka Mojella ei ole erityisen suurta valtaa Pakistadin hallitsemisessa, vaan valta muodostuu suurimmaksi osaksi 300-henkiselle parlamentille. Keisarin virka periytyy suvussa.

Parlamentti Muokkaa

Pakistadin parlamentti on ainutlaatuinen, eikä samanlaista ole missään muussa maailman kolkassa. Parlamenttiin valitaan joka neljäs vuosi 300 jäsentä, joista 50 menevät ylimpään parlamenttiin, 100 keskimmäiseen parlamentiin ja 150 matalimpaan parlamenttiin. Mitä "korkeampi" parlamentti, sitä suurempi mahdollisuus vaikuttaa parlamentin päätökseen. Kun Pakistadin asioista päätetään, jokainen parlamentin jäsen antaa äänensä tietylle vaihtoehdolle. Äänet ovat eriarvoisia:

  • Keisarin ääni, 1000 pistettä
  • Ylimmän parlamentin ääni, 25 pistettä
  • Keskimmäisen parlamentin ääni, 10 pistettä
  • Alimman parlamentin ääni, 5 pistettä

Keisarit Muokkaa

Nro. Nimi Suku Vuodet
1. Xeruun Nile Nile Noin 940-870 eaa.
2. Nad Nile Nile Noin 870-800 eaa.
3. Eha Polyn Polyn Noin 800-760 eaa.
4. Dors Polyn Polyn Noin 760-690 eaa.
5. Orn Polyn Polyn Noin 690-685 eaa.
6. Bagidan Polyn Polyn Noin 685-620 eaa.
7. Jeres Jaagil Jaagil Noin 620-580 eaa.
8. Qatar Jaagil Jaagil Noin 580-500 eaa.
9. Eha Beganodiros Beganodiros Noin 500-490 eaa.
10. Smauz Beganodiros Beganodiros Noin 490-450 eaa.
11. Ark Beganodiros Beganodiros Noin 450-370 eaa.
12. Orn Lementine Lementine Noin 370-300 eaa.
13. Fiaa Lementine Lementine Noin 300-290 eaa.
14. Zallehi Lementine Lementine Noin 290-270 eaa.
15. Viivior Assera Assera Noin 270-260 eaa.
16. Gruz Assera Assera Noin 260-200 eaa.
17. Poleminarogodandieliytra Assera Assera Noin 200-150 eaa.
18. Iadma Assera Assera Noin 150-130 eaa.
19. Losi Assera Assera Noin 130-90 eaa.
20. Nuhrer Arabatar Arabatar Noin 90-20 eaa.
21. El Hauki Hauki Noin 20-0 eaa.
22. En Hauki Hauki Noin 0-70
23. Est Hauki Hauki Noin 70-140
24. Wehre Vaanofas Vaanofas Noin 140-160
25. Orn Vaanofas Vaanofas Noin 160-165
26. Xeruun Etre Etre Noin 165-220
27. Etra Etre Etre Noin 220-280
28. Hashget Etre Etre Noin 280-350
29. Ker Kurad Kurad Noin 350-400
30. Iadma Kurad Kurad Noin 400-490
31. Dors Kurad Kurad Noin 490-540
32. Mono Kurad Kurad Noin 540-540
33. Ljabanuana Kurad Kurad Noin 540-570
34. Lementine Kurad Kurad Noin 570-630
35. Queue'ed Kuradd Kurad Noin 630-650
36. Jestem Kurad Kurad Noin 650-700
37. Jonilu Kurad Kurad Noin 700-740
38. Allez Sharahi Sharahi Noin 740-780
39. Nadi Limu Limu Noin 780-850
40. Paha Limu Limu Noin 850-940
41. Seyah Rakarta Rakarta Noin 940-1000
42. Seria Rakarta Rakarta 1000-1074
43. Ark Rakarta Rakarta 1074-1165
44. Iadma Rakarta Rakarta 1165-1199
45. Orn Nebo Nebo 1199-1207
46. Vigrynaochi Nebo Nebo 1207-1251
47. Zallehi Nepali Nepali 1251-1296
48. Korea Nepali Nepali 1296-1298
49. Raad Allehi Allehi 1298-1362
50. Erf Allehi Allehi 1362-1362
51. Dj'ozer Allehi Allehi 1362-1363
52. Orn Allehi Allehi 1363-1366
53. Turunie Allehi Allehi 1366-1366
54. Ababwa Allehi Allehi 1366-1369
55. Denus Lisghet Lisghet 1369-1402
56. Dors Lisghet Lisghet 1402-1479
57. Viivior Lisghet Lisghet 1479-1490
58. Orn Us Us 1490-1585
59. Harohato Us Us 1585-1657
60. Reberti Moje Moje 1657-1722
61. Ashfianila Moje Moje 1722-1776
62. Xel Moje Moje 1776-1830
63. Pne Moje Moje 1830-1899
64. Durmo Moje Moje 1899-1927
65. Orn Moje Moje 1927-1964
66. Nurka Moje Moje 1964-1994
67. Derka Moje Moje 1994-

Talous Muokkaa

Pakistadilla on melko vahva talous. Se on muun muassa maailman suurin teen-, hedelmien- ja kalantuottaja sekä toiseksi suurin öljyn- ja riisintuottaja.

Elinkeinorakenne Muokkaa

  • 36% Maatalous (29% maataloudesta kalastusta)
  • 37% Teollisuus
  • 27% Palvelut

Infrastruktuuri Muokkaa

Autoliikenne Muokkaa

Pakistadin liikenne on etenkin suurkaupunkien seuduilla todella ruuhkainen ja autot saastuttavat ilmastoa paljon. Jossain kaupungeissa, esimerkiksi Bhakassa homma on mennyt niin paljon yli, että suurin osa ihmisistä käyttää "suulappua", jotta saasteet eivät menisi kehon sisälle ja aiheuttaisi haittaa. Autotiet ovat ruuhkista huolimatta suhteellisen hyvässä kunnossa.

Muu liikenne Muokkaa

Pakistadissa on 47 lentokenttää ja rautatietä yli 3000 kilometriä. Lentokentät ja rautatiet ovat hyvässä kunnossa. Laivaliikennettä on myös paljon, ja satoja laivojaa kulkee viikottain Darachista Kortaliaan ja Sri Lankan saarelle.

Terveydenhuolto Muokkaa

Pakistadissa on melko hyvä terveydenhuolto. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia sekä sairaaloita on paljon.

Koulutus Muokkaa

Pakistadissa koulutus alkaa 6-vuotiaana. 5-luokkainen alakoulu ja 5-luokkainen yläkoulu ovat ilmaisia, mutta suurin osa lukioista ja ammattikouluista maksullisia. Kouluterveydenhuolto ja kouluruoka ovat ilmaisia aina.

Maantiede, Ilmasto ja Luonto Muokkaa

Maantiede Muokkaa

Pakistadin pinta-ala on 1 586 373 neliökilometriä, mikä tekee siitä pinta-alallisesti maailman 5:nneksi suurimman valtion. Se on myös melko tiheästi asutettu ja siellä sijaitsee 13 maailman korkeinta vuorta, joista kaikki ovat lähellä pohjoisrajaa.

Ilmasto Muokkaa

Pakistad sijaitsee subtrooppisella ja trooppisella vyöhykkeellä, Se on myös yksi maailman lämpimimmistä valtioista. Talvisin on pitkä sadekausi joka jatkuu monta kuukautta ja kesäisin todella kuumat helteet. Vuoden keskilämpötila on 26°C

Luonto Muokkaa

Pakistadissa on monipuolinen ja vaarallinen luonto. Sen metsät suorastaan kuhisevat tappavia eläimiä, joten Pakistadin metsiin ei kannata lähteä seikkailemaan yksin.

Kasvillisuus Muokkaa

Pakistadissa on monta sademetsää ja suurimmaksi osaksi nahkealehtistä kasvillisuutta. Valtion läntisimmissä kohdissa on aavikkoa, ja itäisimmissä kohdissa Jaavan saarella sademetsää.

Eläimistö Muokkaa

Pakistadin eläimistö on maailman vaarallisin, ja siellä on yli 150 myrkyllistä eläinlajia. Myrkyllisin kuitenkin on Mamaanikala, joka on noin 15 senttiä pitkä ja leveä kala, joka on erittäin agressiivinen. Mamaanikaloja elää rantojen läheisyydellä ja ne maastoutuvat maahan. Kun joku onneton astuu mamaanikalan päälle, on kuolema kolmen minuutin päässä todella vahvan myrkyn vuoksi. Mamaanikalan myrkyllisyydestä huolimatta se ei ole Pakistadin vaarallisin tai tappavin eläin. Pakistadincobra on todella myrkyllinen käärmelaji, joka elää Pakistadin sademetsissä. Se pystyy sylkemään lamaannuttavaa ja tappavaa myrkkyä jopa kolmen metrin päähän myrkkyhampaistaan ja on maailman suurin myrkkykäärme. Käärme voi kasvaa jopa 7-metriseksi.

Väestö Muokkaa

Kielet Muokkaa

Pakistadin puhutuimmat kielet ovat

  1. Bangla, 93% asukkaista, noin 443 miljoonaa puhujaa
  2. Korlia, 3% asukkaista, noin 14 miljoonaa puhujaa
  3. Englanti, 2% asukkaista, noin 10 miljoonaa puhujaa
  4. Lingua Romana, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa puhujaa
  5. Kirja, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa puhujaa

Uskonnot Muokkaa

  1. Bangladistisuus, 92% asukkaista, noin 438 miljoonaa kannattajaa
  2. Islam, 5% asukkaista, noin 24 miljoonaa kannattajaa
  3. Buddhalaisuus, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa kannattajaa
  4. Ateismi, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa kannattajaa
  5. Kristinusko, 1% asukkaista, noin 5 miljoonaa kannattajaa

Ikäjakauma Muokkaa

Pakistadin ikäjakauma.

  • 41% asukkaista, noin 195 miljoonaa = 21-40-vuotiaita
  • 32% asukkaista, noin 152 miljoonaa = 1-20 vuotiaita
  • 16% asukkaista, noin 76 miljoonaa = 41-60 vuotiaita
  • 8% asukkaista, noin 38 miljoonaa = 61-80 vuotiaita
  • 3% asukkaista, noin 14 miljoonaa = 81-100 vuotiaita

Sukupuolijakauma Muokkaa

Pakistadin sukupuolijakauma

  • 51% asukkaista, noin 242 miljoonaa = naisia
  • 47% asukkaista, noin 224 miljoonaa = miehiä
  • 2% asukkaista, noin 10 miljoonaa = muita

Hallinnollinen jako Muokkaa

Pakistad on jaettu neljään provinssiin, jotka on nimetty pääkaupunkiensa mukaan.

Provinssi Lippu Pinta-ala Asukasluku Asukastiheys Miljoona-

Kaupunkien

Määrä

Suurimmat kaupungit
Darachi
Darachi
796 095 km² 186 000 000 233,64 as/km² 22
  1. Darachi
  2. Bagdaban
  3. Etiger
Bhaka
Bhaka
592 181 km² 134 000 000 226,28 as/km² 13
  1. Bhaka
  2. Daria
  3. Los Tigos
Lementine
Lementine
65 908 km² 53 000 000 804,15 as/km² 8
  1. Lementine
  2. Napale
  3. Oren
Rakarta
Rakarta
132 189 km² 103 000 000 779,18 as/km² 16
  1. Rakarta
  2. Hauki
  3. Sharahi

Kaupungit Muokkaa

Pakistadin miljoonakaupungit. Yli viiden miljoonan asukkaan kaupungit ovat pyöristetty miljoonien tarkkuudella ja alle viiden miljoonan asukkaan kaupungit satojen tuhansien tarkkuudella.

Nro. Nimi Provinssi Asukasluku
1. Darachi Darachi 45 000 000
2. Rakarta Rakarta 33 000 000
3. Bhaka Bhaka 24 000 000
4. Bagdaban Darachi 21 000 000
5. Lementine Lementine 17 000 000
6. Hauki Rakarta 16 000 000
7. Daria Bhaka 13 000 000
8. Los Tigos Bhaka 10 000 000
9. Etiger Darachi 9 000 000
10. Napale Lementine 7 000 000
11. Sharahi Rakarta 7 000 000
12. Arabatar Bhaka 7 000 000
13. Oren Lementine 6 000 000
14. Etre Darachi 6 000 000
15. Derenstown Rakarta 6 000 000
16. Etra Darachi 6 000 000
17. Sante Nemo Bhaka 6 000 000
18. Limu Darachi 6 000 000
19. Kurad Bhaka 5 000 000
20. Izlaijing Lementine 5 000 000
21. Heeri Rakarta 4 900 000
22. Baires Darachi 4 600 000
23. Vaanofas Darachi 4 500 000
24. Doman Rakarta 4 300 000
25. Nepali Bhaka 4 100 000
26. New Darachi Darachi 3 800 000
27. Nile Rakarta 3 400 000
28. Allehi Lementine 3 300 000
29. Ilmanja Lementine 3 100 000
30. Trapulor Darachi 3 000 000
31. Korsilia Darachi 2 600 000
32. Rasila Rakarta 2 500 000
33. New Mumbai Bhaka 2 300 000
34. Njara Darachi 2 200 000
35. Us Darachi 2 200 000
36. Sivunodorialakamosaiine Bhaka 2 000 000
37. Beganodiros Darachi 1 900 000
38. Sisika Rakarta 1 700 000
39. Nebo Darachi 1 700 000
40. New Kirkuvia Rakarta 1 700 000
41. Ykilles Rakarta 1 500 000
42. Boskland Darachi 1 500 000
43. Erttilande Darachi 1 500 000
44. New Londonium Lementine 1 400 000
45. Lisghet Darachi 1 400 000
46. Assera Rakarta 1 400 000
47. Palazdon Rakarta 1 400 000
48. Legdon Darachi 1 400 000
49. Poly Bhaka 1 300 000
50. Simsalabim Rakarta 1 300 000
51. Laskaumikir Darachi 1 200 000
52. Ananasakaama Bhaka 1 200 000
53. Osghabat Darachi 1 200 000
54. Suis Rakarta 1 100 000
55. Ezton Bhaka 1 100 000
56. Ehelianor Darachi 1 000 000
57. Mono Darachi 1 000 000
58. Jaagil Lementine 1 000 000
59. Taziland Rakarta 1 000 000

Armeija Muokkaa

Pakistadin armeijassa on rauhan aikana 19 000 000 ja sodan aikana 35 000 000 henkilöä.

Maavoimat Muokkaa

  • 2500 tankkia
  • 1575 MLRS
  • 1500 telatykkiä
  • 3000 kenttätykkiä
  • 2000 kuljetusvaunua

Merivoimat Muokkaa

  • 50 lentotukialusta
  • 700 hävittäjää
  • 700 sukellusvenettä
  • 500 frigattia
  • 500 korvettia
  • 100 miinalaivaa

Ilmavoimat Muokkaa

  • 700 hävittäjää
  • 500 pommikonetta
  • 500 helikopteria
  • 1500 kuljetuskonetta

Kulttuuri Muokkaa

Ruokakulttuuri Muokkaa

Pakistad on maailman suurin kalan-, teen- ja hedelmientuottaja, joka näkyy myös ruokakulttuurissa, jossa kaikkia näitä on paljon. Nuudeleita syödään paljon, enemmän kuin riisiä tai perunoita, vaikkei riisikään harvinaista ole. Chiliä käytetään ruokien maustamisessa usein ja Tee on yleisin ruokajuoma. Pakistadin kansallisruoka on chilillä maustettu savustettu miekkakala nuudelien ja kissankakkateen kera.

Musiikkikulttuuri Muokkaa

Pakistadilainen musiikki on itämaista ja rauhallista. Toisin kuin esimerkiksi Kirjalasta, Pakistadista ei ole pompahtanut yhtään kuuluisaa laulajaa maailmalle. Pakistad on järjestänyt Dollariviisut-nimisen laulukilpailun neljä kertaa ja voittanut kolme kertaa, eli Dollariviisuissa ollaan menestytty melko hyvin.

Urheilukulttuuri Muokkaa

Pakistadissa yleisimmät urheilulajit ovat lento-, sulka- ja koripallo. Jalkapallojoukkueita on suhteellisen vähän verrattuna muihin maihin ja kansallisissa urheilukisoissa ei pärjätä yleensä kovin hyvin.