FANDOM


Saariston ruhtinaskunta

det Fårstendom von Øhav

Saaristo - lippu
Saaristo
Nimi Saariston ruhtinaskunta
Valtiomuoto monarkia
Johtajat -suurruhtinas Kalle II

-pääministeri Lisa Jansson

Maantiede
Väkiluku n. 29 260
Pinta-ala kokonaispinta-ala n. 13 324,31 km², ilman merialueita n. 1 582,71 km²
Pääkaupunki Marjaportti (6350 as.)
Muita kaupunkeja Prinssinsatama (3100), Kesävaara (1970) ja Kuohukylä (766)
Talous
Valuutta penni (1pn = 1,16€)
BKT n. 646,35 miljoonaa penniä, 22 090 per asukas.
Elinkeinorakenne

-palvelut 59%

-kalastus 31%

-maatalous 8%

-teollisuus 2%

Lisätiedot
Kansallispäivä
  • Itsenäisyyspäivä

1. syyskuuta

  • 3. syyskuuta 1653
Viralliset kielet
  • Muut kielet
suomi (75,5%), vriisi (17,9%)
Kansallislaulu Yksinäisen merimiehen laulu
Motto "Kyllä kala nälän vie"
Lyhenne SRK/SAR, internetpääte: .ohav

Saariston ruhtinaskunta (vrs. det Fårstendom von Øhav) on valtio Ahvenanmaalla, Itämerellä. Maa on saanut nimensä maantieteellisestä sijainnistaan. Saaristo ei kuulu mihinkään liittoumaan ja onkin suhteellisen pasifistinen maa, vaikka asevelvollisuus onkin yleinen. Maa rajautuu joka suunnassa Itämereen, mutta sillä on aluevesirajaa Kirjalan kanssa lännessä. Saariston pääkaupunki on Marjaportti, jossa on "vain" 6350 asukasta. Muut kaupungit ovat Prinssinsatama, Kesävaara ja Kuohukylä. Suurin osa maan väestöstä asuu pienissä rantakylissä pääelinkeinonaan kalastus.

Saaristo on ollut itsenäinen jo vuodesta 1653, jolloin maan kansallissankari ja vapaustaistelija Otto Korvola saatti Saariston itsenäiseksi aloittamassa kapinassaan, jossa Kirjalan laivasto tuhottiin täysin Kesävaaran eteläpuolisella lahdella. Kirjala oli vallannut Saariston kaksikymmentä vuotta aikaisemmin, kun myöhäiskalapaatit vielä hallitsivat Itämeren saaria.

Saariston ruhtinaskunta on monarkia, jota johtaa suurruhtinas. Maassa on myös suurruhtinatar, jolla on kuitenkin vain edustuksellista valtaa. Maan parlamenttina toimii Kalastajainkokous, joka nimestä huolimatta ei ole kokonaan kalastajien muodostama, vaikka siellä saattaa olla kalastajiakin kokoustamassa. Kalastajainkokous tekee päätökset ja suurruhtinas joko hyväksyy tai hylkää ne, tai ehdottaa parempaa ratkaisua, jonka Kalastajainkokous sitten hyväksyy tai hylkää. Näin monarkki ja parlamentti ovat tasapainoisessa vuorovaikutuksessa.

Maantiede, ilmasto ja luonto Muokkaa

Lataus-0

Ilmakuva Saariston alueista.

Saariston ruhtinaskunta sijaitsee Saaristomerellä Pohjanmeren eteläpäässä, Itämerellä. Saariston itäpuolella on Kviiditskan saaristo Varsinais-Järvimaassa, jonka suuntaan rajana on Kihti. Maan pääsaaren Manner-Saariston keskellä on Lumparnin merenselkä ja Vårdön ja Kumlingen välillä Teili-niminen merenselkä. Manner-Saaristolta on Kirjalan mantereelle 40 kilometriä ja Järvimaan mantereelle 100 kilometriä.[1]

Aland Panorama 02

Saariston kuvankaunista luontoa, joka houkuttelee runsaasti turisteja.

Ilmasto Muokkaa

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 0,3 –0,3 5,4 8,2 15,0 18,9 23,2 21,0 14,4 11,6 5,6 0,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) –5,0 –6,3 –1,8 0,6 6,6 11,2 15,5 12,6 0,8 –1,2 –3,4 –5,5

Historia Muokkaa

Ensimmäiset asukkaat ja maanviljelyn alku Muokkaa

Ensimmäiset Saariston alueelle muuttaneet asukkaat olivat idästä tulleita ihmisiä, jotka oppivat veneiden rakentamisen. He käyttivät kapeita puisia veneitä liikkuakseen pienien saarien välillä. Hieman myöhemmin, rautakauden lopulla, saariston epätavallisen lämpimään ja vehreään luontoon tuotiin maanviljelyn taito lännestä.

Kirjalaisten sodat ja viikinkiaika Muokkaa

Kirjalaisten sotaretket skandivuorten yli alkoivat 100-luvun alussa. Saariston alueen asukkaat eivät juurikaan tienneet mitään kirjalaisista ennen kuin maan kauppalaivat alkoivat seilata Itämerellä. Pian nähtiin Skandinavian niemimaan rannalla kirjalaisia.

Kirjalaiset sotivat paljon Itämerellä 500-luvulla, pääasiassa Huntu-kauppaliittoumaa ja Walschteinia vastaan. Saariston alueelle kehittyi kuningaskunta, joka asettui sille tärkeän kauppakumppanin Huntu-liittouman puolelle. Kirjala huomasi Saariston kuningaskunnan strategisesti tärkeän sijainnin ja kattavat luonnonvarat, jolloin kirjalaisten sotalaivat hyökkäsivät Saaristoon ja alistivat sen asukkaat neljäksi sadaksi vuodeksi.

Ship-32253 640

Viikinkien käyttämä purjelaiva

900-luvulla saapuivat viikingit mahtavine purjelaivoineen. Tällöin Kirjala oli löysännyt otettaan Saaristosta ja jättänyt sinne puolustukseksi ja kurinpitäjäksi kymmenen ritaria, viisitoista aseenkantajaa ja kaksikymmentäviisi palkkamiekkaa. Raakojen ja sotaisten viikinkien tullessa hyökkäämään rannikkokyliin Saariston sotajoukot olivat toivottamassa tilanteessa ja niiden joukot pakenivat pitkäveneillä Manner-Kirjalaan, missä suuri osa heistä paria ritaria lukuunottamatta teloitettiin maanpetturuudesta ja karkuruudesta.

Viikinkiaikana Saaristo muuttui totaalisesti. Viikingit toivat muinais-vriisin kielen ja tapansa naisten alistumisesta miesten tahtoon. Viikinkikulttuuri alkoi kuitenkin kuihtua 1100-luvulla, kun monet viikingit asettuivat aloilleen Saaristoon. Silloin kirjalaiset uskalsivat viimeinkin palata, mutta tällä kertaa he antoivat Saariston pitää autonomian.

Uusi itsenäisyys ja Itämeren kauppamahdiksi Muokkaa

Järvimaalainen kauppasuku Arhonen yhdistyi Saariston hallitsevan aatelissuvun Gwêrblaghtin kanssa. Aaron Gwêrblaghtin tytär naitettiin Kaarle Arhoselle, joka näin jatkoi Gwêrblaghtien ja Arhosten sukua Aaronin ja itsensä lapsilla. Sukuun sekoittui 1300-luvulla saaristolaista verta ja se tuli tunnetuksi saaristolaisten etuja ja itsenäisyyttä ajavana sukuna.

Saariston imperiumi-0

Arhoset julistivat Saariston jälleen itsenäiseksi vuonna 1580. Tällä kertaa Saaristosta tuli keisarikunta, jota hallitsi Ruupertti Arhonen. Hän laajensi Saariston valtakuntaa Etelä-Itämerelle ja valloitti muun muassa Suomenlahden rannikot ja Medhénwladwriaethin eteläpuolisen saaren.

Itämeren kauppamahtina Saaristo toimi vuosina 1587-1632. Erityisesti kirjalaisia porvareita ärsytti, kun he joutuivat ostamaan eivätkä myymään. Saariston armeija kasvoi myös ja Kirjala menetti väliaikaisesti Stochhólmin alueen vuonna 1621 taistellessaan Saariston laivastoja vastaan. Alettiin puhua Saariston imperiumista tai Pohjolan mahdista, mikä ärsytti entisestään kirjalaisia.

Kirjalaisten viimeinen valloitus ja Saariston imperiumin romahdus Muokkaa

Kirjalan Medhénwladwriaethin provinssin kuvernöörikapteeni Jáboc Fréman tapasi Jeylannin johtavia laivanrakentajia vuonna 1627, vuosi sen jälkeen kun Saaristo oli laajentanut alueitaan Medhénwladwriaethissa. Fréman tapasi myös lahjakkaan jeylantilaisen kenraalin, Otto Carlsbyn, ja he alkoivat suunnitella suoraa hyökkäystä Pohjanmereltä Saariston pääalueille Saaristomerelle.

Frémanin suunnitelma Saariston imperiumin iskemiseksi hyväksyttiin Kirjalan parlamentissa vuonna 1631 suurin muutoksin. Suunnitelmaksi tuli iskeä Saariston alueille Kaakkois-Itämerellä, Saaristomerellä, Medhénwladwriaethissa ja Suomenlahdella yhtä aikaa jeylantilaisen laivaston kanssa. Suuri hyökkäysoperaatio käynnistyi viidestoista lokakuuta 1632.

Sotasuunnitelma

Kirjalan sotasuunnitelma Saariston imperiumin valtaamiseksi.

Saariston imperiumi oli hajallaan ja niin olivat sen sotajoukotkin. Kirjalan laivastolla oli hyökätessään peräti kaksisataa laivaa (Jeylannilla oli vielä kahdeksankymmentä), kun Saaristoimperiumilla oli yhdeksänkymmentäseitsemän. Kirjalan hyökkäys Saaristomeren pohjoisosiin epäonnistui, mutta Saariston Medhénwladwriaethin alueet vallattiin nopeasti, koska sen linnoitusten saaristolaiset sotilaat pakenivat puolustamaan emäsaaria.

Saariston keisari Ruupertti II oli jakanut Saariston uusia alueita vanhoille suvuille, jotka eivät mielellään puuttuneet sotimiseen. Kaakkois-Itämeren Karhuset antautuivat välittömästi kirjalaisille ilman taisteluita, Suomenlahden Suomuset kävivät pientä kapinaa ja joutuivat murskatuiksi ja Medhénwladwriaethin eteläpuolisen saaren Saarenverrot kääntyivät omiaan vastaan ja asettuivat kirjalaisten puolelle. Ruupertti II hukutettiin hänen pakanallisille jumalilleen, sillä hukuttaminen oli yleinen teloituskeino Saaristossa vuosina 1320-1905, ja Kirjala aloitti tiukan hallinnon Saaristossa.

Saariston lopullinen itsenäistyminen Muokkaa

Kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun Saariston imperiumi oli kohdannut loppunsa ja kutistunut alle kymmenesosaan entisestä, keski-ikäinen ja hurskas sotapäällikkö Otto Korvola näki kirjalaisten julmuuden. Hänen täytyi kirjalaisen esimiehensä käskystä hukuttaa sata kapinaa yrittänyttä miestä ja naista. Korvola ei pystynyt siihen ja päättikin sitten yhtyä heidän kapinaansa. Kapinoitsijoiden sijasta ja hän hukutti kirjalaiset sotilaansa.

Saariston pennin seteli

Otto Korvolan näkee nykyään kolmenkymmenen pennin setelissä.

Kun Korvolan esimies, Kirjalan Itämeren ylipäällikkö, sai kuulla Korvolan petturuudesta, hän lähetti kaksisataa kirjalaista sotilasta kukistamaan Korvolan kapinan. Kirjala ei halunnut enää menettää otettaan Saaristomerestä, jolla kalaonni kävi useammin kuin kerran. Korvola järjesti väijytyksen Prinssinsataman satamaan, johon kirjalaisten sotilaiden piti rantautua. Hän kukisti kaikki kirjalaiset ja hukutti sotavangit.

Korvola koki ensimmäisen tappionsa kirjalaisia vastaan Marjaportin muureilla, missä kirjalaiset löivät hänen pienen hyökkäysjoukkonsa. Korvola oli aliarvioinut Marjaportin varustuksien vahvuudet ja päättänyt vallata sen pienellä rynnäköllä. Marjaportin puolustusvoitosta huojentuneina kirjalaiset marssivat idemmäs tarkoituksenaan iskeä Korvolan selustaan, mutta Korvola olikin jakanut joukkonsa kahteen. Kun kirjalaisten hyökkäys hänen toista joukkoansa vastaan onnistui, Korvola lähetti viimeisen joukkonsa tuhoamaan kirjalaiset 1. syyskuuta 1653 ja niin kävikin. Tämä

Kirjalan kuningas Harry I allekirjoitti Saariston itsenäisyyssopimuksen 3. syyskuuta 1653 Stochhólmissa. Sopimuksen toinen allekirjoittaja oli Saariston entisen keisarin serkunpoika Veikko I Kalamies, joka oli nyt Saariston ruhtinaskunnan suurruhtinas. Otto Korvola kuoli kalastusonnettomuudessa joulukuussa 1653 ja Veikko I kuoli helmikuussa 1655.

Itsenäinen Saaristo Muokkaa

Suuri kalakriisi ja teollistuminen Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on siten keskeneräinen, että jos sitä muokkaa niin muokkaaja bannataan Valtiopeli Wikistä päiväksi tai pariksi, riippuen siitä kuinka iso muokkaus toisella oli kesken!

Uusi perustuslaki Muokkaa

Kirjalainen huumeiden salakuljettaja tuomittiin Saaristossa kuolemaan hukuttamalla vuonna 1904. Pääministeri Svedhev Krizinoski vastusti tätä viimeiseen pisteeseen saakka, sillä hän ajoi hukutuksen kieltämistä teloituskeinona sen brutaaliuden vuoksi. Salakuljettaja kuitenkin hukutettiin, mutta se ajoi entisestään Krizinoskin vaatimaa lakimuutosta.

Krizinoski vaati suurruhtinaalta kuolemantuomion kieltoa syksyllä 1904. Silloinen suurruhtinas Aadolf III ei kuitenkaan pitänyt asiasta. Hänen mielestään rikollisuus vähentyy vain kovemmilla rangaistuksilla. Aadolf kuoli ruokamyrkytykseen tammikuussa 1905 ja hänen poikansa Ruupertti II oli valmis hyväksymään lakimuutoksen, joka laajentui pian kokonaan uudeksi perustuslaiksi.

Heinäkuussa 1905 suurruhtinas Ruupertti II Marpula allekirjoitti uuden perustuslain voimaan astumisen. Viimeinen kuolemaan tuomittu oli kahdesta murhasta tuomittu Jukka Perunanmaa, jonka Ruupertti ehti kuitenkin armahtaa ennen hukutusta. Svedhev Krizinoski kuoli vuonna 1911 laivaonnettomuudessa hukkumalla (ironista).

Suuri maailmansota Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on siten keskeneräinen, että jos sitä muokkaa niin muokkaaja bannataan Valtiopeli Wikistä päiväksi tai pariksi, riippuen siitä kuinka iso muokkaus toisella oli kesken!

Nykypäivän Saaristo Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on siten keskeneräinen, että jos sitä muokkaa niin muokkaaja bannataan Valtiopeli Wikistä päiväksi tai pariksi, riippuen siitä kuinka iso muokkaus toisella oli kesken!

Monarkki ja aateli Muokkaa

512px-Guy Poitry IMG 3573

Kalle II astui valtaan vuonna 2002 Yrjö V:n jälkeen.

Saaristo on monarkia, eli sen hallitsija on monarkki, jonka valta periytyy suvussa. Maata on hallinnut vuodesta 1653 suurruhtinas, jonka valta toimii vuorovaikutuksessa Kalastajainkokouksen (parlametti) kanssa. Nykyinen monarkki Kalle II on hallinnut vuodesta 2000. Hän kuuluu Mäensalon hallitsijasukuun.

Monarkin asuinsija on näyttävä pieni Ruhtinaanlinna lähellä Prinssinsatamaa, joka on tunnettu Saariston kulttuurin keskuksena. Ruhtinaanlinnassa sijaitsee myös maailman kuuluisin valtaistuin, Puuvaltaistuin, joka on tehty risuisista laudoista. Sille istuttaessa voi vahingossa raapaista itseään ja saada tikun ihon alle, jos ei ole varovainen.

Luettelo Saariston suurruhtinaista ja -ruhtinattarista Muokkaa

Suurruhtinas

Kausi Suurruhtinatar
Veikko I Kalamies 1653

1655

Marjatta I
Ruupertti III Linnala 1655

1689

Vilja I
Yrjö I Linnala 1689

1725

Vilja II
Yrjö II Linnala 1725

1761

Vilja III
Veikko II Kalamies 1761

1766

Marjatta II
Aadolf I Kalamies 1766

1780

Anneli I
Ruupertti IV Vetinen 1780

1804

Anna I
Victor I Irnazki 1804

1815

Viktoria I
Yrjö III Linnala 1815

1846

Kalle I Linnala 1846

1879

Kaarle I Linnala 1879

1901

Viktoria II
Ruupertti V Vetinen 1901

1927

Anneli II
Yrjö IV Linnala 1927

1933

Anna II
Kaarle II Mäensalo 1933

1977

Päivi I
Yrjö V Mäensalo 1977

2002

Päivi II
Kalle II Mäensalo 2002

vallassa

Mirja I

Ruhtinaanlinna Muokkaa

Castle-1

Ruhtinaanlinna sijaitsee viiden kilometrin päässä Prinssinsatamasta luoteeseen Lempimetsän keskellä.

Ruhtinaanlinna on Saariston monarkin asuinsija. Siellä asuu myös hänen perheensä. Linna on hyvin pieni, mutta käytännöllinen. Siellä sijaitsee suuri maanalainen sali, jossa Puuvaltaistuin on.

Linna rakennettiin vuonna 1544 ja sen nimi oli vuosina 1544-1653 "Lempilinna". Silloin se oli maalattu vaaleanpunaiseksi ja haaleansiniseksi. Maalaus rapeutui pois, koska se oli huonoa maalia, ja nykyään kivinen pinta on paljas.

Linnassa on järjestetty usein juhlia. Siinä on kaksi pyöreää ja kaksi kulmikasta tornia. Suurruhtinaan huoneisto on pääovesta katsoen vasemmanpuoleisessa kulmikkaassa tornissa, kun suurruhtinattaren huoneisto on pääovesta katsoen vasemmassa pyöreässä tornissa. Torneille on myös annettu nimet "Kahvitorni" (suurruhtinaan huoneisto), "Ruusutorni" (suurruhtinattaren huoneisto), "Unitorni" (hallitsijaperheen lasten huoneet) ja "Palvelustorni" (palvelijoiden huoneet).

Aatelinarvot Muokkaa

Arvo (suomeksi) Arvo (vriisiksi) Arvoasemasija Nimiliite
Korkea hallitseva aateli
Suurruhtinas

Suurruhtinatar

1. Teidän Majesteettinne

Teidän Armonne

Teidän Korkeutenne

Korkea aateli (KKA)
Herttua

Herttuatar

2. Herrani

Leidini

Markiisi

Markiisitar

3. Arvonne
Varakreivi 4. Herrani

Leidini

Paroni Barøn 5. Arvonne

Leidini

Alempi aateli (AAI)
Baronetti Bæronette 6. Bon
Ritari Riddær 7. Sir

Hallinto ja politiikka Muokkaa

Saariston hallinto on ainutlaatuinen eikä maailmassa ole toista samanlaista. Saariston parlamenttina toimii Kalastajainkokous, joka ei todellisuudessa koostu kalastajista, ja joka tekee ensimmäiset päätökset. Monarkki voi joko hylätä tai hyväksyä Kalastajainkokouksen päätökset, tai hän voi ehdottaa omaa päätöstään, jonka Kalastajainkokous sitten hyväksyy tai hylkää. Näin monarkki ja Kalastajainkokous vain vuorottelevat päätöksenteossa siihen saakka, kun monarkki tai Kalastajainkokous päättää lopulta hyväksyä toisen osapuolen päätöksen.

Kalastajainkokous Muokkaa

Kalastajainkokous
Saariston Kalastajainkokouksessa vaikuttaa tällä hetkellä neljä puoletta. Viimeisimmissä vaaleissa (2016) Kommaripuolue ei saaanut yhtään paikkaa saatuaan tappion vuoden 2013 vaaleissa.
  • Kalastajien Puolue (KaPu), 22 paikkaa (vaaleansininen)
  • Konservatismin Jauhajat (KoJa), 11 paikkaa (tummansininen)
  • Meriympäristöpuolue (MYPE), 5 paikkaa (vihreä)
  • Vasemmistoradikaalit (VAR), 2 paikkaa (punainen)

Hallituspuolueet on lihavoitu.

Ministeriö ja hallitus Muokkaa

Борис Колесніков

Väliaikaispääministeri Dmitri Saristovski, syntyjään katistanilais-saaristolainen.

Saariston hallitusta johtaa pääministeri, joka on hallituspuolueen/puolueiden nimittämä. Nykyinen pääministeri Lisa Jansson (KaPu) on ollut vallassa vuodesta 2016. Myös suurruhtinas voi johtaa hallitusta, mutta nykyinen suurruhtinas Kalle II on jättänyt tehtävän pääministerile.

Hallituksen johtaja: Lisa Jansson
Ministereitä omaavat puolueet: KaPu

Ministeri

Virka-aika
Lisa Jansson (erotettu)
  • pää- ja sisäministeri
2017-2018
Carl Løgvind (erotettu)
  • ulko- ja talousministeri
2016-2018
Jukka Valtonen (erotettu)
  • liikenne- ja urheiluministeri
2017-2018
Sonja Soppanen (erotettu)
  • työ- ja terveysministeri
2016-2018
Irma Bönningtön (erotettu)
  • puolustus- ja turvallisuusministeri
2016-2018

Aluejako Muokkaa

Saariston aluejako

Saaristo jakautuu neljään kuntaan, jotka ovat Pohjansaaristo (oranssi), Keski-Saaristo (vihreä), Kesäsaaristo (keltainen) ja Viikinkisaaret (ruskea). Viikinkisaaret kuuluivat ennen Kesäsaaristoon, mutta vuoden 1904 perustuslakimuutoksissa siitä tuli oma kuntansa. Kunnat eivät ole kovinkaan itsenäisiä.

Asevoimat Muokkaa

  • Sotilasvahvuus (sis. päällystön): 460, joista 275 merivoimissa

Merivoimat Muokkaa

  • Pohjansaariston laivasto (ns. 1. meritaisteluosasto): 1 korvetti, 1 tykkivene ja kolme kumivenettä (sis. 3 venekonekivääriä ja 12 sotilasta)
  • Keski-Saariston laivasto (ns. 2. meritaisteluosasto): 2 korvettia ja viisi kumivenettä (sis. 4 venekonekivääriä, 1 kraanatinheitin ja 21 sotilasta)
  • Kesäsaariston ja Viikinkisaarien yhteislaivasto (ns. 3. meritaisteluosasto): 2 korvettia ja neljä kumivenettä (sis. 2 venekonekivääriä, 2 kranaatinheitin ja 17 sotilasta)
  • Erikoismeritaisteluosasto: 1 pieni maihinnousualus (sotilask. 50 sotilasta) ja 2 kumivenettä (sis. 2 venekonekivääriä ja 8 sotilasta)
  • Kokonaisvahvuus: 5 korvettia, 1 tykkivene, 14 kumivenettä (niissä 58 sotilasta)

Maavoimat Muokkaa

  • Pohjansaariston joukkue (ns. 1. joukkue): 28 sotamiestä, 2 vääpeliä ja 1 sotilasmestari (asevar. 22 kivääriä ja 20 käsikranaattia, 6 konepistoolia ja 5 varsikäsikranaattia, kolme pistoolia), 5 jeeppiä ja 1 kuorma-auto
  • Keski-Saariston joukkue (ns. 2. joukkue): 32 sotamiestä, 7 korpraalia, 5 vääpeliä ja 1 sotilasmestari (asevar. 20 konepistoolia ja kivääriä, 38 käsikranaattia, 10 pistoolia ja 2 revolveria), 2 kuorma-autoa ja 2 jeeppiä
  • Kesäsaariston joukkue (ns. 3. joukkue): 25 sotamiestä ja 3 vääpeliä (asevar. 20 kivääriä ja käsikranaattia, 5 konepistoolia ja 3 revolveria), 4 jeeppiä ja 1 kuorma-auto
  • Viikinkisaarten ryhmä (ns. 1. ryhmä): 9 sotamiestä, 3 korpraalia ja 1 ylikersantti (asevar. 13 kivääriä, 1 pistooli ja 1 käsikranaatti), 1 kuorma-auto
  • Kokonaisvahvuus: 117 sotilasta (sis. miehistöt ja upseeristo), 11 jeeppiä ja 5 kuorma-autoa

Ilmavoimat Muokkaa

  • Pohjansaariston ja Keski-Saariston hävittäjäpari: 1 Salty Model-1932 potkurihävittäjä ja 1 Tornado Fighter-D7H suihkuhävittäjä (5 lentäjää ja 1 ilmavoimien eversti, asevar. 2 pistoolia)
  • Kesäsaariston ja Viikinkisaarien hävittäjäpari: 2 Salty Model-1932 potkurihävittäjää (3 lentäjää ja 1 ilmavoimien majuri, asevar. 2 pistoolia ja revolveria)
  • Kokonaisvahvuus: 10 sotilasta (sis. lentäjät ja upseerit), 3 vanhaa potkurihävittäjää ja 1 nykyaikainen hävittäjä

Talous Muokkaa

Tuonti- ja vientituotteet Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on siten keskeneräinen, että jos sitä muokkaa niin muokkaaja bannataan Valtiopeli Wikistä päiväksi tai pariksi, riippuen siitä kuinka iso muokkaus toisella oli kesken!

Valuutta Muokkaa

Saariston valuutta on Penni, joka jakautuu kymmeneen kymmenpenninkiin. Yksi kymmenpenninki jakautuu kymmeneen penninkiin, mutta on olemassa jo käytöstä poistuneita kaksoispenninkejä, kahdeksaspenninkejä ja seitsenpenninkejä. Penni on hieman euroa arvokkaampi, tarkalleen ottaen 16 senttiä euroa arvokkaampi (1pn = 1,16€).

Pennejä

50:n pennin ja 10:n pennin kolikot.

Esimerkkihintoja Saaristosta
Tuote Hinta (pn) Hinta (€)
Maitotölkki 1,54 n. 1,79
Kannettava tietokone 310 359,6
Täysjyväleipä 2,3 n. 2,67

Kaupungit Muokkaa

Marjaportti

Marjaportin satama ja keskusta. Etualalla olevien punaisten talojen takana olevassa suuressa valkoisessa talossa kokoontuu Kalastajainkokous.

Saariston kaupungit eivät ole suuria verrattuna muiden maiden kaupunkeihin Qruutia lukuunottamatta, jossa kaupungit ovat samankokoisia. Maan pääkaupungissa Marjaportissa on vähän alle tuhat asukasta vähemmän kuin Qruutin pääkaupungissa Stûrissa.

Toinen tunnettu kaupunki on Prinssinsatama, jonka lähimailla sijaitsee suurruhtinaan virka-asunto Ruhtinaanlinna. Kesävaara ja Kuohukylä ovat muut kaupungit eikä muita asutuskeskuksia lasketa kaupungeiksi.

1280px-Vihti. Foto Victor Belousov. - panoramio (17)

Kaupunkikuvaa Prinssinsatamasta

Saariston tärkeimmät palvelut sijaitsevat kaupungeissa. Ainoat oikeat sairaalat sijaitsevat Marjaportissa ja Prinssinsatamassa. Maan ainoa vankila sijaitsee karulla kivisaarella Kesävaarasta etelään. Saariston suurin ruokakauppaketju Fissers omistaa Saariston ainoa ostoskeskuksen Marjaportissa.

Maan parlamentti Kalastajainkokous sijaitsee Marjaportissa.

Liikenne Muokkaa

Vesistöliikenne Muokkaa

Fishing-boat-1351068997Vf6

Suurin osa Saaristossa tapahtuvasta liikkumisesta käy veneen kautta, kun kuljettavana on pitkiä matkoja. Lähes jokaisella perheellä on edes pieni soutovene ja ei ole epätavallistakaan löytää tavallisen perheen nimistä pientä satamapaikkaa moottoriveneellä.

Suurin osa vesistöliikennettä on kuitenkin kalastusalusten liikkenöintiä. Kalastus on Saariston tärkein elinkeino palvelujen lisäksi ja Saariston vesistöt on todettu yksiksi maailman parhaimmista. Joka vuosi kalastetaan noin viisikymmentä kiloa kalaa henkilöä kohden ja hieman alle sen määrän myös syödään. Sen vuoksi vesistöliikenteen on oltava sujuvaa. Saaristossa on vesistöliikennelakeja kuten muissa maissa on liikennelakeja autoille.

Autoilu Muokkaa

Rekisterikilpi Saaristosta

Rekisterikilpi Saaristosta vuodelta 2010. Kaikki kilvet uudistettiin viimeksi vuonna 2003.

Saaristossa autoilu ei ole kovin yleistä. Maassa on noin 3400 rekisteröityä autoa, kun rekisteröityjä veneitä löytyy 32 tuhatta, eli enemmän kuin on asukkaita. Ensimmäinen auto Saaristoon tuotiin vuonna 1922 Kirjalasta, eikä uuteen kulkuneuvoon suhtauduttu tuolloin myönteisesti. Autot yleistivät vasta 1960-luvulla kun Saaristossa alettiin rakentaa kunnon siltoja.

Saaristossa autotiet ovat useimmiten mutkaisia ja kapeita ja paikoin huonokuntoisia. On arvioitu, että Marjaportista Prinssinsatamaan matkustaminen kävisi nopeammin veneellä kuin autolla. Autot kuitenkin kuluttavat vähemmän kuin veneet joten yleinen matkustaminen kaupungista toiseen käy autolla.

Ilmailu ja rautatiet Muokkaa

Ohav Airlines

Saaristossa on yksin kansainvälinen lentokenttä Marjaportissa. Prinssinsatamassa ja Kesävaara on pienet lentokentät pienille potkurilentokoneille. Joka päivä Saaristossa laskeutuu tai nousee noin viisi lentokonetta. Maan suurin ja ainoa ja lentoyhtiö on Ohav Airlines, joka kattaa 80% Saariston ilmailusta.

Saaristossa menee metro Prinssinsataman ja Marjaportin välillä. Maan päällä kulkee yksi rautatie linjalla Marjaportti-Kuohukylä-Prinssinsatama-Kesävaara. Rannikkokyliä kiertää ratikka, joka on hyvin suosittu asukkaiden keskuudessa. Suurin rautatieverkostoja ylläpitävä yhtiö on Årail.

Väestö Muokkaa

Noin 42% Saariston asukkaista asuu kaupungeissa ja 49% pienissä rantakylissä, joissa on tyypillisesti 100-200 asukasta. Loput asuvat pienillä maataloilla ja puutarhoilla suurimmilla ja vehreimmillä saarilla. Vuonna 2017 ikäjakaumaksi laskettiin seuraavaa:

  • 0-17-vuotiaat (lapset ja nuoret), 25%
  • 17-40-vuotiaat (aikuiset), 58%
  • 40-60-vuotiaat (keski-ikäiset), 12%
  • yli 60-vuotiaat (vanhukset), 5%

Kielet Muokkaa

75,5% saaristolaisista puhuu suomea, 17,9% vriisin kieltä ja 6,5% kirjaa. Kuitenkin vain suomi ja vriisi omaavat virallisen kielen aseman. 8% Saariston asukkaista on kirjalaisia siirtolaisia, jotka puhuvat kirjaa tai vriisiä. He tulevat yleensä Saaristoon paremman kalaonnen perässä.

Vriisin kielen katsotaan kehittyneen Saaristossa, vaikka sen paikan alueen väestön yleisenä kielenä syrjäyttikin idästä tulleiden maanviljelilijöiden käyttämä suomen kieli 1700-luvulla. Kaikki valtion viralliset asiakirjat ovat aina suomeksi ja vriisiksi ja televisiossa lähetettävät viralliset valtion tiedotteet luetaan aina suomeksi, vriisiksi ja kirjaksi.

Kansanterveys Muokkaa

Varissuon terveyskeskus

Kesävaaran terveyskeskus/sairaala.

Saariston oletettu elinikä vuonna 206 miehillä 82 vuotta ja naisilla 85 vuotta, eli keskiarvo oli noin 83,5 vuotta. Elinikä on siis korkea verrattuna Keski-Euroopan keskiarvoihin. Saariston kansanterveys on hyvä, mutta maassa sattuu enemmän hukkumistapauksia ja vesistöonnettomuuksia kuin muualla Euroopassa.

Saaristossa on jokaiselle ilmainen terveydenhuolto terveyskeskuksessa, mutta sairaalakäynnit voivat maksaa. Saariston valtio pitää yllä yhtä sairaalaa Marjaportissa ja kaikkia terveyskeskuksia, mutta maan toiset kaksi sairaalaa ovat yksityisten yrittäjien omistuksessa.

Kulttuuri Muokkaa

Ruokakulttuuri Muokkaa

Saaristossa syödään paljon kalaruokia. Yleisin aikuisten käyttämä juoma lukuunottamatta vettä ja maitoa on olut. Maassa toimii monta suurta olutpanimoa ja viskintuottamoa. Maan kansallisruoka "Silliä ja uusia perunoita" on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu ja sitä on syöty monen monarkian hovissa.

Tapakulttuuri Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on siten keskeneräinen, että jos sitä muokkaa niin muokkaaja bannataan Valtiopeli Wikistä päiväksi tai pariksi, riippuen siitä kuinka iso muokkaus toisella oli kesken!

Taide, musiikki ja arkkitehtuuri Muokkaa

Fishing-boat-2231017 960 720

Alvari Katosen tekemä maalaus "Kalastusalus"

Taiteen saralla Saaristo on tullut esille lähinnä maan elämää kuvaavista maalauksista. Tunnetuin saaristolainen taiteilija lienee Alvari Katonen, joka on maalannut kuuluisan maalauksen "Kalastusalus". Hän on kertonut sen olevan omakuva hänestä itsestään kalastamassa.

Musiikissa saaristolainen kulttuuri kukoistaa kansanperinteiden tahdissa. Vanhalla perinnemusiikilla on vahva asema Saaristossa ja monet nuoret pop-artistit soveltavat sitä musiikissaan. Radiossa soi yleensä kantri tai pop. Maan suurin radioasema on Radio Boat. Ainoa tunnettu saaristolainen artisti on Romestone.

Safranbolu traditional house 1

Kesävaaran Aurinkokartano.

Arkkitehtuurin saralla Saaristossa noudatetaan vanhaa tapaa rakentaa talot puusta, mutta perustukset kivestä. Talot ovat perinteisiä ja Saaristossa ei ole lähes ainuttakaan modernia rakennusta. Maassa eletään vanhanaikaisessa ympäristössä. Maassa on kolme kivistä linnaa, joista tunnetuin on Ruhtinaanlinna, joka esittää saaristolaista pienlinna-arkkitehtuuria.

Kirjallisuus Muokkaa

Saariston luetuimmat kirjalliset teokset käsittelevät viikinkitarinoita ja rikoksia. Rikoskirjallisuus on hallinnut kirjamarkkinoita vuodesta 1986, mutta fantasiakirjallisuus on alkanut saada sijaa uuden tulokkaan, Juhani Vaarolan Atlantian tarinat -sarjan myötä.

Urheilu ja perinnekulttuuri Muokkaa

Perinnekulttuurilla on vahva asema Saariston väestössä. Se näkyy vanhassa perinnemusiikissa, lukuisissa perinnejuhlissa ja kansallisasuissa, joita käytetään erityisesti virallisissa tilaisuuksissa. Perinnekulttuuri vaikuttaa myös urheilussa ja Saariston suosituin urheilulaji onkin vesipotkupallo, jossa yritetään potkia palloa toisille vedessä uimalla.

Kansallislaulu Muokkaa

Saariston kansallislaulu on "Yksinäisen kalastajan laulu", joka kertoo huonosta kalaonnesta kärsivästä merimiehestä, joka näkee pohjoisessa Saariston ja purjehtii sinne. Laulun säveltäjä on tuntematon, mutta sen uskotaan syntyneen lukuisten vanhojen saaristolaisten kansanlaulujen myötä 1500-luvulla. Kansallislauluksi se otettiin vasta vuonna 1752.

Purje pullistui, tuuli vei | Merimies kääntyi jo pois, kun pursimies huusi "Hei!" | Ei kalaa ollut tullut ja kari edessä | Merimies ei halunnut olla vedessä

Purjeet laskettiin, aurinko paistaa alkoi | Pursimiehen laulu ilmassa soi | Suuren saariston näki vanha valkoparta | Sitä onnea oli kokenut harva

Saapuivat heti marjaiselle mäelle | Väki otti heidät vastaan ja veivät kaljalle | Karnevaalit olivat meneillään, ruhtinas toi heidät juhlille | Ja silloin merimies nauroi kaloille

Lähteet Muokkaa

  1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakunta#Maantiede – Ahvenanmaan maantiede