FANDOM


Slavan kieli (slv. szlavínski èzik, ϸλαϝίνϸκι ὲςικ) eli slava, on Roomassa puhuttava slaavilaiseen kielikuntaan kuuluva kieli. Äidinkielenään sitä puhuu n. 62 miljoonaa ihmistä, joista lähes kaikki asuvat Roomassa.

Slava on siitä erikoinen kieli, että slavalaisilla aakkosilla kirjoitettaessa, ei käytetä ollenkaan suuraakkosia.

Slavan IRL-esikuvia ovat bulgaria, unkari ja kroatia.

Äänneoppi Muokkaa

Kirjain Lausuminen Äänne Slavalainen
A [alfa] a α
À [ada] ja
B [beta] b β
Č [tʃita] ξ
D [delta] d δ
E [eeta] e ε
È [jeda] je
F [fi] f φ
G [gamma] g γ
H [heeta] h χ
I [iota] i ι
J, Ì [jeeta] j, ji η
K [kapa] k κ
L [lamda] l λ
M [mi] m μ
N [ni] n ν
O [oota] o ο
Ò [joda] jo
P [peeta] p π
R [rho] r ρ
S [ʃo] ʃ ϸ
Š (SZ) [stigma] s σ
T [tau] t τ
U [uuta] u υ
Ù [juda] ju
V [fau] v ϝ
Y, Ü [ipsilon] y, ij ϋ
Z [zada] z ς
Ž [zan] ʒ ϻ
Ö [omega] ø ω
Ȍ [jodona]

Liudentuminen Muokkaa

  • akuutti-aksenttimerkki vokaalin päällä tarkoittaa liudentumaa vokaalin jälkeen, merkataan slavalaisilla aakosilla myös akuutilla.<code></code>

Kielioppi Muokkaa

Substantiivit Muokkaa

Slavan kielessä on substantiiveilla yhdeksän sijamuotoa (nominatiivi, genetiivi, inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi ja akkusatiivi), lisäksi monikolle on oma päätteensä. Alla sana alma ('omena') taivutettuna kaikissa sijamuodoissa:

Sijamuoto Yksikkö Monikko Suomeksi Slavalaisilla
nominatiivi alma almak omena – omenat αλμα – αλμακ
genetiivi almaà almakà omenan – omenien αλμαὰ – αλμακὰ
inessiivi almaban almakban omenassa – omenissa αλμαβαν – αλμακβαν
elatiivi almatal almaktal omenasta – omenista αλματαλ – αλμακταλ
illatiivi almada almakda omenaan – omeniin αλμαδα – αλμακδα
adessiivi almaval almakval omenalla – omenilla αλμαϝαλ – αλμακϝαλ
ablatiivi almasza almaksza omenalta – omenilta αλμασα – αλμακσα
allatiivi almara almakra omenalle – omenille αλμαρα – αλμακρα
akkusatiivi almat almakat omenaa – omenia αλματ – αλμακατ

Genetiiviä käytetään siten, että omistettava sana taipuu. Esim. Matti almakà ('Matin omenat')

Adjektiivit Muokkaa

Adjektiivien vertailumuodot ovat komparatiivi po -o ja superlatiivi naj -i. Esimerkiksi gyors – po gyorso – naj gyorsi ('nopea') ja veseo – po veseò – naj vesei ('iloinen'). Puhekielessä vertailusanat po ja naj jätetään usein pois.

Adverbit Muokkaa

Adverbit muodostetaan usein pudottamalla adjektiivin perusmuodosta viimeinen kirjain pois ja laittamalla tilalle pääte -lo. Esimerkiksi gyors -> gyorlo tai veseo -> veselo. Poikkeuksia toki löytyy, esimerkiksi dobre -> dobrelo ('hyvin').

Pronominit Muokkaa

Persoonapronominit muotoineen:

muoto subjekti objekti possessiivi refleksiivi
y. 1. p. èn (ὲν) mi (μι) moi (μοι) engem (ενγεμ)
y. 2. p. te (τε) ti (τι) toi (τοι) tegem (τεγεμ)
y. 3. p. ö (ω) öt (ωτ) öve (ωϝε) ögem (ωγεμ)
m. 1. p. nie (νιε) nas (ναϸ) nasze (νασε) negem (νεγεμ)
m. 2. p. vie (ϝιε) vas (ϝαϸ) vasze (ϝασε) vegem (ϝεγεμ)
m. 3. p. ök (ωκ) öket (ωκετ) ökev (ωκεϝ) ökegem (ωκεγεμ)

Demonstratiivipronominit:

pronomini slavaksi
tämä ez (ες)
tuo az (ας)
se to (το)
nämä ezek (εςεκ)
nuo azok (αςοκ)
ne tok (τоκ)

Verbit Muokkaa

Slavan kielessä verbit taipuvat persoonissa niin, ettei pronominia tarvitse erikseen kertoa. Alla esimerkkiverbinä szeretni ('rakastaa'):

persoona slavaksi slavalaisilla suomeksi
y. 1. p. (èn) szeretem σερετεμ (minä) rakastan
y. 2. p. (te) szeretsz σερετσ (sinä) rakastat
y. 3. p. (ö) szerete σερετε (hän) rakastaa
m. 1. p. (nie) szereten σερετεν (me) rakastamme
m. 2. p. (vie) szeretev σερετεϝ (te) rakastatte
m. 3. p. (ök) szeretnek σερετνεκ (he) rakastavat

Aikamuodoissa verbit taipuvat seuraavasti:

persoona preesens imperfekti supiini
y. 1. p. szeretem (σερετεμ) szeretèm (σερετὲμ) szerettelem (σερεττελεμ)
y. 2. p. szeretsz (σερετσ) szeretèd (σερετὲδ) szeretteled (σερεττελεδ)
y. 3. p. szerete (σερετε) szeretè (σερετ) szerettele (σερεττελε)
m. 1. p. szereten (σερετεν) szeretèn (σερετὲν) szerettelen (σερεττελεν)
m. 2. p. szeretev (σερετεϝ) szeretèv (σερετὲϝ) szerettelev (σερεττελεϝ)
m. 3. p. szeretnek (σερετνεκ) szeretèk (σερετὲκ) szerettelek (σερεττελεκ)

Supiinista muodostetaan perfekti ja pluskvamperfekti lenni ('olla') -verbin avulla. Esim. lem szerettelem ('olen ollut') ja leèv szerettelev ('olitte olleet')

Lisäksi slavan kielessä voidaan muodostaa vielä kaksi modusta, gerundi ja imperatiivi.

verbi gerundi imperatiivi
szeretni szeretö (σερετω) szeress (σερεϸϸ)
lenni lö ω) less (λεϸϸ)

Sanajärjestys Muokkaa

Slavan kielen sanajärjestys on SPO (subjekti –predikaatti –objekti). Esim. Matti szerete almak ('Matti rakastaa omenia'). Kysymyslauseissa sanajärjestys on käänteinen PSO. Esim. Szerete Matti almak? ('Rakastaako Matti omenia?'). Joskus kysymyslauseen voi muodostaa myös normaalilla sanajärjestyksellä ja nousevalla intonaatiolla. Objektipronominia voi käyttää yksinkertaistamaan joitain lauseita. Esimerkiksi Ti szeretem ('Rakastan sinua').

Esimerkkisanastoa Muokkaa

Szia! σια! [sia] Hei!
Hvala. χϝαλα. [va:la] Kiitos.
Tisosz hvalak. τιϸоσ χϝαλακ. [tiʃos va:lak] Tuhannet kiitokset.
Dobre dan! δоβρε δαν! [dobreda:n] Hyvää päivää!
Dobre večer! δоβρε ϝεξερ! [dobre vetʃer] Hyvää iltaa!
Dobre noč! δоβρε νоξ! [dobrenotʃ] Hyvää yötä!
Kó lesz? κό λεσ? [kojles] Kuka olet?
Dobredenà! δоβρεδενя! [dobredenja] Näkemiin!
Elnezést! ελνεςέϸτ! [elnezejst] Anteeksi!
Mit činalsz? μιт ξιναλσ? [mit tʃinals] Mitä teet?
Nè sok. νὲ ϸоκ. [njeʃok] En mitään erikoista.
Kako vesz? κаκо ϝεσ? [kakoves] Mitä kuuluu?
Vem dobre, hvala. ϝεм δоβρе, χвαλα. [vemdobre va:la] Hyvää kuuluu, kiitos.
Es te? εϸ τε? [eʃte] Entä sinulle?
Elnezést! Ti nè čutem... ελνεςέϸτ! τι νὲ ξυτεμ... [elnezejst tinje tʃutem] Anteeksi! En kuullut...
Veseo rodendan! ϝεϸεо ρоδενδαν! [ve:seo ro:dendan] Hyvää syntymäpäivää!
Beszelsz graíski? βεσελσ γραίϸκι? [besels graijʃki] Puhutko graeezia?
Da, beszelem libríski. δα, βεσελεм λιβρίϸκι. [da beselem librijʃki] Kyllä, puhun kirjaa.