FANDOM


Schlosshagen on pieni Pohjanmerellä sijaitseva valtio. Se on maailman pienin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Schlosshagenissa puhutaan kirjaa ja folklangia ja maasta käytetään suomen- ja khalinkielisissä maissa nimitystä "Linnapuisto".

Schlosshagen perustettiin 1960-luvulla, kun kirjalainen aatelisperhe muutti hylätylle saarelle perustamaan sille valtiota.

Schlosshagenin parlamentti on maailman pienin. Siihen kuuluu vain kahdeksan paikkaa. Schlosshagenin kuningas Kaarle I:llä on paljon valtaa ja häntä on kehuttu myös maailman komeimmaksi valtionpäämieheksi.

Historia Muokkaa

Ennen Kirjalan aikaa Muokkaa

Ennen Kirjalan valloituksia saarella oli puinen linnoitus, joka toimi merirosvojen tukikohtana. Puulinnoituksen aikaan saari yritettiin vallata neljä kertaa, joista viimeinen onnistui. Tällöin aatelisperhe hiipi linnakkeen lähelle keskellä yötä ja sytytti koko rakennelman tuleen.

Aatelisperhe kuitenkin joutui lahjoittamaan saaren kristityille, he olivat nimittäin suurissa talousvaikeuksissa.

Kirkko rakensi saarelle luostarin sekä muurin sen ympärille.

Kirjala valtaa saaren Muokkaa

Vuonna 1402 Kirjalan sotilaat marssivat linnakkeen ovista sisään ja vangitsivat kaikki siellä olleet. Samalla he tuhosivat muutamia esineitä, kuten puupatsaita ja lasiastioita.

Kirjalan valtakauden aikana saarella syttyi yksi tulipalo ja tapahtui yksi tulva. Aika kesti 564 vuotta.

Itsenäistyminen Muokkaa

Vuonna 1966, kun valtio oli hylännyt saaren jo kymmeniä vuosia sitten, asettui sille asumaan kolmehenkinen perhe, joka tunnetaan nykyään nimellä Storjfamilj. Perhe nosti elokuussa oman lippunsa salkoon ja julisti saaren Schlosshagenin itsenäiseksi valtioksi.

Politiikka Muokkaa

Schlosshagen on parlamentaarinen monarkia, ja maata johtaa kuninkaan johdolla kahdeksanhenkinen parlamentti, johon valitaan jäsenet äänestyksellä. Äänestää saavat kaikki yli 17-vuotiaat Schlosshagenin kansalaiset.

Parlamentissa on neljä puoluetta: Liberaalidemokraatit, Sosiaalidemokraatit, Konservatiivimonarkistit ja Vihreät. Liberaalidemokraatit on puolueista suosituin, ja hallitsee kolme paikkaa parlamentista. Sosiaalidemokraateilla on vain yksi paikka ja viimeisillä kahdella on kaksi paikkaa.

Kuninkaalla on tärkeä rooli puolustusvoimien johtajana. Hän myös hoitaa tärkeät tapaamiset ja järjestää juhlia. Hänellä on myös oikeus hyväksyä tai hylätä lakeja.

Vít Jedlička - portrét (cropped)

Schlosshagenin kuningas Kaarle I

Linnapuistossa on itsenäistymisestä lähtien vallinnut rauhanpolitiikka, eikä pieni kuningaskunta ole koskaan joutunut minkäänlaiseen konfliktiin muiden valtioiden tai järjestöjen kanssa.

Puolustusvoimat Muokkaa

Schlosshagenin puolustusvoimat ovat kahdenkymmenen hengen järjestö, jonka ylin johtaja on kuningas. Jäsenet on koulutettu puolustamaan maata hyökkäyksiltä, mutta pääasiassa he vartioivat portteja sekä kuninkaan huoneistoa. Sotilaat on aseistettu 1940-1950-lukujen tuliaseilla ja heillä on päällään seuraavanlaiset asut:

F44eee4f31393bfd9f6eccc5a8371fb1

Univormut

Sotilailla on myös sapelit. Armeija toimii yhteistyössä aseistamattomien poliisien kanssa eräänlaisena erikoisjoukkojen yksikkönä. Puolustusvoimiin kuuluu 20 henkeä, joista merivoimiin viisi. Merivoimilla on käytössään moottorivene, johon on kiinnitetty konekivääri.

Rahayksikkö, markka Muokkaa

Schlosshagenin oma rahayksikkö otettiin käyttöön pian itsenäistymisen jälkeen. Yhden markan arvo on 1,59618€. Käytössä on kolme eri kolikkoa: puolen markan kolikko, markan kolikko ja yhden pennyn kolikko. Pennyn arvo on 0,159 euroa ja se on kymmenesosamarkan arvoinen. Lisäksi Schlosshagenissa käytetään viiden, kymmenen ja sadan markan seteleitä, joiden kuva-aiheet vaihtelevat kansallispuusta linnakkeen kuvaan ja liehuvaan lippuun. Kaikkia kolikoita koristaa monarkin kuva.

Urheilu Muokkaa

Schlosshagenilla ei ole tarpeeksi urheilijoita virallisten maajoukkueiden perustamiseen, tosin maassa pelataan viiden pelaajan jalkapalloa sekä tennistä. Myös purjeveneet ovat suosittuja kansan keskuudessa, sillä noin 70% kaikista perheistä on purjevene.

Kansallissymbolit Muokkaa

Lippu Muokkaa

Schlosshagenin lippu kehiteltiin vuonna 1965 ja on pysynyt samanlaisena itsenäistymisestä lähtien.

Schlooshaagen

Lipun keskellä oleva vihreä risti kuvastaa maassa kasvavia puita sekä luostaria. Sininen tausta symboloi linnaketta ympäröivää merta, sekä rauhaa.

Kansallislaulu Muokkaa

Kansallislaulu Schlosshagen over allt on ensimmäisen kuninkaan, Kustaa I:n kirjoittama.

Schlosshagen, Schlosshagen over allt

Over allt die världe

Ekår, fisk, tjeren ond die månniskär

Loite die fre världe

Obl andr världe kollaps til die sjö

Schlosshagen blät forent ond stårk

Schlosshagen, Schlosshagen over allt

Over allt die världe

Suomeksi:

Schlosshagen, Schlosshagen yli kaiken

Yli koko muun maailman

Tammet, kalat, eläimet ja ihmiset

Ovat kansaa vapaan maailman

Vaikka muu maailma romahtaisi mereen

Schlosshagen pysyy yhtenäisenä ja vahvana

Schlosshagen, Schlosshagen yli kaiken

Yli koko muun maailman

Huom. Sana Schlosshagen lausutaan 'Shlosshain.'

Kansalliseläin Muokkaa

Schlosshagenin kansalliseläin on siili, joka on myös saaren yleisin nisäkäs. Siilien lisäksi maassa nähdään pääasiassa oravia, sillä suuremmilla eläimillä ei ole tarpeeksi tilaa elämiseen.

Kansallispuu Muokkaa

Schlosshagenin kansallispuu on tammi.