FANDOM


Stuzlandin demokraattinen liittotasavalta

Stuzland new Flag udaptejanuary2017

Stuzlandin lippu

Valtiomuoto kommunistinen

perustuslaillinen

liittotasavalta

(käytännössä

yksipuoluejärjestelmä)

Liittopresidentti Åge Plämör
Liittokansleri Felix Gårgensen
Provinssikansleri Heinz Kern
Pääkaupunki Mainstadt
Muita kaupunkeja

Frankfurt

Hampuri

Varsova

Praha

Sijainti

Keski-Eurooppa

(Saksa, Tsekki ja Puola)

Asukasluku

135 600 000 as.

(sija 6.)

Viralliset kielet Graeezi
Valuutta Keskieuroopan Markka
BKT 34 000/asukas
Elinkeinorakenne

Kalastus 4%

maatalous 6%

teollisuus 24%

palvelut 66%

Aikavyöhyke UTC+1
Itsenäisyys -Keisarikunta v. 513

-Wöömärgin tasavalta v. 1917

-Natsi-Nostana v. 1936

-Länsi-Nostana (Stuzland) v. 1951

-Itä-Nostana (Dözland) v. 1951

-Yhdistyminen v. 1991

Lyhenne STU
Kansainvälinen suuntanumero +49
Kansallislaulu Die Krocheg Stuzland
Motto Erwachen Stuzland!
Edeltäjät -Noskertanan keisarikunta

-Wöömärgin tasavalta

-Natsi Nostana

-Itä- ja Länsi-Nostana

Stuzland (graeeziksi Stuzland tai Republick osz Stuzland) on valtio Itä- ja Keski-Euroopassa valtiopeleissä 11, 12 ja 13. Se on osa Atlantin liittoa. Stuzlandissa puhutaan graeezia, joka muistuttaa saksan kieltä. Stuzland oli käyttäjän Männynkäpy valtio.

Ilmasto Muokkaa

Stuzlandin ilmasto on vaihtelevaa. Itämeren rannikolla on yleensä tuulista ja sateista, mutta sisämaassa on lämmintä. Kylmin mitattu lämpötila on vuodelta 1934, jolloin Varsovassa oli -33 celsius astetta. Lämpimintä on ollut Frankfurtissa vuonna 1968, jolloin siellä oli +37 celsius astetta.

Historia Muokkaa

antiikki Muokkaa

Antiikin aikoina Saksanmaassa oli useita germaaniheimoja; Kirjunneja, nostanoja ja prusseja. Kirjunnit liikkuivat länteen Brittein saarille, prussit liikkuivat koilliseen Baltian maille, mutta nostanat jäivät paikoilleen. Nostanat taistelivat ja valloittivat antiikin aikana Kortalian Keisari-imperiumin ja nostanoiden kuningas Thrandél nousi valtaan. Kortalialaiset kuitenkin surmasivat Thrandélin ja uusi kuningas Närnefge nousi valtaan jättäen Kortalian rauhaan.

Keskiaika Muokkaa

Vuonna 480 jaa. Närnefge kuoli punatautiin ja hänen veljenpoikansa Noskert nousi valtaan arvonimellä Noskert Ensimmäinen Julma. Hän muodosti beneluxin, Pohjois-Saksan ja Tanskan alueelle suuren Noskertanan Suurkuningaskunnan, joka tunnettiin paremmin nimellä Nostana.

Noskert Julman poika, Noskert II nousi valtaan vuonna 510 ja tällöin Nostana kärsi suurista talousongelmista. Viljaa ei riittänyt kaikille ja Noskertkin kuoli nälkäkuoleman vuonna 513 jaa. Hänen poikansa prinssi Noskert III julisti itsensä keisariksi ja Nostana laajentui etelämmäs. Hänen seuraajansa Noskert IV valloitti Sveitsin.

Renesanssi Muokkaa

Vuonna 1570 Nostanan keisari Wilheln Kahdeksas haaveili voimakkaasta imeriumista. Hän komensi suuret sotajoukkonsa itään ja Baltica menetti 2/3 alueistaan. Koko Puolan maa jäi Nostanan haltuun ja slaavigraeezi alkoi kehittyä. Nostana pysyi Keski-Euroopan imperiumina vuoteen 1690, jolloin Nostana sai kilpailijan, Hungarian.

Uusiaika Muokkaa

Vuonna 1690 Hungarian pikkuruhtinaskunnat yhdistyivät mahtavaksi Hungarian keisarikunnaksi, joka kilpaili Nostanan kanssa Keski-Euroopan hallinnasta. Hungaria kilpaili myös Tsikistanin kanssa. Nostana menetti vuonna 1743 Sveitsin Kirjalalle ja tästä alkoi Imperialismin aikakausi.

Imperialismi Muokkaa

Imperialismin aikakauden katsotaan alkaneen Hafolonian sodan päättymisestä, jolloin Kirjalasta tuli maailmanlaajuinen imperiumi. Nostana hankki itselleen siirtomaan Madagaskarista. Siirtomaa itsenäistyi kuitenkin jo vuonna 1798 ja Mygaskarin valtio syntyi. Nostaba yritti myös auttaa Puurosissejä Etelä-Afrikassa, jossa käytiin Puurosotaa Kirjalan ja Puurokansan välillä. Kirjala voitti.

1900-luku Muokkaa

Nostana kilpaili muiden valtioiden armeijojen kanssa 1900-luvun alussa. Armeijoille tuli käyttöä vuonna 1912, kun Hungarian kruununprinssi Fertinant ammuttiin Zerbialaisen miehen toimesta. Hungaria julisti sodan Zerbeille, mutta Katistan, joka oli Zerbien ystävä, julisti sodan Hungarialle. Nostana julisti sodan Katistanille, sillä Katistan uhkasi Hungariaa. Kirjala oli Katistanin liittolainen, joten Kirjalakin joutui julistamaan sodan Nostanalle ja Hungarialle.

Sodan alussa Nostana valtasi nopeasti aluetta Beneluxin eteläpuolelta, mutta sota juuttui asemasodaksi. Hungariakin oli pahassa pulassa idässä, jossa Katistan taisteli Hungariaa vastaan. Kun Kortalia asettui ympärysvaltojen puolelle, liittyi Tsikistan keskusvaltoihin. Yhdessä Tsikistan, Nostana ja Hungaria saavuttivat voittoja. Tsikistan valtasi Zerbian, Nostana valtasi sveitsin, Hungaria lähestyi Vulvugradia. Sota kääntyi ympärysvaltojen eduksi vuonna 1914, kun Kortalia valtasi itävallan, Kirjala valtasi Tanskan ja Katistan valtasi Varsovan.

Vuonna 1915 Katistanin keisarikunta romahti ja Finnomark itsenäistyi Prusslandin, Hakurilandian ja Le Cruzin ohella. Katistanissa nousi kommunistinen liike ja pian koko maa olikin jo sisällissodassa. Nostana oli kuitenkin jo teoriassa hävinnyt sodan ja Hungariassa keisari syrjäytettiin ja maahan tuli kommunistihallitus. Sota päättyi vuonna 1916 keskusvaltojen antautumiseen. Nostanasta tuli demokraattinen tasavalta, Tsikistan hajosi Bysanttiin ja Wooriaan ja Hungariasta tuli kansantasavalta. Katistan muuttui kommunistiseksi kansantasavallaksi. Kirjala sai Beneluxit ja Tanskan.

Nostanassa oli hyvin köyhää vuoteen 1936, kun äärioikeistolainen kansallissosialisti Adolf Hütler nousi valtaan. Hütler paransi taloutta, kasvatti armeijaa ja perusti keskitysleirejä uskonnollisille. Pian Nostana olikin fasistinen Nazi-Nostana, jossa vain ateistit olivat vapaita.

Vuonna 1941 Hütler aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Le Cruziin. Hütler valtasi Le Cruzista puolet, Katistanin ottaessa puolet. Sen jälkeen Hütler suuntasi länteen ja Kirjalan Ranska ja Sveitsi joutuivat Nostanan vallan alle. Kortalia liittyi "Iskunvaimenninvaltoihin". Kortalia ja Nostana saivat Jupaninkin puolelleen. Vuonna 1943 Hütler hyökkäsi Prusslandiin ja Hakurilandiaan, jotka miehitettiin nopeasti. Finnomark liittyi iskunvaimenninvaltoihin. Liittoutuneisiin liittyi Katistan, Khalifornia ja Kirjala. Sota oli asemasotaa euroopassa vuosina 1944-1947. Jupanissa taisteltiin Khalifornian laivoja vastaan. Sota jatkui raakana ja verisenä.

Vuonna 1948 Liittoutuneet valtasivat Uusmaan takaisin. Finnomark alkoi kärsiä idässä Nostanan kanssa ja Khalifornia nousi maihin Sisiliassa. Vuonna 1949 Jupani antautui liittoutuneille ja Kirjalan Ranska ja Norja olivat vapautettu. Nostana antautui vuonna 1950.

Sodan jälkeen Nostana jakautui Itä- ja Länsi-Nostanaan, eli Stuzlandiin ja Dözlandiin. Stuzland oli länsimaalainen teollisuusvalta, Dözland oli köyhä itäblokin kommunistimaa. Vuonna 1989 tapahtuneessa Berliinin Muurin vapautumisessa kävi selväksi, että itäblokin maat romahtaisivat. Stuzland liitti Dözlandin itseensä vuonna 1990 ja Le Cruzkin irtautui Katistanista sama vuonna. Kahdeksan vuotta myöhemmin Katistan romahti, Khalifornia muuttui kommunistiseksi ja Prusslandissa juhlittiin Katistanin romahdusta ja hajoamista.

Kulttuuri Muokkaa

Uskonnot Muokkaa

Stuzlandin suurin uskonto on Stuzinjuutalaisuus, jossa pyhäpäivät ja jokapäiväiset rukoukset eivät ole niin tärkeitä. Stuzinjuutalaiset viettävät joulua pakanallisina, mutta he eivät vietä Pääsiäistä. Stuzinjuutalaiset uskovat vain jumalaan, eivät Ziisukseen. Stuzinjuutalaisia on Stuzlandin väestöstä 52%. Kristinuskoisia on 44% väestöstä. 2% on hinduja, 1,5% on buddhalaisia ja 0,5% on muslimeja.

Perinteitä Muokkaa

Stuzlandilaisia perinteitä ovat joulukokous, kevätjuhla, kesäjuhla ja syysjuhla. Joulukokouksessa ihmiset kokoontuvat kylän/kaupungin torille laulamaan joululauluja. Tämä on kristinuskoisten perinne Stuzlandissa. Kevätjuhlassa syödään paljon erilaisia suklaaleivoksia ja kakkuja lämpenemisen ja luonnon kunniaksi. kesäjuhlassa ihmiset syövät kylmiä herkkuja ja laulavat kesäisiä lauluja ulkoilmalla. Syysjuhlassa syödään yksi kalkkuna joulun tulemisen ja talven kunniaksi.

Ruoka- ja juomakulttuuri Muokkaa

Stuzlandilaisia perinnepäivällisiä ovat Lohileivokset, Sillilaatikko, perunakasvismuhennos ja viinisima. Viinisima on poreilevaa alkoholillista punaviiniä, johon lisätään hiilidioksidia ja sokeria. Päivässä syödään yleensä neljä ateriaa. Aamupala kello 7-8 välillä, lounas kello 11-12 välillä, Päivällinen kello 15-16 välillä ja illallinen kello 18-20 välillä.

Elokuva- ja teatteri Muokkaa

Stuzlandilaiset ovat elokuvafaneja ja Stuzlandissa on monia elokuvayrityksiä. Tunnetuimpia ohjaajia ovat Georges Lukas ja Stevie Spielburg. Tunnetuimpia elokuvayhtiöitä ovat New Way Cinema ja Lukasfilmez.

Stuzlandilaiset ovat kirjoittaneet monia näytelmiä, mutta ne eivät ole päässeet julkisuuteen. Keskiaikaisia ritarinäytelmiä, jotka kertovat Nostanasta, esitetään kuitenkin paljon ulkomailla ja ne ovat usein stuzlandilaisten kirjailijoiden kirjoittamia.

Väestö Muokkaa

Stuzlandin väestöstä 88% on valkoihoisia, 9% on tummaihoisia ja 3% on aasialaisia. Suurin osa asukkaista elää Stuzlandin Läntisissä osissa ja kaupungeissa. Arviolta yli 50 miljoonaa stuzlandilaista asuu kaupungeissa. Harvimmiten asuttua on idässä, Puolan provinssissa, jossa asukkaita on 31 miljoonaa.

Poliitiikka Muokkaa

Talous Muokkaa

Stuzlandissa on yleensä ollut aikalailla talouteen keskittyvää sisäpoliitiikka. Yleensä suurena kysymyksenä on ollut luonnonvarojen käyttäminen.

Sisäpoliitiikka Muokkaa

Stuzlandissa on tällä hetkellä käytössä yksipuoluejärjestelmä ja sitä ohjaa Stuzlandin Kommunistinen Puolue.

Stuzlandin hallitus on parlamentti, eli Vulkhauz. Se koostuu ministeriöstä, edustajainneuvostosta ja eduskunnatsa. Ylintä valtaa pitävät liittokansleri, provinssikansleri ja liittopresidentti.

Ulkopoliitiikka Muokkaa

Stuzlandin ulkopoliitiikka on ollut yleensä maltillista, mutta nopeaa. Jos joku maa uhkaillee Stuzlandin liittolaista, Stuzland mobilisoi armeijansa välittömästi valmiuteen.

Talous Muokkaa

Stuzlandin bruttokansantuote on yksi suurimmista. Stuzland on yksi suurimmista teollisuusmaista ja se on myös hyvinvointivaltio. Kansan köyhyysprosentissa se voitti Kirjalan vuonna 2017.

Valuutta Muokkaa

Keskieuroopanmarkka 20

Kahdenkympin Keskieuroopan Markan seteli.

Stuzlandin valuutta on Keskieuroopan Markka, jonka nimi vaihdetaan pian Stuzlandin markaksi, jos mikään maa ei enään Stuzlandin lisäksi käytä sitä. Markka jakautuu sataan penséen ja kahdeksaan trochtiin. Keskieuroopan markka on yksi vahvimmista ja arvokkaimmista valuutoista.



Walkinet (keskustelu) 28. maaliskuuta 2017 kello 12.42 (UTC)männynkäpy