FANDOM


Sotatuomari on henkilö joka päättää sodan tapahtumista. Sotatuomari katsoo kellä on paras armeija ja taktiikka. Lopuksi hän päättä taistelun lopputuloksen taktiikat ja vahvuudet huomioon ottaen. Sotatuomarina voi toimia vain puolettoman maan käyttäjä.

Vinkkejä sotatuomarille Muokkaa

(esimerkkinä Venäjä Nato vastakkainasettelu)

Logistiikka ja huolto Muokkaa

Kenties hiukan kärjistetysti, mutta silti totuudenmukaisesti voidaan todeta huollon ratkaisevan taistelujen lopputuloksen. Ilman polttoainetta ajoneuvot eivät liikua, ilman ammuksia eivät sotilaat ammu, puhumattakaan kaikesta armeijan vaatimasta "ei-tappavasta-materiaalista", sidontatarpeet, muona, yms. huoltotarvikkeet ovat kaikki välttämättömiä sen toiminnalle.

Otetaan esimerkiksi - valtiopelissä ah niin ihanan yleinen - miljoonan sotilaan armeija. Taistelijan päivittäinen tuliannos vaihtelee 60-100 patruunan välillä. Koska todellisessa taistelussa tarve olisi merkittävästi suurempi otetaan esimerkiksi 100 patruunaa, joista ylijäämän voidaan kuvitella lukeutuvan huoltoreserviin. Suomalaisen Rk-62:den patruunan paino on 8 grammaa. Oletetaan patruunat pakatuiksi metallisiin tai puisiin ammuslaatikoihin, 400 patruunaa kussakin, ja oletetaan ammuslaatikon painoksi puoli kiloa. Miljoona sotilasta vaatisi tuliannoksen täyttymistä varten sata miljoonaa patruunaa (800 000 kg). Näiden lisäksi pitää huomioida ammuslaatikoiden paino (125 000 kg). Yhteensä patruunatäydennykset painaisi 925 tonnia. Suomalainen Sisu E13TP kykenee kantamaan noin 11 000 kiloa. Tällä kaavalla pelkästään patruunatäydennykset veisivät 84 kuljetuskertaa.

Oletetaan edellä mainitulla armeijalla olevan 1500 tykkiä ja kranaatinheitintä (selvästi alakanttiin) joista kukin saa vuorokaudessa kaksitoista laukausta täydennyksiä. Keskimäärin tykin ammuksen paino (kuljetuslaatikkoineen) on 40 kg. Tarvitsisivat näinkin heikkoa "säästötaistelua" käyvä armeija 720 tonnia tykistötäydennyksiä. (noin 65 kuljetuskertaa)

Jos armeijalla olisi 20 000 ajoneuvoa (selvästi alakanttiin sekin) joista jokainen kuluttaisi päivässä 10 litraa polttoainetta, tarkoittaisi se huollolle 20 tonnia polttoainetta kuljetettavaksi. Paitsi, että tämäkin on selvästi alakanttiin esimerkiksi Leopard 2 kuluttaa polttoainetta keskimäärin 3-10 litraa kilometriä kohden. Näin pienellä polttoaineen kulutuksella edellä mainitun armeijan taktinen ja operatiivinen liikkuvuus olisivat olemattomia (korkeintaan muutaman kilometrin siirtymiä). Realistisemmin ajatellen ajoneuvot kuluttaisivat vähintäänkin 100 tonnia vuorokaudessa (noin 9 kuljetuskertaa)

Jos miljoona miestä saa päivässä 350 g muonaa, on heille kuljetettava 350 tonnia materiaalia/ruokaa. (31 kuljetuskertaa)

Pelkästään tähän mennessä armeija vaatisi yli 2000 tonnia materiaalia (190 kuljetuskertaa), laskelmista kuitenkin puuttuu muu huolto. Vielä ei tuoda varaosia ajoneuvoihin tai rikkoutuneisiin aseihin. Myöskään ei tuoda akkuja, viestivälineitä, kaapeleita, vaatteita, panssarimiinoja eikä muitakaan pioneerivälineitä. Myöskin armeijan yhteydessä toimivat lentokoneet jäävät vaille varaosia, polttoainetta ja ampumatarvikkeita. Tämä muu huolto vastaa vähintäänkin muonitustarvetta (350 tonnia).

[Kappale haavoittuneiden kohtelusta, evakuoinnista, hoidosta]

Ja tämäkin liian suurella kuljetuskapasiteetilla ja pahasti alijäämäisellä armeijalla laskettuna (20 000 ajoneuvoa ja 1500 tykkiä ovat miljoonalle sotilaalle uskomattoman pieni luku/esimerkiksi ampumatarvikkeita ei "turvallisuussyistä" voi kuljettaa maksimikapasiteetilla)

Siviiliväestö Muokkaa

Mynnarivon sopimus

Ylivoima ratkaisee taistelut? Muokkaa

Se mikä merkitsee sodankäynnissä ei ole armeijan koko, vaan kuinka suuri osa siitä on käytettävissä taisteluun konfliktialueella. Jos sinulla on, tiettyä aluetta kohden, esimerkiksi käytettävissäsi ainoastaan kaksi lentokenttää, jotka pystyvät ylläpitämään lento-operaatioita, sanotaanko sadan lentokoneen voimin, ei sinua hyödytä lainkaan vaikka sinulla olisi 1000 lentokonetta vapaana. Olet ehkä kuullut sanottavan, kuinka "siviilit fokusoivat tulivoimaan, sotilaat logistiikkaan". Tämä on totta. Modernit armeijat ovat erittäin "huoltoriippuvaisia", tarkoittaen että esim. yhtä panssarivaunua, lentokonetta tai tykistövälinettä kohden, tarvitaan kaluston normaalitoiminnan turvaamiseksi valtava ja monimutkainen huoltolinja. Yksinkertaistettuna - jos panssarivaunustasi loppuu polttoaine - se pysähtyy. Joten esimerkiksi ei ole mitään järkeä todeta, että USA:lla on 13.000 lentokonetta ja Venäjällä vain 3.000. Tämä on ehkä totta, mutta myös merkityksetöntä. Se mikä merkitsee, on ainoastaan kuinka monta lentokonetta USA:lla ja NATO:lla olisi käyttövalmiudessa osallistumaan taisteluoperaatioiden käynnistyessä sekä mikä niiden tehtävä tulisi tällöin olemaan. Esim. Israelilla on pitkä historia arabialaisten ilmavoimien tuhoamisesta yllätysiskuissa maassa, sen sijaan että he taistelisivat näitä vastaan ilmassa, näin vähentäen numeerisen ylivoiman merkitystä. Totuus on, että USA tarvitsisi monta kuukautta kootakseen sellaisen taistelujoukon länsi-Euroopassa, jolla olisi edes marginaalinen kyky taistella Venäjän armeijaa vastaan. Todellisuutta on myös, että mikään ei pakottaisi venäläisiä vain istumaan ja katsomaan sivusta, kun näitä joukkoja koottaisiin.

Huipputeknologia tekee voittajan? Muokkaa

Tämä on fantastisen väärä toteamus ja silti tämä myytti on siviilien joukossa pyhä opinkappale, etenkin jenkeissä. Oikeassa maailmassa huipputeknologiset asesysteemit, ollen toki hyvin arvokkaita, tuovat mukanaan pitkän listan ongelmia, joista ensimmäinen on yksinkertaisesti niiden korkea hinta.

Huipputeknologia on myös tyypillisesti herkkä, vaatien hyvin monimutkaisen tuki-, huolto- ja korjausverkoston. Ei ole järkeä omistaa planeetan paras panssarivaunu, jos se viettää suurimman osan ajastaan korjattavana.

Hienostuneiden huipputeknologisten laitteistojen eräs ongelma on lisäksi se, että niiden monimutkaisuus altistaa ne mitä erilaisimmille hyökkäyksille. Otetaan vaikka esimerkiksi lennokki (drone). Se voidaan saattaa toimintakyvyttömäksi seuraavin keinoin:

  • ampumalla se alas taivaalta
  • sokeuttamalla tai muuten poiskytkemällä sen sensorit
  • häiritsemällä sen kommunikointia operaattorin kanssa
  • häiritsemällä tai vammauttamalla sen navigointisysteemiä
  • naamioitumalla/harhauttamalla
  • tarjoamalla vääriä kohteita
  • suojaamalla kohteet, esim. hautaamalla
  • Valittamalla äidille

On monta mahdollista keinoa, kaikki riippuu senhetkisestä uhasta. Avainasemassa ovat tässä jälleen toimenpiteiden kustannukset ja niiden käytännöllisyys: paljonko edistyneen asejärjestelmän kehittäminen, rakentaminen ja valjastaminen maksaa, vastaan, kuinka paljon vastatoimenpiteet (yksi tai useampi) maksavat.

Lopuksi, historia on osoittanut yhä uudelleen, kuinka tahdonvoima on huomattavasti tärkeämpi tekijä kuin teknologia. Katso vaikka esimerkiksi, kuinka useita miljardeja maksavalla huipputeknologialla varustettu Naton ilmaiskukampanja Serbian armeijakuntaa vastaan tulee jäämään historiaan eräänä pahimmista tappioista, jonka valtava, huipputeknologisin asein varustettu, sotilasliittouma on kokenut pientä, vanhoilla aseilla aseistettua, pientä maata vastaan.

Sanastoa Muokkaa

Lentokoneita Muokkaa

  • Ilmaherruushävittäjä nimensä mukaisesti erikoistunut taistelemaan vihollisen ilmaklustoa vastaan.
  • Monikäyttöhävittäjä/monitoimihävittäjä eräänlainen kompromissi, tarkoituksena saavuttaa toimintakelpoisuus useissa eri taistelutehtävissä (ilmaherruus, pommitukset, jne)
  • Torjuntahävittäjä toimi puolustavana hävittäjäkoneena päätehtävä estää tuntemattomia ja/tai vihamielisiä koneita tunkeutumasta ilmatilaan.
  • Maataistelukone maakohteiden tuhoamiseen suunniteltu lentokone
  • Rynnäkkökone (viittaa enemmän tarkoitukseen kuin lentokonetyyppiin)
  • Pommikone

taistelunjohto Muokkaa

  • Taktiikka taito johtaa taistelua | taktinen taisteluihin liittyvä
  • Operaatiotaito taito johtaa sotatoimia | Operatiivinen sotatoimiin liittyvä
  • Strategia oppi ja/tai käytännön toimilinja valtion tai liittouman turvallisuuspäämäärien saavuttamiseksi. | valtion (tai valtioiden) strategiaan liittyvä

https://fi.sott.net/image/s18/367617/full/putin_judo.jpg