FANDOM


San Theodoroksen tasavalta on Les Picaros puolueen hallitsema demokraattinen tasavalta Etelä-Amerikan pohjoisosissa. San Theodoros on entinen banaanivaltio.

San Theodoroksen, sen pääkaupunki Tabiocan ja sen hallitsevan puolueen Les Picarosin nimet tulevat oikean elämän Tintti-sarjakuvasta Tintti ja Picarot.

Maantiede Muokkaa

San Theodoroksesta etelään alkaa tutkimaton ja läpitunkematon sademetsä jossa asuu useita intiaaniheimoja. Maan rajojen ulkopuolella Amatsoonien metsässä sijatsee myös niinkutsuttu Negroksen kolmio johon vuosien aikana on mystisesti kadonnut useita lentokoneita. Sen sijaan suurin osa San Theodorosta on vuoristoa tai raivattu peltomaaksi.

Maan historia ja muuta tietoa Muokkaa

Maan perusti Lounais-eurooppalainen kauppalaivasto 1400-luvulla,  innostuttua purjehtimaan kohti Intiaan ehttiäkseen sinne ennen Kristofer Columbusta ja nimesi alueen kotimaansa hallintoalueeksi. Maa-aluista jouduttiin käymään kilpailua ja kiistaa muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa, mutta lopulta suurin osaa pohjoista Etelä-Amerikkaa jäi yhden valtion alaisuuteen.

San Theodoroksessa sijaitsee myös Balerialaisten larpsistadorien salainen aarre Emmerdaalin tinaisenkaupungin pankki jonka larpsistadorit saivat haltuunsa häädettyään Emmerdaalin tinaisenmiehen kauaksi itä rannikolle.

Hermán Vortés (1485 – 2. joulukuuta 1547) oli Balerialainen löytöretkeilijä ja tunnettu larpsistadori joka purjehti Etelä-Amerikkaan etsimään mystistä Em Merdalen tinakaupunkia. Vortés ei itse koskaan löytänyt tuota tarunomaista kaupunkia tai sen valtavaa aarretta, mutta kahden Vortésin miehistön jäsenen kerrotaan San Theodoroslaisessa perinteessä löytäneen tien Em Merdalen kaupunkiin mystisennopan ja taikakartan avulla. Olipa tarina sitten tosi tai ei, Em Merdaalen tinaistakaupunkia ei ole kukaan vielä löytänyt ja enemmistö San Theodoroksen yliopiston tutkijoista pitää koko kaupunkia ja sen aarretta lasten satuna. Hermàn Vortés unohdettiin pian.

Roberto Concordias löysi Etelä-Amerikan ja löi Balerian lipun maan rannikolle vuonna 1487. San Theodoros irtaantui isäntämaamsa hallitsevasta vasalliotteesta 1807 ja julistautui itsenaiseksi raastavan ja tuskallisen vapaustaistelunsa aikana.

Lyhyen historiansa aikana maa on nähnyt seitsemän vallankumousta ja kolme sisällissotaa, mutta maan olot vakiintuivat 1970-luvulla kun Les Picaros -kapinallisliike syrjäytti aiemmin hallinneen diktaattorin ja tämän mustantornin puolueen vallasta.

Viimeiset neljäkymmentä vuotta maa on noussut takapajuisesta banaanivaltiosta kasvavaksi teollisuusvaltioksi länsimaiden joukkoon. Nopea kasvu näkyy myös siinä että pelto alat ja tehtaiden määrät kaksinkertaistuvat San Theodorossa joka vuosi kiihtyvään tahtiin. Felicia Aquela Bremetti on maan pitkäaikaisin presidetti ja ollut virassa jo 17 vuotta, seuraavat vaalit pidetään vasta kun istuva presidentti niin päättää.

Huba Marsupial Franquin Muokkaa

Huba Marsupial Franquin eli Marsupilami on puissa elävä erittäinharvinainen muniva pussieläin. Se rakentaa köynöksistä ja lehdistä puun latvustoon suojaisan pesän jolla se pyrkii tekemään suuren vaikutuksen naaraaseen. Marsupilaamilla pörheä keltainen ja mustalaikukas tukki, hyvin pitkä häntä sekä tassut kuin kädellisillä. Vuodesta 2007 Huba Marsupial Franquin on ollut San Theodoroksen kansalliseläin ja lajin elvyttämiseksi on aloitettu suojeluohjelma. Marsupilamin lihan herkullisen maun takia sitä pidettiin aiemmin suurena herkkuna jota varsinkin intiaanit metsästivät pääriistanaan.

Intiaanit Muokkaa

San Theodoroksen valtion sisällä sijaitsee kaksi isoa intiaani reservaattia joita kumpaakin hallitsee autonomisesti kaksi suurta intiaaniheimo. Toinen näistä on Tiniguan ylängöllä elävä raaka ja väkivaltaine Chichinango -heimo. Toinen on rauhaisa ja golffinpeluuta rakastava Arumbaya -heimo Orinoco -joen varrella. Intiaanit ovat maan alkuperäisväestöä.

Juhala-aikoja Muokkaa

Vuotuiset itsenäisyyspäivän karnevaalit järjestetään 22.–24. helmikuuta maan pääkaupungissa.

Roberto Concordiaksen vuotuinen muistopäivä ja ilotulitus on aina 20. huhtikuuta.

Jokainen maanatai 13. päivä on San Theodoroksen lipunpäivä aina vuodesta 1999 lähtien.

Marsupilamin päivää vietetään San Theodoroksella 20. heinäkuuta hubailutunnelmissa.

Banaanien hinnat Muokkaa

San Theodoroksen yksi erityisimmistä vientituotteista on Banaanit joita viljellään runsaasti maan itäosan suurilla banaaniplantaaseilla.

Tavalliset banaanit

0.788 Dollaria / kilo

Luomu banaanit

1.972 Dollaria / kilo

Sertifioidut banaanit

2.016 Dollaria / kilo

Kilohinnat ovat viitteellisiä sillä suurta osaa banaaniviljelmiä vaivaa vakava sienitauti joka saattaa nostaa banaanien myyntihintaa. Tarjouskaupasta huutamalla banaaneja saattaa kuitenkin saada joko edullisemmin tai kalliimmalla. Hinnan vaihtelu on +/- 7% / päivä. Toimitus aika on noin viikon.