Roomalais-Aristotelinen kirkko on monoteistinen eli yksijumalainen uskonto ja 93 prosentin kannatuksellaan Kyporian valtauskonto ja 84% kannatukseltaan myös Kastameren valtauskonto. Sen kannattajia on tämän päivän maailmassa hieman yli yhdeksän miljoonaa.
Uskonnon opin mukaan on yksi Jumala, jolla on kolme persoonaa (luoja, suojelija, tuomitsija). Lisäksi usko on tunnustanut kaksi profeettaa Aristoteleen ja Jeesuksen, jotka sekä neuvovat Jumalaa, että toimivat hänen maanpäällisinä edustajinaan.
12 käskyä[]
- . On vain yksi oikea Jumala, jota tulee rakastaa ja josta tulee pitää täydellisesti.
- . Kunnioita Hänen Pyhää Nimeään, pilkkaamatta ja väärää valaa vannomatta.
- . Vietä sapattia palvellen Jumalaa hartaasti.
- . Kunnioita isääsi ja äitiäsi sekä esimiehiäsi.
- . Vältä murhia ja skandaaleita, kuten myös vihaa ja suuttumusta.
- . Vaali puhtautta kaikissa teoissasi.
- . Älä ota toisen omaisuutta, äläkä epäoikeudenmukaisesti pidä sitä itselläsi.
- . Älä levitä huhuja, aiheuta skandaaleita tai kerro väärää todistusta.
- . Pidä ajatuksesi ja halusi täysin puhtaina.
- . Älä toivo vääryydellä ansaitsevasi toisen ihmisen omaisuutta.
- . Uskosi ja järkesi opastakoot sinua samanaikaisesti.
- . Ylistä vain Aristotelestä sekä Kristusta ja vältä vääriä profeettoja.
Historia[]
Syntyminen[]
Roomalais-Aristotelisen kirkon juuret ovat Antiikin Kyporiassa vallinneessa, Äitijumalaa palvoneessa uskonnossa, sillä sekä Aristoteles, että suuri osa ensimmäisistä kirkkoon kuuluvista kuuluivat tähän uskontoon.
Roomalais-Aristotelisen kirkon keskeinen hahmo on Aristoteles, joka Sanan mukaan eli Kyporian alueella vuosina 31 eAk - 0 jAk. Aristoteles opetti Äidinuskon nykyisestä turmeltuneisuudesta ja kertoi, etteivät raha, tai lahjukset kuvastaneet todellista uskoa. Aristoteleen mukaan Kyporian kirkon tulisi ottaa uusi vähemmän maallistunut suunta. Hän myös ennusti jälkeensä tulevasta profeetasta, jeesuksesta, joka saattaisi loppuun hänen aloittamansa. Aristoteles tuomittiin teloitettavaksi sahaamalla jumalanpilkasta, myöhemmin Roomalais-Aritotelisen kirkon jäsenet ovat alkaneet laskemaan ajanlaskua tästä.
Suosion nousu ja leviäminen[]
Uskon suosio alkoi kasvaa pian Aristoteleen teloittamisen jälkeen 3-12 jAk. Ajanlaskun alun ensimmäisellä vuosisadalla uskoa levittivät erityisesti Aristoteleen oppilaat ja varhaiskirkkoon kuuluneet jäsenet. Myös Aristoteleen ennustama Jeesuksen syntymä ja tämän uuden profeetan opetukset loivat kyprien keskuuteen luottamusta Roomalais-Aristoteliseen uskoon.
Kyprivaltakunnassa (940 eAk - 870 jAk) vallinnut suhteellinen rauha ja järjestys ja tieverkoston hyväkuntoisuus mahdollistivat Roomalais-Aritotelisen kirkon levittää sanomaansa ja hankkia uusia kannattajia nopeasti. Erityisesti uskonnon leviämistä nopeutti sen kypreille mieleinen tiukka kunniasäädöstö, minkä vuoksi uskonto levisi myös Kastamereen.
Vainot ja myöhemmin Kyporian valtionuskonnoksi[]
Kannattajien määrän lisääntyessä alkoivat uskonnon ja valtion välit lähentyä, mutta pieniltä kipinöiltäkään ei vältytty. Erityisen suuresti on historiaan jäänyt vuosina 125-127 jAk toteutetut laajat vainot ja uskonnon kannattajien omaisuuden haltuunotto. Valtiota hallinnut keisari ja maan perinteinen papisto pelkäsivät Roomalais-Aristotelisen uskonnon hautovan vallankaappausta.
Myöhemmin Roomalais-Aristotelisen kirkon asemaa edesauttoi keisari Kostantin kristittyjä suosiva politiikka. Kostantin antaman määräys lopetti kirkkoon kohdistuneet satunnaiset vainot. Myöhemmin Konstantin myös virallisti Roomalais-Arisotelisen kirkon Kyporian valtionkirkkona. Valtion suojeluksessa uskonnon kannattajien lukumäärä kasvoi nopeasti.
Kyprivaltakunnan romahdus ja islam[]
Kyprivaltakunnan romahdettua islam kuitenkin syrjäytti Roomalais-Aristotelisen kirkon valtauskontona lähes kaikkialta Lähi-idästä, Kyporian ja Liborian provinssit ja Syyrian ja Turkin rannikot jäivät Roomalais-Arisotelisen kirkon viimeisiksi linnakkeiksi. Roomalais-Aristotelinen kirkko ja Kyporia aloittivat laajat uskonsodat (huom. tai Antomaani sota) islamia vastaan, pahimmillaan jopa Huutavian Valkoinen Torni -linnoitus oli piirityksen alaisena. Sodat kuitenkin päättyivät summittaiseen tasapeliin, Kyporia kukisti islaminuskoiset antomaanit merellä ja onnistui puolustamaan omia alueitaan, toisaalta antomaanit saavuttivat lukuisia voittoja Turkin aluilla. Rajalinjat tai uskontokunnat eivät liikkuneet.
Kastameren valtauskonnoksi[]
Kastameressä vallinnut katoton kirkko yritti tukahduttaa roomalais-aristotelisen kirkon leviämisen ja yksittäisiä vainoamistapauksia alkoi ilmetä. Uskontokunnan kannattajien onneksi Kastameren silloinen kuningas kääntyi uskontoon toiveenaan saada siten kypreiltä apua sodassa Baleriaa vastaan.
Uskonto valtasi Kastameren viimeistään 1700-luvulla, kun auringonuskoon kuuluneet sumerait olivat syrjäytyneet omiin oloihinsa.
Roomalais-Aristotelinen kirkko nykyisin[]
Roomalais-Aristotelinen kirkko on verrattain pieni uskonto, jonka levinnäisyys rajoittuu lähinnä Kyporiaan. Uskonnon asema merkittävimpänä uskonkuntana näillä alueille on kuitenkin kiistaton. pelkästään Kyporiassa sillä oli vuonna 2014 lähes 4 miljoonaa ja 185 tuhatta jäsentä.
- Teologiset ristiriidat
- yhtäläisyydet muihin uskontoihin
- mahdolliset vainot/ennakkoluulot
- erilaiset suuntaukset
Uskon sisältö[]
Rukouksia, uskontunnustuksia, jne[]
Aristotelinen uskontunnustus:
Minä uskon Jumalan, Äidin, Kaikkivaltiaan, taivaan ja maan Luojan. Ja Aristoteleen ja Kristuksen, jumalan profeetat. Jotka pyhittivät elämänsä hänelle, jota me kaikki palvelemme. Profeettoihin jotka henkensä antoivat, he istuvat Jumalan, Äidin, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella, ja ovat sieltä tulevia auttamaan ja neuvomaan meitä, ja tuomitsemaan oikeamielisesti. Antaen meille iankaikkisen elämän.
Roomalainen uskontunnustus:
Me uskomme yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Äitiin, taivaan ja maan, kaiken elävän Luojaan. Me uskomme kahteen profeettaan, Aristoteleeseen ja Kristukseen, Jumalan ainoihin profeettoihin. Me uskomme Pyhään Henkeen, Äitiin ja eläväksi tekijään, jota yhdessä Aristoteleen ja Kristuksen kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan, ja joka on puhunut heidän profeettojensa kautta. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja Aristotelisen kirkon, odotamme kuolleiden ylösnousemusta, ja tulevan maailman elämää.
Tunnukset[]
- punainen risti. 125-127 jAk toteutetuissa vainoissa satoja Roomalais-Aristotelisen kirkon kannattajia ristiinnaulittiin, tästä aikanaan raa'asta merkistä tuli myöhemmin koko uskonnon symboli, joka ilmentää iankaikkista elämää (risti on tyhjä) ja uskon puolesta vuodatettua verta.
- teilipyörä. Roomalais-Aristotelisen kirkon historiankäsityksen mukaan Jeesusta, Jumalan profeetta, ei tapettu ristiinnaulitsemalla, vaan teilipyörällä. Tunnus on vakiintunut symbolisoimaan Jeesusta (profeettana).
- verinen saha. Aikalaiskirjoitusten mukaan - innokkaana nikkaroijana tunnettu - Aristoteles teloitettiin sahaamalla julkisesti kahtia. Joidenkin tarinoiden mukaan Aristoteles opetti teloittamista seuraavaa yleisöä koko teloituksen ajan, jopa senkin jälkeen, kunnes ruumis poltettiin. Verinen saha on yleisesti tunnettu merkki Aristoteleksestä.