FANDOM


San Dictorian "demokraattinen" tasavalta eli San Dictoria tai Dictoria on sotilasjuntan hallitsema valtio IRL Costa Ricassa. Sitä johtaa virallisen diktaattorin nimikkeen ottanut François Garque, joka on myös maan parlamentin johtaja. San Dictoria on ollut diktatuuri vuodesta 1944 ja se on ollut sisällissodassa vuosina 1966-1969, 1993-2000 ja 2007-2008. Maata hallitsevat diktaattorit ja jokainen diktaattori nimittää itselleen seuraajan.

San Dictorian edeltäjänä pidetää Mexikanan keisarikuntaa, joka oli olemassa vuosina 1905-1943. Se oli Liittoutuneiden puolella, mutta hajosi maailmansodan jälkeen lukuisiin pieniin tasavaltoihin, joista voimakkaimmaksi osoittautui San Republiquen sotilasjunttatasavalta, jonka nimi vaihtui muotoon San Dictoria vuonna 1954.

San Dictoria tekee paljon ohjuskokeita Tyynellä merellä ja siihen on kohdistunut paljon ulkopoliittista painetta ainakin Khalifornian ja Kirjalan puolilta. Maalla on kireät välit San Theodoroksen ja Gualadorin kanssa eikä Hikihatukaan ole mikään paras kaveri.

Historia Muokkaa

Meksikanan keisarikunnan perustaminen Muokkaa

San Dictorian edeltäjä oli Meksikanan keisarikunta, joka hallitsi koko Väli-Amerikkaan ja Khalifornian eteläisimpiä osia. Se perustettiin vuonna 1905, kun meksikanalainen kansa itsenäistyi Karibian kuningaskunnasta, Khaliforniasta ja San Theodoroksesta.

Suuri maailmansota Muokkaa

Meksikanan keisarikunta jouti Suuren maailmansodan pyörteisiin vuonna 1930, kun Liittoutuneet vaativat sen tukea Karibian miehityksessä ja San Theodoroksen valtaamisessa. Meksikana liittyi Liittoutuneisiin, mutta sen äärimmäisen surkea armeija pystyi juuri ja juuri puolustamaan maan rajoja.

Meksikanan oikeistolaiset kenraalit turhautuivat Meksikanan johdon kyvyttömyyteen johtaa sotaa ja maassa tapahtui lähes huomaamaton vallankumous, jossa parlamentin jäsenet siirrettiin vankileireille ja korvattiin armeijan upseereille. Maan valtiomuodoksi vahvistettiin oligarkia vuonna 1942 ja maa irtautui maailmansodasta, mutta seuraavana vuonna maassa syttyi sisällissota ja Meksikana hajosi lopullisesti.

"Isänmaallinen sota" eli itsenäistyminen Muokkaa

Meksikanan hajottua vuonna 1943, maan armeija päätti ottaa lopullisesti vallan. Karibiaan karkotettu keisari salamurhattiin, maan vasemmistoryhmittymät tukahdetuttiin ja armeija siirtyi etelään lähelle San Theodoroksen rajaa. San Theodoroksessa epäiltiin vielä hyökkäystä, joten rajat menivät kiinni.

Armeija muodosti itselleen valtion pienelle maa-alueelle San Theodoroksen viereen. Se torjui Meksikanan muiden seuraajien hyökkäykset ja pysyi pienenä, itsenäisenä valtiona.

Jacques Deuxin diktatuuri Muokkaa

Deuxin valtaannousu Muokkaa

Kun San Dictoria oli saannut vakiinnettua asemansa pienenä Etelä-Amerikan valtiona, se aloitti järjestelmällisen valtion johdon "puhdistamisen". Puhdistamisessa kaikki keskusta- ja vasemmistomieliset upseerit ja vasemmistoradikaaliset varusmiehet vietiin vankileireille, jossa heidät sitten kylmäverisesti tapettiin.

22-vuotias everstiluutnantti Jacques Deux oli oikeistopopulistinen, mutta ei silti kestänyt katsoa entisten asetoveriensa murhaamista. Vuonna 1952 Deux alkoi salaa luoda omia polittisia verkostojaan armeijaan ja hän sai hetkessä, pääosin lahjonnalla ja puheilla, puolet armeijaa komentoonsa. Hän opiskeli sotataitoa ja strategiaa ja San Dictorian presidentti Fredmand Œgel nimitti hänet kenraaliksi vuonna 1955.

Deuxilla oli kaksi kolmasosaa armeijasta komennossaan vuonna 1960 ja hänestä oli tullut myös Œgelin lähipiirin merkittävä henkilö. Hänestä tehtiin esikuntapäällikkö vuonna 1962 ja presidentin yksityissihteeri vuonna 1963. Vuonna 1964 hänestä tuli koko armeijan ylipäällikkö, eli Ylikenraali, ja vuonna 1965 Œgel nimitti hänet seuraajakseen.

Deux oli odottanut pitkään seuraajaksi nimittämista. Marraskuisena yönä 1966 hän marssi presidentintalolle, murhasi kylmäverisesti presidentti Œgelin ja meni sen jälkeen Upseerikokoukseen ilmoittamaan presidenttiydestään. Lähes kaikki upseerit kannattivat hänen presidenttiyttään ja hän julisti maahan upseereista koostuvan parlamentin, johon kuuluivat kaikki häntä kannattaneet 156 upseeria.

Ensimmäinen sisällissota (1966-1969)Muokkaa

Jacques Deux

Jacques Deux vuonna 1969.

Harva kansalainen oli kuitenkaan tyytyväinen Deuxin hallitustapaan. Kymmenen vuotta sitten kenraaliksi nimitetty ja 36-vuotias presidentti oli monien mielestä liian kokematon ja nuori. Deux kiihdytti Kylmää sotaa tammikuusta lähtien ja hän vastusti jyrkästi CA:ta, joka oli kommunistimaiden muodostama liittouma.

800 tuhannen ihmisen muodostama San Dictorian kansa nousi kapinaan kesäkuussa 1966, kun San Dictoria oli jo sodan partaalla San Theodoroksen ja Khalifornian kanssa. Nämä maat alkoivat tukea kapinallisia, joilla ei ollut kuitenkaan mitään mahdollisuuksia yhtenäistä ja vahvaa San Dictorian armeijaa vastaan.

Khalifornia teki Karibiasta käsin pommituksia San Dictorian hallitusta vastaan, mutta se kesti ja alkoi vaatia ulkomailta syitä kapinallisten lentokonehankintoihin. Marraskuussa 1966 kapinalliset oli ahdistettu maan pohjoisosiin kauas pääkaupungista.

Sisällissota päättyi viimein vuonna 1969 Jacques Deuxin hallituksen voittoon ja kapinallisten tappioon. Kapinallisia tukeneita ihmisiä rangaistaan ankarasti, muun muassa teloituksilla ja kidutuksella. Deux aloitti pian sisällissodan jälkeen poliittisten vankien siirtämisen "kunnon" kansasta eristetyille vankileireille.

Deuxin kuolema ja vallanvaihto Muokkaa

Jacques Deux oli oli viimeisinä päivinään käynyt vainoharhaiseksi. Hän murhautti koko ajan alaisiaan ja värväsi uusia, mikä pöyristytti ja ärsytti maan hallitusta, joka kehitti suunnitelman Deuxin murhaamiseksi.

Hallitus palkkasi Deuxin yksityisen palvelijan tappamaan hänet. Palvelija lisäsi myrkkyä Deuxin viinilasiin, mutta Deuxilla oli maistaja joka kuoli myrkkyyn ja Deux ampui omin käsin palvelijansa. Pian sen jälkeen Deux kuitenkin suoritti itsemurhan, tajuttuaan, ettei hän eläisi enää pitkään kun hänet yritettiin koko ajan murhata.

Jacques Deux ampui itsensä 7. helmikuuta 1972, 44-vuotiaana.

Toinen sisällissota (1993-2000) Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.

Kolmas sisällissota (2007-2008) Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.

Hallinto ja politiikka Muokkaa

San Dictorian parlamentti
San Dictorian virallinen hallitsija on diktaattori. Tätä nimike tuli käyttöön vuonna 2008, maan kolmannen sisällissodan päätyttyä oikeistolaisen sotilasjuntan voittoon. Presidentin nimike vaihdettiin diktaattoriin.
Lataus

Kukaan ei uskalla vastustaa diktaattori François Garqueta San Dictoriassa.

San Dictorian muodollinen hallitseva elin on parlamentti, joka on kuitenkin vain olemassa kaunistellakseen maan sotilasjuntan päätöksiä. Ministeriö koostuu armeijan kenraaleista, joita on 22 ja heitä johtaa San Dictorian demokraattisen tasavallan Oikeudenmukainen Ylikenraali ja vahva Diktaattori François Garque.

Ihmisoikeudet Muokkaa

San Dictorian hallitus vangitsee järjestelmällisesti sitä vastustavia poliittisia aktivisteja vankileireille, jotka on eristetty ihmisalueista. Maan asukkaiden täytyy oleskella tietyillä alueilla, kansanvaaleissa vaihtoehtoina on vain hallitusta suosivia asioita eikä sananvapautta ole.

640px-German prisoners of war in Toronto

Poliittisia vankeja San Dictorian vankileirillä vuonna 1970.

Erityisesti Khalifornia ja Kyporia ovat kritisoineet kärkkäästi San Dictorian ihmisoikeusloukkauksia, varsinkin vuonna 2017.

Kulttuuri Muokkaa

44px-Wiki letter w cropped.svg Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Valtiopeliwikiä täydentämällä tätä artikkelia.