FANDOM


Slavia

Slavian lippu ja vaakuna

Slavian liittotasavalta

Slavian sijainti-0
Nimi Slavian liittotasavalta
Valtiomuoto demokraattinen liittotasavalta
Presidentti Tomi Suoni
Pääministeri Kaarle Gruus
Maantiede
Väkiluku n. 79 milj.
Pääkaupunki Kaivo
Muita kaupunkeja Listapulla, Krimitaun
Talous
Valuutta rupija (1П = 0,44€)
BKT ei toistaiseksi tiedossa
Elinkeinorakenne
  • palvelut (66%)
  • teollisuus (22%)
  • maatalous (12%)
Lisätiedot
Itsenäisyys 30. tammikuuta 1774
Viralliset kielet latinalainen waetha, heesi, graeezi
Kansallislaulu Ke vah Slavin
Suuntanumero +380
Lyhenne SLA, internetpääte .slav

Slavian liittotasavalta eli Slavia on valtio Itä-Euroopassa. Slavia kuuluu pinta-alaltaan Euroopan "keskikokoisiin" valtioihin ja sen väkiluku on samaa luokkaa. Slavian rajanaapureita ovat etelässä ja lännessä Hungaria, pohjoisessa ja lännessä Walschtein ja idässä Khalifornia. Etelässä maa rajoittuu Mustaanmereen ja Slavia kontrolloi Mustanmeren liikennettä Bosporinsalmen tullin kautta.

Slavian johtaja on presidentti, jolla on poliittista ja edustuksellista valtaa. Presidentin valta on hieman pääministeriä suurempi. Pääministeriä kutsutaan myös presidentin pääsihteeriksi, sillä hän toimii yleensä myös siinä virassa. Nykyinen presidentti Tomi Suoni on hallinnut vuodesta 2022 ja hän kuuluu hallitsevaan Erityisslavialaiset-puolueeseen.

Maantiede ja ilmasto Muokkaa

Välimeren ilmastosta nauttivaa eteläistä Krimiä lukuun ottamatta Slaviassa vallitsee lauhkea mannermainen ilmasto. Sademäärä ei jakaudu tasaisesti vaan on runsaampaa valtakunnan länsi- ja pohjoisosissa ja vähenee kohti kaakkoa. Talvet ovat Mustanmeren rannikolla viileitä, sisämaassa kylmiä. Kesät ovat suurimmassa osassa maata lämpimiä, aivan etelässä kuumia. [1]

Korkein huippu on Itä-Karpaateilla, Karpaattien kansallispuistossa sijaitseva Hora Hoverla, 2 061 m. Krimin korkein huippu on Roman-Koš, 1 545 m. [2]

Slavian merkittävin joki on maan itäiseen ja läntiseen osaan jakava Dnepr. Se on Euroopan kolmanneksi pisin joki Volgan ja Tonavan jälkeen. Muita suuria jokia ovat Donets, Dnestr ja Etelä-Bug. Nämä joet virtaavat Mustaanmereen tai Asovanmereen. Tonavan suisto muodostaa rajan Romanian kanssa. [3]

Historia Muokkaa

Esihistorialliset Mustanmeren kansat Muokkaa

Slavian alueiden asukkaat olivat Mustanmeren rantoja seuranneet idästä tulleet kansat, slaavit. Erityisesti Ural-vuoristolta lähteneet slaavit kiintyivät Mustanmeren pohjoisrannikkoon ja sinne alkoi muodostua monia heimoja ja yhteisöjä.

Mustanmeren kansoista on säilynyt vähän tietoja nykyaikaan. Suurimman osan tiedoista muodostavat alkeelliset esihistorialliset saviruukut ja metsästyskeihäät, joita on löytynyt runsaasti Slavian vanhoista aarniometsistä. Myös soita on kaivettu arkeologisen tutkinnan puolesta ja suosta on löytynyt monia hyvin säilyneitä ruumiita.

Antiikin kauppamaa Muokkaa

Antiikinajan alussa slaavien muodostamat heimot yhdistyivät Mustamaan ruhtinaskunnaksi. Sen ensimmäinen ruhtinas Jorivos "perustaja" valloitti paljon alueita pohjoisesta ja toi Mustamaahan lännestä laivanrakennustaidon. Laivoilla Mustamaan armeija kasvoi ja siitä tuli Mustanmeren hallitseva valtakunta, joka alisti kaikki sen rannoilla asuneet kansat.

Musta meri

Mustamaa perustui Mustanmeren ympärille.

Mustamaa valloitti paljon alueita myös Lähi-Idästä ja perusti silkkitien, jolla alettiin tuoda erilaisia tuotteita idän kaukomailta kuten Ormolvista tai Pakistadista Eurooppaan. Tuona aikana monet läntisen Euroopan valtakuntien hallitsijat alkoivat kunnioittaa ja pelätä Mustamaata ja muodostaa salaliittoja sitä vastaan.

Mustamaan romahdus ja keskiaika Muokkaa

Varhais-keskiajan alussa, noin vuonna 560 jaa., hungarialaiset hunnikansat ratsastivat Mustamaahan ja hävittivät Bosporinsalmen satamat ja laivat. Krimin niemimaalla, joka oli tuolloin Mustamaan keskus, alkoi nopea laivanrakennusvimma hunneja vastaan, mutta liian myöhään. Noin vuonna 562 jaa. hungarian hunnit ratsastivat Krimille ja kävivät tuhoisia, mutta tuloksettomia taisteluja Mustamaata vastaan.

Mustamaan kansaa ja sotavoimia verotti pitkään jatkunut sota. Azzurrian imperiumi valtasi hungarialaisilta Bosporinsalmen vuonna 578 jaa. ja noin kahta vuotta myöhemmin Walschteinin aateliskunnat yhdistivät voimansa ja valtasivat Pohjois-Mustamaan. Mustamaan kauppaimperiumi romahti viimein vuonna 586 jaa. sen käytyä sotaa kolmea eri kansaa vastaan. Krimin niemimaan kaupungit hävitettiin ja mustamaalaiset ruhtinaat surmattiin.

Myöhemmin keskiajalla Mustamaassa korostuivat tieto ja viisaus ja Kirjalasta saapui painokone. Mustamaalaiset alkoivat taas rikastua myöhäiskeskiajalla idässä käydyn kaupan avulla ja hungarialaisten kanssa sovitun liittosopimuksen seurauksena.

1700-luvun kansallistuminen ja uusi valtakunta Muokkaa

Ivan the Terrible (cropped)

Roderus II, Mustamaan vapauttaja.

1600-luvun puolivälissä Mustamaa irtautui viimeinkin sitä vuosisatoja miehittäneistä valtioista ja se rakensi muureja ja linnoja länteen ja pohjoiseen. Tuona aikana Slavian nykyiset rajat alkoivat hahmottua sotien kautta. Mustamaa piiritti Bosporinsalmea viisi vuotta vuodesta 1704 alkaen ja sai sen itselleen sadaksi vuodeksi Azzurrialaisilta.

1700-luvulla koettiin nopea kansallistuminen ja Mustamaan slaavien yhtenäistyminen. Maata alettiin kutsua lännessä Slaavimaaksi ja vuonna 1755 Mustamaan suurruhtinas Roderus II muutti Mustamaan nimeksi Slavia. Länsimaat katsoivat Mustamaan tuhoutuneen ja uuden valtakunnan syntyneen ja tämä huomattiin myös uudessa Slaviassa, missä tapahtui valuutanvaihdos ja länsimaistuminen.

Talonpoikaissisällissota ja tasavallan perustaminen Muokkaa

Slavia oli fedoaalinen valtakunta vielä 1700-luvun puolivälissä ja aateliset hallitsivat suhteellisen itsenäisesti läänityksiään. Vuonna 1773 talonpojat ryhtyivät kapinaan Bosporinsalmella ja Krimilla niiden johtavien aatelisten kiristettyä veroja. Kapina levisi pohjoiseen ja pian koko maa oli sekasortoisessa sisällissodassa.

1280px-Battle of Guiliford Courthouse 15 March 1781

Porvarien värväämiä sotilaita, jotka koostuivat pääosin köyhistä kauppiaista ja orjuutetuista ja menestymättömistä käsityöläisistä.

Slavian sisällissota kesti vain muutaman kuukauden, kunnes he viimein saivat mestattua suurruhtinaansa ja vangittua aateliset. Porvarillinen säätyjä ajava komitea julisti tammikuussa 1774 Slavian kuningaskunnaksi, mutta komitean jäsenet vangittiin maanpetoksesta ja talonpoikaisneuvosto julisti Slavian tasavallan perustetuksi. Ympäri slaviaa leivisi kulovalkean tavoin tieto uudesta tasa-arvoisesta oikeusvaltiosta ja se sai nopeasti kansan suosion puolelleen. Entiset aatelisarvot lakkautettiin ja maan kaikki asukkaat julistettiin tasa-arvoisiksi, niin miehet kuin naiset. Sen ajan suurimpia ihmeitä olivat äänioikeuden antaminen naisille ja arvoaseman riippumattomuus varallisuudesta.

Bosporinsalmen sota Muokkaa

Slavian tasavalta yhdisti Bosporinsalmen pienet kylät Listapullan kaupungiksi rakennuttamalla suuria teitä ja suuria rakennuksia kansalle. Azzurria alkoi taas kiinnostua Bosporinsalmesta ja sen keisari raivostui Slavian sulkiessa pääsyn Mustallemerelle vuonna 1803. Se aloitti Bosporinsalmen sodan.

Bosporinsalmen sodan alkuvaiheet olivat laivastojen liikekannallepanot. Kumpikaan maa, Azzurria tai Slavia, ei virallisesti julistanut sotaa toisilleen, mutta maiden suhteet katkesivat ja monet Euroopan valtiot huolestuivat Bosporinsalmen tilanteesta.

Azzurria yritti saada Kyporiasta tukikohtaa joukoilleen, mutta Kyporian keisari ei tähän suostunut ja lopulta Azzurrian oli pakko hyökätä suoraan Bosporinsalmeen väsynein joukoin. Salmen puolustus osoittautui vahvaksi ja azzurrialaiset säikähtivät Slavian vahvuutta. Azzurrialla oli kuitenkin kolme kertaa enemmän joukkoja, koska Mustanmeren myrskyt olivat viivästyttäneet Slavian laivastoja, ja Listapullan puolustus murtui heinäkuussa 1804. Pian sen jälkeen Slavia ja Azzurria sopivat rauhan ja hyökkäämättömyyssopimuksen ja Azzurria sai Bosporinsalmen haltuunsa.

Suuri maailmansota ja Bosporinsalmen takaisinvaltaus Muokkaa

Kesäkuussa 1927 Saksimaa tilasi luotolla öljyä Khalifornialta. Kun takaisinmaksua ei kuulunut, Khalifornia alkoi uhitella Saksimaata talouspakotteilla. Saksimaa ei piitannut talouspakotteista ja lopulta Khalifornian täytyi julistaa sota. Monien aikaisempien vuosien varrella solmitut vetivät - dominopalikoiden tapaan - yhä enemmän valtioita mukaan sotaan, jonka piti olla alunperin vain Khalifornian ja Saksimaan välinen.

Wurzburg-97275 960 720

Tällä linnoituksella oli suuri rooli Suuressa maailmansodassa, kun se puolusti sen vallanneita slavialaisia sotilaita azzurrialaisia vastaan.

Aluksi Suuri Maailmansota ei vaikuttanut Slaviaan mitenkään, kunnes Azzurria liittyi Iskunvaimenninvaltoihin ja se alkoi käyttää Bosporinsalmea aktiivisesti sotajoukkojen siirtoon. Slavia asetti Azzurrian kauppasaartoon ja piiritti Bosporinsalmen, mikä käynnisti Toisen Bosporinsalmen sodan. Sota kesti muutaman viikon, kunnes Azzurrian täytyi luovuttaa taas Listapullan kaupunki ja Bosporinsalmi Slavialle.

Toisen Bosporinsalmen sodan jälkeen Slavia pysyi etäällä sodasta ja lähinnä vain vaati viisumia maahantulijoille. Lukuisat vakoojat käyttivät Slaviaa maana, jonka kautta he voisivat mennä toisiin maihin, minkä vuoksi monet Slavian naapurimaista sulkivat rajansa siltä. Slavian talous kärsi sodan viimeisinä vuosina, mutta korjaantui nopeasti sen jälkeen.

Hallinto ja politiikka Muokkaa

Parlamentti Muokkaa

National Assembly Building of the Republic of Korea

Parlamentin kokoontumisrakennus, Kaivon Parlamenttitalo

Slavian hallinnollinen elin on parlamentti, joka on yksikamarinen. Parlamentissa on 297 edustajaa viidestä eri puolueesta. Puolueista suurimmat ovat Erityisslavialaiset eli ESV, Ympäristöpuolue, Siniset ja Ortodoksis-Demokraattinen Puolue. ESV on johtanut maata vuodesta 2022, kun Slavian sisällissota päättyi. Maan pääministeri Kaarle Gruusilla on myös paljon valtaa.

Puolueet Muokkaa

Slavian parlamentti 2022

Slavian parlamentti: //tulossa//

Slaviassa toimii monta eri puoluetta, mutta vain viisi on merkittävästi tunnettua ja parlamentissa. Puolueiden johdon muodostavat yleensä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja(t) ja puoluesihteeri, jotka hoitavat puolueen asioita. Heidän täytyy olla puolueen jäseniä ja heidän on täytynyt olla siinä ainakin viimeiset viisi vuotta.

  • Erityisslavialaiset (ESV), 133 paikkaa
  • Ortodoksis-Demokraattinen Puolue (ODP), 62 paikkaa
  • Siniset (SIN), 33 paikkaa
  • Ympäristöpuolue (YMP), 30 paikkaa
  • Vasemmistopuolue (VASP), 10 paikkaa

Hallituspuolue on lihavoitu.

Ministeriö ja hallitus Muokkaa

Hallituspuolueet Muokkaa

Slavian hallituspuolueet ovat ESV ja Siniset, joten Slavian hallitus kuuluu poliittisessa kirjossa keskusta-oikeistoon. Maan hallitus kaavailee uutta, vapaille markkinoille sopivaa taloussuunnitelmaa.

Hallituspuolueiden ensisijainen tehtävä on hallita ja johtaa Slaviaa. Hallituksen toimia vastustaa yleensä oppositio, joka voi siitä huolimatta olla myös hallituksen kannalla. Hallituspuolueet valitaan niin, että parlamenttivaalit voittanut puolue valitsee itselleen yhden tai kaksi hallituspuoluetta.

Ministeriö eli hallitus Muokkaa

Laatikon yläpuolella on hallituksen valvoja ja sen virka-ajasta huolehtiva presidentti.

Presidentti Tomi Suoni
Ministeri Virka Virka-aika Puolue
Kaarle Gruus Pääministeri 2017- Siniset
Veikko Alismäki Ulkoministeri ESV
Heikki Ylismäki Sisäministeri ESV
Brutus Perutas Työ- ja opetusministeri Siniset
Karlos Mensi Oikeusministeri ESV
Joseph Farkku Valtiovarainministeri ESV
Tarja Turku Ympäristöministeri Siniset
Kalle Kuninkaanpää Asevoimaministeri Siniset
Sirpa Silinen Työ- ja terveysministeri ESV
Anneli Perliini Liikenne- ja viestintäministeri ESV

Aluejako Muokkaa

Slavian osavaltiot

Slavia jakautuu viiteen osavaltioon; Pohjois-Slavia, Keski-Slavia, Etelä-Slavia, Kaivola ja Bosporia. Osavaltiot ovat suhteellisen autonomisia ja niillä on omat poliisivoimansa, mutta yksikään osavaltio ei voi erota liittovaltiosta ilman muiden osavaltioiden, presidentin, pääministerin ja parlamentin hyväksyntää.

Osavaltio Pääministeri Väkiluku Pääkaupunki
Pohjois-Slavia ?
Kaivola
Keski-Slavia
Etelä-Slavia
Bosporia

Talous Muokkaa

1Б

Kymmenen rupua eli 4,4 euroa.

Slavian valuutta on rupu (Б), jota on käytetty vuodesta 1850, kun Slavian Klanninkin arvo romahti ja maa ajautui suureen talouskriisiin. Kriisi ratkaistiin rupun käyttöönottamisella ja se on toiminut siitä lähtien Slavian valuuttana. Yksi Rupu vastaa noin 0,44 euroa. Suosituimmat Rupun kolikot ovat kahden ja yhden rupun kolikot ja suosituimmat setelit ovat kymmenen ja kolmenkymmenen rupun setelit. Yksi rupu jakautuu kymmeneen kopukkaan. Yksi kopukka on noin 0,044 euroa, eli 4,4 senttiä.

Esimerkkihintoja Slaviasta Muokkaa

Tuote Hinta
Uusi polkupyörä 240Б (n. 105€)
Litra maitoa 4Б (n. 1,7€)
Pullo keskihintaista viiniä 30Б (13,2€)

Kultturi Muokkaa

Ruokakulttuuri Muokkaa

Slavialaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat lukuisat eri tavoin mainitut pataruoat, halvat mutta laadukkaat Krimillä valmistetut viinit, tummat Pohjois-Slavian ja Etelä-Walschteinin oluet ja höyrytetyt kasvikset. Ruoka on monipuolista ja kattaa yleisiä eurooppalaisia ruokia.

Slavialainen aamiainen on laajalti tunnettu ja arvostettu sen terveellisyydestä ja voimia antavista aineksista. Aamiainen koostuu yleensä kaurapuurosta, täysjyväleivästä jonka päällä on voita, kinkkua ja juustoa ja huoneenlämpöisestä maidosta. Tätä aamiaista syö lähes 70% Slavian asukkaista, yleensä aamulla kello kahdeksan aikaan.

Lounas syödään Slaviassa noin kello kaksitoista. Lounas ei ole aamiaista suurempi ja koostuu yleensä kasviksista ja jauhelista tai kalasta tehdystä keitosta, jonka kanssa juodaan tummaa olutta tai raikasta, kylmää maitoa. Slavian perustuslain työlaki velvoittaa työpaikat antamaan työntekijöilleen vähintään puolen tunnin lounastauon kello yhdentoista ja yhden välillä.

Illallinen, tai päivällinen, syödään yleensä kello seitsemältä. Se on lähes poikkeuksetta kasviksista ja lihapaloista koostuvaa pataa bataatin, lantun tai perunan kanssa. Ruokajuomana toimii lähes mikä tahansa huoneenlämpöinen tai kylmä juoma, kuten viini, olut, vesi tai maito. Illallisen jälkeen ei enää syödä ja sen jälkeen vietetään tunti rauhoittumisaikaa, jonka jälkeen käydään nukkumaan.

Lähteet Muokkaa

  1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina#Maantiede_ja_ilmasto
  2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina#Maantiede_ja_ilmasto
  3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina#Maantiede_ja_ilmasto