FANDOM


Suositeltu artikkelilogo


Qruutin kuningaskunta eli Bÿ grës thës leüt ok Gott thës Qûïn au Qruut Lan tai lyhyemmin Qruut (eng. By the Grace of people and God of the Queen of Qruut Land) on Brittein saarten moderni länsimaalainen demokratia. Valtion on luonut käyttäjä A.N.K.K.A, ja sitä on käytetty Valtiopeleissä 12, 13, 14 ja 15 sekä uusien Valtiopelisivujen ensimmäisessä valtiopelissä.

Qruutin hallitsija on maan perustuslain mukaan perinnöllisesti määräytyvä monarkki, tällä hetkellä kuningatar, jolla on lähinnä vain edustuksellista valtaa. Todellista valtaa pitää parlamentti. Maata on hallinnut jo kolmekymmentä vuotta vasemmistolainen SDP-puolue, joka on vaihtelevasti ollut hallitusyhteistyössä keskustalaisen Kalastajain puolueen ja vasemmistolaisen Silentï Læft -puolueen kanssa. Qruutin hallintoa leimaa tiukka byrokraattisuus ja asioinnin säännönmukaisuus ja joustamattomuus.

Qruut on jaettu kyliin (illegé), kaupunkeihin (tövn), kuntiin (kommün) ja alueisiin (stätleg arrë). Alueita on 12 ja kuntia paljon.

Qruut on oikeusvaltio, jonka ihmisoikeustilanne on maailman parhaita. Maassa on vain vähän köyhyyttä, naisten asema on kehuttu ja miesten ja naisten välillä ei olla havaittu suurtakaan palkkaeroa. Rasismia esiintyy kuitenkin jonkin verran, sillä melkein koko kansa on etnisiä qruutilaisia.

Qruut on viime aikoinä pyrkinyt vähentämään tuloeroja, ja maan verojärjestelmä onkin progressiivinen sekä sosiaaliturva kattava. Työttömille maksetaan työttömyyskorvauksia, eläkeläisille eläkkeitä ja sairaille sairauspäivärahaa. Qruutin kalastajille on oma valtion kalanjalostusyhtiönsä, joka takaa yhtiölle 60% saaliistaan myyneille päätoimisille kalastajille £78 kuussa palkkaa saaliin myynnistä ja koosta riippumatta.

Maantiede ja eliöstö Muokkaa

Qruut on merenrantavaltio Atlantin valtameren rannalla. Sen pääsaaret ovat Norrë, Mïdel, Faïar, Man ja Arrï, lisäksi Qruutilla on alueita Britannian saarella. Suurin osa Qruutin asutuksesta on harvaa, johtuen saarten syrjäisestä sijainnista. Maan suurin osa on ylänköä tai vuoristoa, jolla kasvatetaan ylämaankarjaa ja viljellään lähinnä ruista ja ohraa.

Qruutia halkovat suuret vuonot, jotka ovat murtovetisiä ja runsaskalaisia. Ulko-Hebridien eli Aelte Qruutin Atlantinpuoleinen rannikko on machair-maata, joka on kalkkipitoisen maan loiva rannikko. Sisämaan vuorista suurin on Mönt More. Britannian eli Nëu Qruutin rannikko on vuoristoista.

Qruutissa on tuhansia järviä, joista suurin osa asukkaiden käyttövedestä pumpataan. Järvivesi on pysynyt puhtaana johtuen suureksi osaksi maan erityisen pienestä väkiluvusta. Kuitenkaan Glaesgaúvissa hanavettä ei voi käyttää juomavetenä.

Sademäärä

Stûrin ilmasto

Qruutin ilmasto on erittäin sateinen. Tulvat ovat kuitenkin melko harvinaisia, sillä sadeveden poistoon on panostettu kaupungeissa. Silti vuosittain maassa syntyy tulvia ja vesi lainehtii teille ja rautateille. Ilmastodiagrammista nähdään, että pääkaupunki Stûr on sateinen, eivätkä lämpötilatkaan päätä huimaa. Matkailijat Qruutissa ovatkin lähinnä kulttuurimatkailijoita, sillä maassa on vain 13 virallista uimarantaa, joilla on pukukoppi ja valvoja.

Qruutissa on jokamiehenoikeus, jonka nojalla kuka tahansa saa kulkea missä tahansa valtion mailla ja ei yksityisalueella aiheuttamatta melua ja haittaa alueen asukkaille. Myös nuotion tekeminen - mikä harvoin sateessa onnistuu - ja luonnon antimista nauttiminen on sallittu.

Hallinto ja politiikka Muokkaa

Kuningatar Muokkaa

Fcf9868b87b0bc793346f66a6b9fc5c2

Kuningattaren virallinen siluetti, joka on muun muassa kaikissa kolikoissa.

Qruutilla on kuningatar, jonka koko kunnianimi on Kansan ja Jumalan suuresta armosta ja ylväydessä Suuren Qruutin Mahtivaltakunnan armollinen ja oikeamielinen kuningatar, Faïarin kreivitär, Stûrin valtiatar ja Qruutillisen kirkon suuri ja pahuudesta vapautettu esikuva. Kuningatar edustaa Qruutia, antaa henkilökohtaisia lausuntoja ja toimii yhteisymmärryksessä parlamentin kanssa tehdessään valtiovierailuita ja solmiessaan kansainvälisiä sopimuksia. Kuningatar on yksi vallanantajista, eli hänen vastuullaan on antaa alahuoneelle oma luottamuksensa. Jos kuningatar ei luottamusta anna, mutta ylähuone ja kansa luottavat alahuoneeseen ja hallitukseen, ei tapahdu mitään.

Parlamentti Muokkaa

Qruut-parlamentti
Oikeaa valtaa pitää parlamentti, jonka alahuoneessa on 100 jäsentä ja ylähuoneessa 20 aatelissukua. Ylähuoneeseen pääsevät vain aateliset, joilla ei ole äänioikeutta parlamenttivaaleissa. Jokaisen hallintoalueen aatelissuvusta valitaan edustaja. Ylähuone voi viivyttää lain voimaantuloa ja hajottaa alahuoneen yhdessä kuningattaren kanssa. Maan parlamentin alahuone on varsin erikoinen. Hallitus ja oppositio istuvat vastakkain. Opposition jäsenillä on oikeus heittää hallitusta mädillä kanamunilla ja tomaateilla, ja hallituksen jäsenillä on oikeus ilmaiseen sateenvarjoon. Puolueet ovat:
  SDP: 10 seats
  Silentï Læft: 36 seats
  Parteï Fishermænen: 9 seats
  Grÿn: 11 seats
  Konservatiivinen oikeistopuolue: 20 seats
  Direkt: 4 seats
  Sisäinen etupuolue: 6 seats
  l'Lemmlen kansallispuolue: 4 seats
Hallituspuolueet on lihavoitu. Maltillinen vasemmistohallitus on johtanut Qruutia jo 20 vuotta, ja se on parantanut valtion julkisia palveluita. Hallituksen luottamuksesta äänestetään aina vuosi hallituksen muodostamisen jälkeen yleisessä kansanäänestyksessä.

Ministerit sekä alueellisten että kuninkaallisten asioiden neuvonantajat Muokkaa

Pääministeri valitsee ministerit hoitamaan Qruutin asioita ja johtamaan ministeriöitä. Kuningatar nimittää hallituksen.

Ministerit Muokkaa

Ministerinvirka Haltija Puolue
Pääministeri Herbert Haerring CIL
Valtiovarainministeri
Ulkoministeri
Sisäministeri
Maa-, metsätalous- ja

ympäristöministeri

Opetus- ja kulttuuriministeri
Sosiaali- ja terveysministeri
Elinkeino- ja työministeri
VIHTA-ministeri

Alueelliset neuvonantajat Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.
Alue Aatelisedustaja Valittu edustaja
Norrë Zïr Rhoderich Glossöp Steiv Alton
Mïdel Zïr Hügh Barringe Harï Üving
Faïar Zïr Harold Herbald Tsharlés Tshimming
Nëu Qruut Zïr Andrës Ïsgärd Isäk Arturs
Baereil Zïr Hökon Haeré Ingrid Artursen
Meerlan Zïr Tsharlés Illing Steiv Glinning
Symmïdel Zïr Geörg Adder Däniel Hinnong
Arrëgel Zïr Artür Jön Marï Fington
l'Lemmlé Zïr Elisabëth Haar Illein l'Ler
Skefle Lörd Vilbert Harï Glën
Arrï ok Eifel Zïr Röbert Denn Mäbel Moris
Üteren ïlen Zïr Liuch Vislöv Artûr Gennón

Kuninkaalliset neuvonantajat Muokkaa

Arvo Nimi
Alin kuninkaallinen neuvonantaja Zïr Maximilian Craig
Kuningattaren ylin lakeija Lörd Douglás, Järl thës Üteren ïlen
Ylin kuninkaallinen neuvonantaja ja

maanpuolustuksen ylin asiamies

Meijór Düklas Deŋŋiŋ, Lörd Düklas, Järl thës Faïar

Aluejako Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.
Qruut, kuten monet muutkin valtiot, on jaettu alueisiin, joita on neljä: Norrë, Mïdel, Üteren ïlen ja Faïar. Norrë ja Faïar syntyivat Qruutin kuningaskunnan perutuksen yhteydessä vuonna 1886 ja Mïdel erotettiin Norrësta Kuningas Georg II asetuksessa vuonna 1900. Üteren ïlen sai asemansa alueena vuonna 1974, sitä ennen se oli Kuningattaren erityishallintoalue.

Alueilla on nykylainsäädännön mukaan velvollisuus järjestää asukkailleen toimiva infrastruktuuri, mutta aiemmin alueiden valta ja velvollisuudet ovat olleet suuremmat.

Jokainen ale on jaettu kuntiin, joita on koko Qruutissa 41. Jokaisella kunnalla on valtuusto, joissa on 7-24 jäsentä. Useimpia valtuustoja hallitsee SDP tai PTF, mutta Silentï on Djürin suurin puolue ja Grün hallitsee Kilbûria.

Nimi Pääkaupunki Asukasluku Lippu
Norrë Stûr 10 793 as.
Norre
Mïdel Kilbûr 9156 as.
Midel
Faïar Molnaïre 6488 as.
Faiar
Üteren ïlen Saemal 358 as.
Uuteren iilen

Vallanjako Muokkaa

Oikeusvaltio Qruutissa valta on jaettu kolmeen Montesqueun periaatteella. Lainsäädäntövalta on parlamentin alahuoneella, tosin perustuslakimuutokseen tarvitaan myös hallitsijan ja ylähuoneen suostumus ja alahuoneen ¾. Lakimuutokseen tarvitaan vain alahuoneen ½. Näin myös oppositio voi harvinaisessa tilanteessa, jossa hallituksella on puolet paikoista, saada lain läpi.

Tuomiovalta on oikeudella. Kuolemanrangaistus ei ole käytössä, mutta murhasta annetaan elinkautinen lieventymätön vankeustuomio. Lakia valvoo poliisi ja armeija. Kilburin arkkipiispa edustaa historiallisista syista estynyttä hallitsijaa.

Byrokratia Muokkaa

Qruutilainen byrokratia on maailmankuulua monimutkaisuudestaan ja vaikeaselkoisuudestaan. Byrokratia ei ole aina ollut nykyisen vaikeaa, säännönmukaista ja monimutkaista, vaan pohjautuu aikaan, jolloin walesilaismielisten haluja liittyä Walesiin laillisesti haluttiin vaikeuttaa viimeiseen asti. Tapa jäi voimaan.

Lainsäädäntö Muokkaa

Qruutin laki on yksi maailman vanhimpia. Sen vanhimmat kohdat ovat 700-luvulta, joskin ne ovat nykyään miltei merkityksettömiä tai korvautuneet päällekkäisillä asetuksilla. Vanhimmat vielä nykypäivänäkin merkitykselliset lait ovat 1453-FF224: Laki monarkin absoluuttisesta johtoasemasta qruutillisessa kirkossa ja 1599-SD045: Laki vuotuisesta väestönlaskennasta kattaen koko suuren Qrütinmaan.

Täysi-ikäisiksi Qruutissa tullaan 21-vuotiaina, jolloin saa äänioikeuden ja holhous päättyy. Päihteitten ostamisessa laissa on monta kohtaa. Nuorimmat eli 16-vuotiaat saavat reseptillä ostaa apteekista tupakasta vieroittamiseen tähtääviä nikotiinivalmisteita. Seuraava porras on 17 vuotta, jonka saavutettuaan saa ostaa mietoja alkoholijuomia (2.2-4.7 til-%). Loput laillisten päihteiden osto-oikeudet saa täysi-ikäisenä, poikkeuksena tupakka ja muut ei-vieroittavat nikotiinivalmisteet, joiden ostaminen on kielletty kokonaan vuoden 2000 jälkeen syntyneiltä. Tupakkatuotteiden hallussapito ja käyttö on heillekin kuitenkin laillista, eikä kaupasta ostamisesta rankaista.

Qruut salli vuonna 2010 sähköisten henkilökuljettimien, jotka kulkevat alle 25 km/h, käyttämisen samoilla laeilla kuin polkupyörän. Auton ajamiseen vaaditaan ajokortti, jonka saa ajaa 17-vuotiaana. Veneellä saa ajaa yksin kuka tahansa poliisin mielestä riittävän pätevä henkilö.

Historia Muokkaa

Esihistoria Muokkaa

Qruutin kansa muodostui jääkauden loputtua  nykyisen Esmarin alueelle. Tosin tutkija Haïert Hagerssön esittää, että ihmisiä, jotka luultavasti olisivat qruutilaisten esi-isä olisi ollut jo eteläisessä Skandinaviassa 150 000 vuotta sitten. Teoria ei ole saavuttanut laajaa hyväksyntää. Esihistoriallisella ajalla qruutilaisten uskotaan elelleen Pohjois-Skandinaviassa suurella alueella . Kalliomaalausten avulla on saatu selville ilmeisesti jonkinlaisesta varastuskulttuurista, mikä näkyy myös myöhemmissä viikinkiaikojen kulttuurissa. Tähän kulttuuriin kuului ryöstöretkien tekeminen. Samoista luolamaalauksista on voitu päätellä varhaisten viikinkiuskontojen syntyneen jo noina aikoina.

Viikinkivaltio Muokkaa

Etelä-Skandinaviassa koetettiin huonolla menestyksellä maanviljelykseen siirtymistä, mutta metsästys ja karjan pito säilyivät edelleen pääasiallisina ravinnonhankintakeinoina. Ilmeisesti kuitenkin luonnonvarojen niukkuus pakotti qruutilaiset varsin hajanaiset heimot ryöstelemään ensin naapurikansoja ja lopulta laajentamaan ryöstöretkiään 700-luvulla Britanniaan ja Keski-Eurooppaan asti.

Historiallisten dokumenttien - kuten riimukivien - perusteella tiedetään, että vuonna 713 Qruutillisen viikinkivaltakunnan kuninkaaksi kruunattiin Haralt I Kierkessä, Lofooteilla. Valtakunta kattoi tuolloin Trømsmarkin lähialueita. Samaan aikaan qruutilaiset perustivat ensimmäiset siirtokuntansa Pohjois-Britanniaan ja Färsaarille.

Lukuisat viikinkiheimot liittyivät sopimuksilla Viikinkivaltakuntaan 714-742. Valtakunta laajeni melko etelään, josta se joutui vetäytymään Germaaniheimojen tieltä. Vuonna 921 maan historiassa tapahtui ratkaiseva käänne, kun Ërik Trommaslainen teki raa'an murhan, jonka seurauksena hänet julistettiin lainsuojattomaksi. Ërik keräsi miehistön ja laivan ja lähti merille tarkoituksenaan löytää uutta maata pohjoisesta. Ërik päätyi Islantiin ja Grönlantiin tutkimusmatkoillaan, joihin kumpiinkin perustettiin pienet siirtokunnat. On todisteita, että hänen retkensä kantoivat Amerikkaan 960-luvulla.

Vuonna 1026 valtaan nousi Thorvald Verenhimoinen, joka halusi laajentaa valtakuntaa aina Välimerelle asti. Hän lietsoi 300 väkivaltaista ja verenhimoista miestä ja lähti seuraavana vuonna sotaretkelle Kastamereen. Vuonna 1027 joukkio saapui  ja aiheutti siellä silmitöntä tuhoa, jota Qruutin hallitus pyysi anteeksi vasta 23.59 31.12.1999. Anteeksi päätettiin pyytää ennen vuosituhannen vaihtumista, koska se on Qruutin lainsäädännön virallisen anteeksipyynnön tekemisen viimeinen aikaraja.

900-luvulla qruutilaiset vahvistivat asemiaan Brittein saarilla halliten koko saaren pohjoista ja itäistä osaa. Tämä tapahtui käymällä verisiä sotia Walesia vastaan, johon verrattuna qruutilaisilla oli tuolloin kuitenkin voittamaton armeija. 1000-luvulla Islannin siirtokunta erosi virallisesti viikinkivaltiosta, ja Norjan siirtokunta alkoi kuihtua. Tästä aiheutuneen viikinkivaltion heikkenemisen takia Walesin onnistui 1100-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä valloittaa suurin osa Brittein saarista kuitenkin itselleen. Qruutille jäivät vain Ulko-Hebridit.

Uusi valtio Muokkaa

Qruut eli viikinkivaltiona vielä seuraavat 300 vuotta, mutta sen viimeisimmät viikinkikuninkaitten jälkeläiset kuolivat 1500-luvun alkuun mennessä. Tämä aiheutti valtataistelun maan sisällä. Samalla Qruutissa päädyttiin suorittamaan qruutillisen kirkon uudistus. Sen seurauksena qruutilainen kulttuuri sai paljon vaikutteita walesilaisesta kulttuurista.  

Maan tilanteen vakiinnuttua 1600-luvulla maassa virisi aate saada vallatut alueet takaisin. Sen takia kuningas Hairalt VII:n johdolla armeijaa alettiin vahvistaa voimakkaasti ja suunnitella sotaretkeä Walesiin lähialueitten takaisinvaltaamiseksi. Vuoden 1689-1722 käytyjen hitaiden mutta Qruutille voitollisten taisteluitten seurauksena Qruut onnistui laajentamaan alueensa nykyiselleen. Sitten se lopetti sodat rauhantahtoisen Marŋarût I johdolla.

Kansallisuusaate alkoi saada jalansijaa 1800-luvulla, ja maan kuuluisat säveltäjät kuten Röbertha Beurns alkoivat säveltää kansallismielisiä lauluja. Maalle alettiin etsiä maailman mittapuulla omaa historiaa ja kulttuuria, mikä onnistuikin hyvin. Nykyqrûtin kielestä tehtiin sivistyskieli, kun aiemmin sivistyneistö oli käyttänyt muinaisqrûtia tai branssia.

Kohti parlamentarismia Muokkaa

Qruutin valtio oli 1600-luvulta asti ollut monarkia, jossa aatelisten ylähuoneella ja rikkaitten kansalaisten alahuoneella oli molemmilla kuningasta pienempi valta. Lakitekstien muututtua kansankielisiksi ja kuuluisten vasemmistovaikuttajien luettua niitä kaduilla ääneen kansalle, alkoivat mellakat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta vuonna 1885. Qruutin kaikki kansalaiset, jotka olivat 25 vuotiaita, miehet ja naiset, varallisuudesta riippumatta, saivat oikeuden äänestää. Äänioikeuden ulkopuolelle jäivät kuitenkin rikolliset, ei-syntyperäiset kansalaiset ja vammaiset, jotka olivat holhouksen alla. Silti järjestel Maan ensimmäisissä parlamenttivaaleissa Itsenäisyyspuolue voitti Kansalais-Kalastuspuolueen selvästi paikoin 30-12.

Suuri maailmansota Muokkaa

Qruut pysyi Suuressa maailmansodassa puolueettomana kuuluisan poliitikko Wilberforce Churchgroundin johdolla. Sodassa maan talous kuitenkin heikkeni, koska Walesin kauppa miltei tyrehtyi. Tänä aiheutti kapinahenkeä Qruutin suurimmissa kaupungeissa. Kapinat saatiin kuitenkin tukahdutettua Churchgroundin voimakkaan ja vakaan politiikan ansiosta. Hän jäi historiankirjoihin kovana ja määrätietoisena johtajana.

Vasemmistohallitusten aikakauden alku Muokkaa

Sodan jälkeen maan parlamentissa alkoi SDP:n valloitus. Paikka paikalta SDP kuroi suurimmaksi puolueeksi muodostaen ensimmäisen vasemmistohallituksen 1956. Tämä ensimmäinen vasemmistohallitus sääti lain koululaitoksen julkistamisesta. Se aiheutti paljon vastustusta etenkin konservatiivipuolueen jäsenten keskuudessa, mutta tasa-arvoisti ennen epätasa-arvoista koulujärjestelmää.

Marŋarût II:n valtakauden alku Muokkaa

1959 kuningatar Marŋarût II kruunattiin. Seuraavina vuosikymmeninä Qruutiin perustettiin julkinen terveydenhuoltojärjestelmä, jossa jokainen kansalainen sai henkilökohtaisen lääkärin. Lääkärien tehtäviin lisättiin velvollisuus tehdä veneellä matkoja potilaiden koteihin, ja näin syrjässä asuvia autettiin pääsemään terveydenhoidon piiriin. 1961 koko maahan saatiin toimiva puhelinverkko.

70-luvun kalastajamellakat Muokkaa

70-luvulla maassa oli suuria mellakoita kalastajien keskuudessa, jotka loppuivat vasta kun tuolloinen pääministeri Margarët Torter (päämin. 1973-1979) kukisti mellakat väkivaltaisesti. Katistan uhitteli lakkojen aikaan Qruutia proletaarin vallankumouksella, mikä kuitenkin onnistuttiin välttämään. Torteria on arvosteltu paljon yksityistämispolitiikasta, joka ei kuitenkaan onnistunut täysin johtuen siitä, että Konservatiiveilla oli vain 25 paikkaa, eivätkä he muodostaneet hallitusliittoumaa.

Pääministeri Torterin erottaminen Muokkaa

Kuningattaren valtaoikeuksista suurin on parlamentin hajottaminen. Tätä valtaa nykyinen kuningatar Marŋarût II on käyttänyt vain kerran, kun paljastui, että tuolloinen pääministeri Torter oli pyrkinyt toimimaan perustuslain vastaisesti. Kuningatar ei tuolloin epäröinyt käyttää valtaansa ja toimitti Margarët Torterin oikeuden eteen. Tuomaristo päästi Torterin kuitenkin rangaistuksitta, ja seuraava pääministeri Jerri Broon (PFM) ehti lyhyen kautensa aikana vain erottaa suuren osan maan tuomareista.

SDP:n pitkä valtakausi Muokkaa

SDP äänestettiin uudelleen valtaan vuonna 1979. Tästä alkoi pitkä tasa-arvoistumisen aika, joka jatkuu edelleen. Qruut oli koko aiemman historiansa ajan koettanut pyrkiä erinomaisiin väleihin Kirjalan kanssa, mutta nyt maa uskalsi tuoda merkittävän sotilaallisen uhan Kirjalan lähelle, kun Qruut vuonna 2000 aloitti puolustuksensa hoitamisen ohjuksilla. Maa liittyi kuitenkin vuonna 2017 VIHTA:an. Samana vuonna maan pääministeri Cliff Fiŋtonin ympärillä alkoi syntyä huhuja siitä, että hän olisi auttanut erilaisia huumeita salakuljettaneita henkilöitä ja käyttänyt valtaoikeuksiaan väärin pyrkien rikkomaan lakia. Nämä huhut voimistuivat ja lopulta kaatoivat Fiŋtonin II hallituksen.

Vuonna 2019 Skånesborg aloitti sodan Qruutia vastaan hyökkäämällä Shetlanninsaarille. Qruutilaiset jouko onnistuivat kuitenkin taltullamaan hyökkäyksen ja lopulta kirjalalaisten joukkojen avulla Skånesborg häädettiin pois saarilta, joiden kautta Qruutilla on mittavat oikeudet Pohjanmeren öljyyn.

Turvallisuus Muokkaa

Qruutin puolustuksesta huolehtii Kuninkaallinen ohjuspuolustusrykmentti yhteistyössä kuninkaallisen henkivartiokaartin kanssa. Maan puolustusvoimat ovat täysin kuningattaren alaisuudessa vanhan perustuslain mukaan. Kuningattaren valtaa puolustusvoimista rajoittaa kuitenkin 1934-495GG "Laki parlamentin oikeudesta julistaa poikkeustila ja toimia yli perustuslain sille suomien valtaoikeuksien rikkomatta perustuslain pykälää §49", jonka mukaan parlamentti saa ottaa vallan Qruutissa, mikäli 80% sen jäsenistä kannattaa vallan vaihtamista.

Kuninkaallinen henkivartiokaarti eli KarhuntaljatMuokkaa

Kuninkaalliseen henkivartiokaartiin kuuluu 120 palkkasotilasta. Vartiokaartin nimi Karhuntaljat juontuu vartioille varmistetuista Karhunnahkaliiveistä, jotka ovat osa kaartin virallista virka-asua. Seremonia-aseina on musketteja ja miekkoja, mutta todellisuudessa kaartin jäsenet on aseistettu raskaasti monenlaisin asein. 

Maavoimat Muokkaa

1. prikaati (3700 miestä) Muokkaa

  • Huolto- ja johtopataljoonat, 1000 miestä, 200 ajoneuvo
  • Tiedustelupataljoona, 44 Rpanssari, 400 miestä
  • JV-pataljoona, 700 miestä, 35 kuljetuspanssariajoneuvo
  • Jv-pataljoona, 700 miestä, 40 ajoneuvo
  • Pion-pataljoona, 500 miestä, 30 ajoneuvo, 2 siltapanssaripsv, 2 hinauspsv, 6 työkone
  • PST-komppania, 100 miestä, 25 ajoneuvo, 25 pst-ohjusjärjestelmä
  • Ilmatorjuntakomppania, 20 lähi-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, 25 ajoneuvo, 100 miestä
  • patteristo, 20 tykkiä, 200 miestä, 40 ajoneuvo

2. prikaati (3100) Muokkaa

  • huolto- ja johtopataljoonat, 2 jv-pataljoonaa, pionpataljoona, pst-komppania ja it-komppani

Muut Muokkaa

  • alueelliset (vapaaehtois/reserviläis) komppaniat/pataljoonat yht. 6000 miestä
  • erikoisjoukot, yht. 200 miestä

Erilliset ilmatorjuntarykmentit Muokkaa

  • 1. (Stur), 2.(Glaesgauv) ja 3.(Djör) rykmentti. rykmentissä 2 pitkän kantaman it-järjestelmää joita suojaamassa 3 keskipitkänmatkan järjestelmää

Merivoimat Muokkaa

  • 4 000 miestä
  • 5 rannikkokomppaniaa joilla tarvittava siirtymiskalusto (Jurmo, Jehu)
  • 4 Djör ohjusvenettä
  • 2 korvettia
  • vm. 1994 sukellusvene

​AsevelvollisuusMuokkaa

Qruutissa on asevelvollisuus motivaatiopohjalla. Asevelvollisia ovat kaikki Qruutin kansalaiset. Asevelvolliset kutsutaan koolle joka kunnassa sinä vuonna kun asevelvollinen täyttää 22. Asevelvolliset haastatellaan yksi kerrallaan psykiatrin, armeijan edustajan ja juristin kanssa, jonka jälkeen palvelukseen motivoituneet henkilöt otetaan palvelukseen. Kaikki asevelvolliset ovat velvollisia puolustamaan maataan kriisissä. 

​Motivoituneille asevelvollisille maksetaan tulonkorvauksena 80% nettopalkasta tehtävien hoidon ajalta. Muille tarjotaan £10 kokoinen asevelvollisuuskorvaus maanpuolustustehtävien ajalta. Sotilaiden palkkaus on tunnetusti melko heikko Qruutin alhaisen palkkatason muutenkin huomioon ottaen. Sotilaiden peruspalkka on £15 (=1070€) kuussa, johon on mahdollista saada maksimissaan £10 suuruista palkanlisää.

Talous Muokkaa

BeFunky-collage

Qruutin uusimman rahasarjan yleisimmät yksiköt

Qruutin valuutta on Qruutin punta (£), joka jakautuu 20 shillinkiin (s) ja 12 penceen (d). Järjestelmästä luopumisesta on esitetty toiveita etenkin Grÿnin puolelta, mutta turhaan. Kansa on tykästynyt rahaan ja sen monimutkaisiin jako-yksiköihin. Punta on sidottu kiinteästi euroon kurssilla £1 on 21,72€. Punnan kolikot ovat nimellisarvoiltaan d¼, d½, d1, d2, d3, d6 ja s1. Seteleinä tarjotaan s5, s10, £1, £2, £5 ja £10.

Verotus Muokkaa

Vuosien vasemmistolaisen politiikan seurauksena Qruutin verotus on voimakkaan progressiivista. Verotusaste on korkea. Yritykset maksavat melko korkeaa veroa. Kunnat eivät saa verottaa, sen sijaan alueilla on verotusoikeus. Alueiden perimät verot ovat matalampia kuin valtion tulovero

Energiatuotanto Muokkaa

Qruut on kotitaloussähköomavarainen, ja sähköntuotanto perustuu pitkälti aurinko- ja vuorovesivoimaan. Taloja lämmitetään vielä jonkin verran hiilellä, jota tuodaan Kirjalasta, mutta viimeisimpien tutkimustulosten mukaan qruutilaiset ovat siirtymässä sähkö- ja kaukolämpöön. Öljyä ostetaan ulkomailta, mutta senkin käyttö vähenee hyvää vauhtia. Maassa kuluu kuitenkin edelleenkin huolestuttavan paljon venebensiiniä.

BicMac indeksi Muokkaa

BicMac-indeksi on maailmanlaajuinen tapa mitata kansalaisten keskimääräistä ostovoimaa. Qruut sijoittui maailmanlaajuisesti keskikastiin. Tuloksema oli, että qruutilaisen pitää tehdä keskimäärin 21 minuuttia töitä ostaakseen BicMac-hampurilaisen.

Kaupungit Muokkaa

Stur

Stûrin rantaa ja keskusta

Qruutilaiset kaupungit ovat tyypillisesti rannikon kalastajakyliä. Maan pääkaupungissa Stûrissä asuu vaivaiset 5500 asukasta, ja sen suurempia kaupunkeja ei ole. Talot kaupungissa ovat useimmiten 1600-luvulta, ja niissä on vieläkin paljon kauppoja ja Qruutin valtionhallinnon rakennuksia, virastoja ja yksityisyrittäjien liiketiloja. Stûrin elämä on pienestä koosta huolimatta vilkasta, ja kaupunki onkin suosittu turistikohde. Usein sanotaankin, että Stûrissä on 5 000 vakinaista asukasta ja 10 000 vaihtuvaa.

​LiikenneMuokkaa

Rekkari

Qruutilaisen vuonna 2017 Stûrissa rekisteröidyn henkilöauton kilpi.

Veneen rekkari

Qruutilaisen veneen rekistelikilpi

Qruutissa on käytössä vasemmanpuolinen liikenne. Tiet ovat useimmiten pieniä ja mutkaisia, mutta hyväkuntoisia. Yleinen nopeusrajoitus taajamassa on 30 mph ja 50 mph taajaman ulkopuolella.

Autojen rekisteröintipakko tuli Qruutiin jo vuonna 1893, ennen kuin maassa oli yhtään autoa. Rekisterikilvet uudistettiin 1979, ja tuon ajan kilpityyppi on käytössä nykyäänkin.  

Qruutiin rakennettiin vuosituhannen vaihteessa moderni pikajunarata, joka kulkee pohjois-eteläsuunnassa yhdistäen maan pääsaarten suurimmat kaupungit. Maan eteläisimmä suuren kaupungin, Molnaïren asukkaat pääsevät radan avulla alle tunnissa maan pääkaupunkiin Stûriin. Britannian puolelle rakenettaan tällä hetkellä pikajunarataa pohjois-eteläsuunnassa, jonka odotettu valmistumisvuosi on 2021. Projektin yhteydessä on suunniteltu junatunnelia tai -siltaa Britanniasta Vanhaan Qruutiin.

Qruutiin lennetään Kirjalasta, Beneluxista ja Esmarista. Lennot kohdistuvat miltei aina Glaesgaúvn uudelle lentokentälle, joka on kansainvälisellä mittapuulla keskikokoinen. Lentoliikenteen pääpaino on rahdissa, sillä kalaa kuljetetaan nopeilla lennoilla runsaita määriä Eurooppaan. Stûrin kentälle lennetään jokin verran matksutajalentoja Esmarista ja Kirjalasta.

Väestö Muokkaa

Väestön ikäjakauma Muokkaa

Tyypillisen teollisuusmaan tavoin syntyvyys laskee Qruutissa samaan aikaan, kun väestö muuten ikääntyy. Tilanne ei ole kuitenkaan täysin toivoton, vaan koulutustason ja tuotantometodien tehokkuuden kasvaessa maan työvoimasta poistuu vuosittain vastaava määrä työntekijöitä kun joita siihen tulee.

Koulutus Muokkaa

Qruut on perinteisesti ollut hyvin kalastusvaltainen maa, ja maan asukkaista suurin osa on ollut matalasti koulutettua. Osittain tähän ovat vaikuttaneet korkeat peruskoulun, toisen asteen ja yliopistojen opintomaksut. Vuodesta 1971 koulutusmaksuja on purettu poistamalla peruskoulun aiheuttamat epäsuorat piilokulut (esim. koulupuvut) ja tekemällä opetuksesta toisella asteella ja yliopistoissa ilmaista.

Taulukko

Vuonna 1943 nelivuotisesta peruskoulusta ehtiin kaikille pakollinen, ja maahan perustettiin useita yhdistyksiä avustamaan köyhiä perheitä kustantamaan koulupuvut ja kirjat. Valtio alkoi ostaa kouluja itselleen 1959 ja vuonna 1971 peruskoulusta tehtiin kokonaan ilmainen.

Vuonna 2000 kehitettiin kalastaja-ammattikoulu, jonka avulla entistä suurempi osa qruutilaisnuorista päätyi jatkamaan opintojaan perukoulun jälkeen. Aiemmin osa ikäluokasta oli lopettanut opintonsa, sillä kalastamiseen ei nähty tarvittavan koulutusta. Nykyään kalastajatuen saamiseen vaaditaan joko kalastaja-ammattikoulun suorittaminen tai 24 tuntia kestävä kalastuslisenssin koulutusohjelma sekä 5 vuotta aiempaa työkokemusta.

Uskonnot Muokkaa

Qruutiin tuli uskonnonvapaus vuonna 1907. Sitä ennen jokaisen kansalaisen tuli kuulua joko qruutilliseen kirkkoon tai johonkin aiemmin Kirjalassa sallittuun uskontoon, mikäli kykeni osoittamaan vahvat perustelut kirjalalaisuudesta. Vuonna 1999 qruutillisen kirkon vihkimisoikeus peruttiin, ja kirkko siirtyi vain siunaamaan avioliittoon virkamiestoimistojen ja laiva- sekä lentokapteenien säilyttäessä vihkimisoikeutensa.

Suurin osa etnisistä qruutilaisista kuuluu qruutilliseen kirkkoon. Qruutillinen kirkko on kristinuskon haara, jota historiallisista syistä johtaa Qruutin maallinen hallitsija, ja joka on saanut selviä vaikutteita viikinkiaikojen uskonnosta.

Uskontojen jakauma Qruutissa on siis 71% qruutilaisessa kirkossa, 17% ateisteja tai muuten uskontojen ulkopuolella olevia ja loput 12% muissa uskonnoissa, suurin osa azzuureja tai kirjalalaisia. Qruutillisen kirkon jäsenten määrä on laskenut voimakkaasti vuodesta 1983 lähtien, jolloin kirkosta eroamiseen ei enää tarvinnut ilmoittaa syytä.

Terveydenhuolto Muokkaa

Qruutissa on kattava ja ilmainen terveydenhuoltojärjestelmä. Jokaista kylää tai muuta 200 asukkaan aluetta kohden on oma yleislääkäri ja terveydenhoitaja (överal heltkär). He ovat velvollisia hoitamaan vastaanottoa ja ottamaan hätätapauksia vastaan 24h vuorokaudessa alueellaan. He hoitavat myös neuvolatoimintaa vanhemmille ja rokotusten antamista.

Sairaaloita on viisi, Stûrissä, Glaesgaúvissa, Kilbürissa, Chuggélissa ja Haûrissa. Baereililla, Meerlanilla ja Üteren ïlenillä ovat omat, hieman sairaalaa pienemmät terveydenhuollon yksiköt.

Qruutilaiset rokotetaan ilmaiseksi poliota, jäykkäkouristusta, kurkkumätää, hinkuyskää, sikotautia, HPV-virusta, influenssaa, hemofilustauteja, pneumokokkeja, rotavirusta, vesi-, tuhka- ja vihurirokkoa, tuberkuloosia sekä puutiaisaivotulehdusta vastaan. Joittakin rokotteita jaetaan vain tietyille väestöryhmille. Rokotteitten ottaminen on edellytys valtion julkisen koulutuksen saamiseksi, ellei lapsella ole painavaa, lääkärin toteamaa estettä, minkä takia rokotetta ei voi ottaa.

Kieli Muokkaa

Pääartikkeli: Qrûtin kieli

Qruutissa puhutaan suurimmaksi osaksi qrûtin kieltä, joka pienuudestaan huolimatta on erittäin elinvoimainen. Kouluissa lapsille opetetaan laaja valikoima ulkomaisia kieliä, mutta Qruutin sisällä kaikkien palveluiden tulee olla saatavilla qrûtiksi. Qruutin kansalaiseksi pääsemiseksi on osattava qrûtia, mutta vian sen verran, että saa monimutkaisen kaavakkeen täytettyä.

Qrûtin kieli kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan länsigermaanisiin kieliin, ja sillä on vahva kielisukulaisuus englannin ja brassin kanssa. Se on saanut lisäksi runsaasti vaikutteita skandinaavisista kielistä. Qrûtin kielessä on sijamuotoja ja prepositioita. Sen tyypillisimpiä tuntomerkkejä ovat sen runsaat pitkitykset ja lyhennykset. Täydellisesti äännetystä qrûtista on vaikea saada selvää, sillä sanoja sidotaan voimakkaasti yhteen ja puheen rytmitys on voimakas. Äänteitä lausutaan välillä epäsäännöllisesti, jotta sanoista voisi muodostaa yhtenäisempiä pötköjä.

Qrûtin kielen oikeinkirjoitus syntyi 1300-luvulla, kun viikingit totesivat riimukivien olevan hieman painavia. Vuonna 1892 Geldvýn Kafla koetti uudistaa qrûtin oikeinkirjoitusta helpompaan suuntaan, jotta painokirjaimia voitaisiin rahada halvemmalla hänen kirjapainoonsa. Uudistuksen seurauksia olisivat mm. olleet se, että kaikki ¨-merkillä kirjoitetut vokaalit olisivat muuttuneet kahdeksi vokaaliksi. Muutos jäi elämään vain sanaan Qruut sekä tapaan merkitä /æe/ æe eikä ` ja æ, muuten siitä luovuttiin melko pian.

Huomionarvoista on myös luokkaerojen aiheuttamat muutokset puheeseen. Kun kuningatar puhuu, käyttää hän pitkityksiä oikeaoppisesti ja ääntää kieltä kuten sitä kirjoitetaan. The Smashin laulaessa ääntäminen on toissijaista ja pitkityksetkin menevät ristiin kuin stûrilaisella kalastajalla ainakin. Erikoisesti pilkut lausutaan yläluokan puhetavassa.

Kulttuuri Muokkaa

Maan nimi Muokkaa

Qruutin nimi tarkoittaa qrûtiksi sananmukaisesti saaristoa. Maassa aiheuttaakin välillä epäselvyyttä maan nimen sekoittuminen Saariston nimeen. Qrûtin kielellä Saariston (valtio) nimi onkin Øhav republïk tai Republïk thës Qrüt, kun taas Qruutin nimi on Lan thës Qruut tai pelkkä Qruut sekä Ïnlan eli kotimaa. Sanana qrüt tarkoittaa yksinkertaisesti saaristoa, esimerkiksi qrüt thës Britæn, Brittein saaret.

Ruoka Muokkaa

Marmite

Marmite on Qruutin epävirallinen kansallisruoka, ja maassa juodaan paljon olutta. Matkailijat haluavat useimmiten syödä qruutilaisen kuuluisan aamiaisen, joka on runsas. Siinä on makkaraa, pekonia, papuja, kalaa, kuten silliä tai sardiinia, puuroa, hilloja, marmitea, paahtoleipää ja luonnollisesti teetä tai kahvia. Aamiainen eroaa Kirjalalaisesta vastineestaan vain vähän (lähinnä mausteiden määrien osalta), mutta qruutilaiset pitävät omaa aamiaistaan luonnollisesti kirjalalaista vastinettaan parempana. Muut ruuat ovat usein liian eksoottisia matkailijoille. Hügis - kalaisa haggis - ja munuais-kalanaivopiiras herättävät matkailijoissa inhon tunteita.

Kuvataide Muokkaa

Värin ja riemun mahtava maailma

Värin ja riemun mahtava maailma

Qruutissa harjoitetaan paljon kuvataidetta, joskaan maalarit eivät ole kovin kuuluisia. Kuuluisin maalari on Pavel Bucket, joka on maalannut muun muassa Värin ja ilon mahtavan maailman. Hän kehitti maalaustyylisuunta ballonismin, jossa maailmaa kuvataan abstraktisti ovaaleina muotoina.

Musiikki Muokkaa

Kuuluisin qruutilainen yhtye on punkbandi the Smash, joka on keikkaillut maailmankuulun Romestonen kanssa. Muita yhtyeitä ovat Tommy Guns, The Block ja Franz Josif. Suosittuja ulkomaalaisia yhtyeitä ovat Turbulence ja Chubaba. The Smash onnistui aiheuttamaan valtavan kohun levyllään Never Mind Plaza Kraznaja, Here Comes the Smash, ja tämä suututti monia, etenkin Kyporian keisari Lucius III:ta. Qruutilainen punkmusiikki onkin maailmankuulua ja erityisen suosittua etenkin Kastameressä. Qruutissa toimii myös maailman kuuluisin musiikkilehti Enemy, joka on tunnettu etenkin kunnioitetuista levy-arvosteluistaan.

Tapakulttuuri Muokkaa

Qruut on moderni maa, jossa on kuitenkin tiukkoja arvoja. Maassa pidetään kiinni kansalaisten omasta kielestä, qrûtista, ja muiden kielten puhujia karsastetaan. Maassa ollaan tyypillisesti erittäin kohteliaita ja puheliaita. Yleensä kuitenkin yläluokkaista murretta puhuvat välttävät kuitenkin puhumista alaluokkaista murretta puhuvien kanssa. Alaluokkaisen murteen puhujat koettavatkin puhua välillä kirjakielisesti, mikä on melko hyväksyttävää. Sen sijaan yläluokkaista kirjakieltä puhuvia, jotka vaihtavat puheensa alaluokkaiseen murteeseen nauretaan ja pidetään outoina.

Urheilu Muokkaa

RendallsHarrowFootball

Ruäl Fotboll Qruutin historian mutaisimman ottelun jälkeen vuonna 1992

Qruutin suosituin urheilulaji on jalkapallo. Ihmiset katsovat sitä kenttien laidoilla, talvisin useimmiten, juoden lämmintä, mutta vähäalkoholista olutta. Jalkapallon lisäksi Qruutissa pelataan krikettiä, jääkiekkoa ja ringetteä. Kriketti on toinen suosittu laji, muut vain nimellisiä. Qruutilainen formulatalli Stûrin Salamat on tunnettu vakiokisaaja formuloissa.

Jalkapallossa tunnetuin ottelu on Dirtmeister, jossa jaetaan kuuluisa jalkapallokiertopalkinto "Mudat". Mudat on Qruutin historian mutaisimman jalkapallo-ottelun jälkeen ottelun pelaajien pelipaitojen pesuvesistä haihduttamalla saadut mudat, jotka on laitettu uurnaan. Ottelu pelataan vuosittain Ruäl Futbollin ja FC Kilbûrin välillä.


​LähteetMuokkaa

https://en.wikipedia.org/wiki/Poll_tax_riots

https://www.google.fi/url?q=http%3A%2F%2Fwww.arild-hauge.com%2Fdanske_runeinnskrifter2.htm&usg=AFQjCNEO9-8Bes3yFRj9S_h2zxkMvu19sw

https://en.wikipedia.org/wiki/Football#/media/File:RendallsHarrowFootball.jpg

https://en.wikipedia.org/wiki/Marmite

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:House_of_Commons_Chamber_1.png