FANDOM


Qrûtin kieli (qrt. Laŋ thës Qrût) on yksi maailman vaikeimmista kielistä. Sitä puhutaan pääasiassa vain Qruutissa ja Kirjalan pohjoisosissa. Kieli on erittäin elinvoimainen johtuen pääasiassa sen käyttämisestä Qruutissa taiteen, tieteen, talouden, teknologian ja hallinnon kielenä.

Qrûtin kielen lähimmät kielisukulaiset ovat englanti, kirja ja graeezi, ja se kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan länsieurooppalaiseen haaraan. Kielellä on pienestä puhujamäärästä huolimatta yleiskieli ja 7 murretta.

Aakkoset ja ääntäminen Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.
etu- keski- taka-
Suppea y - i
Suppea-väli ɛ
Väljä-väli
Väljä

Lisäksi on olemassa erityislyhyitä konsonantteja, joita merkitään ´:lla, esim. á. Niitä seuraava ə-vokaali ääntyy kuten edeltävä erittäin lyhyt vokaali.

Kielioppi Muokkaa

Pronominit Muokkaa

Persoonapronominit Muokkaa

Qrûtin kielessä persoonapronominien ja nimien aktiivinen käyttö kuuluu kohteliaaseen kieleen.

Ok ar, haer Sveif, haeve ar zët?

Entä te, herra Sveif, onko teillä aikaa tulevaisuudessa?

Qrûtin kielessä teitittely on lisäksi tärkeää. Jokaista arviolta yli 16-vuotiasta tulee aina kaikissa tapauksissa paitsi erittäin läheisessä kaverisuhteessa teititellä. Teititeltäessä tulee toistella henkilön nimeä. Nuoriso ei kuitenkaan teitittele toisiaan, vaan pitäytyy ty-pronominissa.

Datiivia käytettäessä ei käytetä prepositioita.

persoona y.1. y.2. y.3. m.1 m.2 m.3
perusmuoto Ï ty Hæ, sæ vi ar theï
posessiivi thy haas vûr är thïr
akkusatiivi mir thû vir thär thas
datiivi mai dai haef oss er tha

Demonstratiivipronominit: Muokkaa

pronomini qrût
tämä thaes
tuo tham
se ik
nämä daesse
nuo döme
ne ske

Lisäksi qrûtissa on muodollisen subjektin pronomini dem.

Sanajärjestys Muokkaa

Sanajärjestys on SOPPAT ja sivulauseessa SPOTPA. Kysymyslauseen sanajärjestys on kysymyssana, PSOTPA. Akkusatiivi tulee lauseessa datiivin jälkeen. Runoissa on vapaa sanajärjestys.

Tapaus I II III IV V VI VII
Päälause Subjekti Objekti Predikaatti Paikka Aika Tapa
Sivulause Konjunktio Subjekti Predikaatti Objekti Tapa Paikka Aika
Kysymyslause Kysymyssana Predikaatti Subjekti Objekti Tapa Paikka Aika

Verbit Muokkaa

Qrûtin kielen verbit taipuvat sanan persoonan ja ajan mukaan sekä kolmessa eri moduksessa: indikatiivissa, imperatiivissa ja kahdessa eri konditionaalissa.

Verbien persoona- ja aikamuototaivutuksen päätteet Muokkaa

y.1. y.2. y.3. m.1. m.2. m.3. passiivi
futuuri ë ës ës ë ë ë ët
preesens e s s ne t n -
mennyt aika de d d d d t

Päätteet lisätään verbien vartaloihin. Verbit jaetaan taivutuksen mukaan kolmeen luokkaan, joista vain II:lla on selvä vartalo. I-luokassa vartalo on koko perusmuoto ja III-luokka koostuu epäsäännöllisistä verbeistä. Poikkeuksellisesti teititeltäessä käytetään monikon toisen persoonan pronominia mutta yksikön toisen persoonan verbimuotoja.

Verbin luokka perusmuoto y.3. prees.
I üs üss
II gïv | e gïvs
III beïs

Imperatiivi Muokkaa

Qrûtin kielen imperatiivi muodostetaan yksikön tai monikon toisesta persoonasta tai teitittelmuodosta sekä passiivimuotoisesta verbistä. Imperatiivia ei voi käyttää menneestä ajasta, mutta futuurin ja preesensin imperatiivit ovat molmmat mahdollisia.

Ty thy laeksen mäik.

Tee läksysi (nyt).

Suomennos Verbi
nähdä sæir|e
olla
omistaa hævë

Substantiivit Muokkaa

Qrûtin kielessä on kaksi sukua, joista toinen on maskuliini ja neutri ja toinen feminiini. Sukujen lisäksi on neljä kieliopillista sijaa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi. Substantiivit taipuvat kolmessa deklinaatiossa, joista I ja II deklinaatioiden sanat ovat aina maskuliini-neutreja ja III deklinaation sanat entisiä neutreja. Feminiiniset sanat kuuluvat aina I deklinaatioon. I deklinaation sanoja kutsutaan usein heikoiksi, II deklinaation sanoja vahviksi ja III deklinaation sanoja epäsäännöllisiksi.

Nominatiivia käytetään aina subjektissa ja predikatiivissa.

Akkusatiivia käytetään kuvaamaan tekemisen kohdetta.

Datiivi on harvinainen sijamuoto. Sitä käytetään vain tietyissä harvoissa tapauksissa ja sen käyttämistä voidaan välttää helposti käyttämällä muita sijamuotoja.

Genetiiviä käytetään ilmaisemaan johonkin asiaan kuuluvuutta tai omistamista. Qrûtin kielelle tyypillisiä ovat pitkät ja epäselvät genetiiviketjut.

I. Deklinaatio Muokkaa

Taulukossa saanvartalon muutokset on lihavoitu.

s.vartalo/

sijamuoto

maskuliini

mænnen

neutri

avto

N ë/thë mænnen ë/thë avto
A ëm/thëm mænnen ëm/thëm avto
G es/thës mænnen es/thës avtos
D en/then mænnen en/then avton

HUOM!

Esimerkki Muokkaa

'No, mutta sehän kävi näppärästi', sanoo ihminen ja menestyksensä innoittamana todistaa seuraavaksi että musta on valkoista ja jää auton alle seuraavalla suojatiellä. - Douglas Adams, Linnunradan käsikirja liftareille

"Ak, mæn ik dock læt beïd", mænnen sægs ok inspirér au haas ärefelg næchtet prövs, den svært ë hvit beïs ok hæ ïnn næchtø röchtkross au ø avto øverdrevés.

/ak mæn ik dok lae:t bai:d mæe'nen sæks ok ins'pir a ha:s a:re'f:el næixte pro:vs den svæirt e: hvit bai:s ok hae in næh't:æ ro:xkros: au ø aut:o øverdraivs/