FANDOM


Suur-Kirjala eli Suuri Kirjalainen valtakunta (kirj. Y Mwyast Wondrae Bookith Empéir) on valtio Luoteis-Euroopassa. Valtio koostuu kolmesta pienemmästä kuningaskunnasta sekä kahdesta Afrikassa sijaitsevasta siirtomaasta. Sen rajanaapureita ovat Qruut, Kastamere ja Westen.

Suur-Kirjalan asukasluku on 190,1 miljoonaa ihmistä. Se on asukasluvultaan Euroopan suurin valtio.

Kirjala on maailman hallitseva suurvalta, ja maalla on yksi maailman voimakkaimmista laivastoista, joka on osallistunut muunmuassa Gibraltarin konfliktiin vuonna 1611.

Maantiede Muokkaa

220px-Satellite image of Great Britain and Northern Ireland in April 2002

Suur-Kirjalan alue satelliittikuvassa vuonna 2005

Suur-Kirjalan tärkeimmät alueet ovat pienemmät kuningaskunnat Èireland, Èinland ja Scotchland. Lisäksi Britteinsaarten alueeseen kuuluvat kymmenet jolleivät jopa sadat pienemmät saaret. Valtion tärkeimpiä osia ympäröivät Pohjanmeri, Atlantti, Irlanninmeri ja Englannin kanaali. Rannikko on niin rikkonaista, ettei merelle ole pitkä matka mistään paikasta valtion alueelta. Suurin osa valtiosta on kumpuilevaa alankoa, kun taas Whélsin alueella nähdään enemmän vuoria.

Historia Muokkaa

Varhaiset vaiheet Muokkaa

/tähän Kirjalan alueella aiemmin sijainnut valtio/ aikana nykyisen valtion alueella asui seitsemän keskenään kahakoivaa kansaa: éiret, walesilaiset, scothit, bosmerit, maormerit, avarit, manwëläiset ja éineet. /Kirjalan alueella aiemmin sijainnut valtio/ ei kyennyt pitämään aluetta rauhallisena, ja viimeisenä iskuna heitä vastaan tuli maormerien ja scothien kapina.

Tämän jälkeen syttyi sota uudesta hallinnosta. Scothit ja manwëläiset olivat liittoutuneet ja tuhosivat nopeasti maormerien yrityksen vallata alue. Valtio jakautui neljään: nykyisin kuningaskunnat tunnetaan Èirelandina, Èinlandina, Scotchlandina ja Whélsinä.

/kesken/

Politiikka Muokkaa

Suuri Kirjalainen Valtakunta on parlamentaarinen monarkia. Sitä hallitsee Bochgwlth-suvun klaanipäällikkö, joka tällä hetkellä on 84-vuotias uichelquinn (ylikuningatar) Antoinette II. Lisäksi klaanipäällikön lähimmillä sukulaisilla on muutamia tärkeitä, pääosin seremoniallisia virkoja.

Monarkilla on todella suuret valtaoikeudet, ja häntä voisi pitää yksinvaltiaana, joka kuitenkin jakaa valtaoikeudet muiden kanssa. Hän voi julistaa sotia ja solmia rauhan, purkaa parlamentin ja valita pääministerin. Käytännössä on täysin mahdollista, että kuningatar tai joku hänen seuraajistaan julistaa parlamentin pannaan ja poistaa pääministerin valtaoikeudet. Tällaista ei kuitenkaan ole tapahtunut lähes seitsemäänsataan vuoteen.

Suur-Kirjalan parlamentti on kaksikamarinen. 800-henkisen alahuoneen (Chambre des Democratique) jäsenet valitaan vaaleilla kreivikuntien omista hallintokamareista (jokaisessa kamarissa on 100 jäsentä, joista 25 valitaan) ja 200-henkinen ylähuone koostuu kreivikuntien kreiveistä, paroneista, vapaaherroista sekä äänestyksellä valituista ritareista. Ylemmät ylähuoneen jäsenet kuuluvat johonkin aatelissuvuista, joille titteli on myönnetty. Alahuoneen vaalit järjestetään viiden vuoden välein, ja seuraavat vaalit ovat vuonna 2019.

Pääministeri on yleensä suurimman parlamenttipuolueen puheenjohtaja tai, mikäli monarkki niin haluaa, yksi ylähuoneen kreiveistä.

Tällä hetkellä suurimmat puolueet ovat Monarkistit (290 paikkaa) ja Konservatiivit (226 paikkaa.) Kumpikin puolueista on hallituspuolueita, ja kolmas ja viimeinen puolue on 140 paikkaa vaaleissa saanut Unionipuolue. Tämän lisäksi parlamentissa on viisi oppositiopuoluetta.

Kansallisidentiteetti Muokkaa

Kansallislaulu Muokkaa

Suuren Kirjalaisen Valtakunnan kansallislaulu on Peltoin ja metsäin maa (kirj. Èmpeir des faeis o coilltean.) Sen keksijä, /nimi/ yhdisti vanhan kirjalaisen kansansävelmän ja valtionvalan ja teki niistä kansallislaulun vuonna 1792. Tätä aiemmin käytössä oli useampia erilaisia hymnejä.

Sanat:

Émpeir des faeis o coilltean
To thee mé inse llw
Their coilltean fa grydd, liferant /kesken/

Kulttuuri Muokkaa

Suuri Kirjalainen Valtakunta muodostuu neljästä toisiinsa sitoutuneesta kansakunnasta, ja vaikka elämäntapa on laajalti samankaltainen, kulttuurissa on eroja niin näiden kansakuntien välillä kuin paikallisella ja alueellisella tasolla.

Kirjallisuus Muokkaa

Kirjalainen kirjallisuus on tunnettua kaikkialla pelialueella. Sillä on vuosien kuluessa ollut suuri vaikutus muuhun kirjallisuuteen.

Varhaisin tunnettu Kirjalan nykyisiltä alueilta lähtöisin oleva kirja oli noin vuonna 770 eKr. kirjoitettu Gov'rn, joka käsitteli huhujen vaikutusta kansan yleiseen mielipiteeseen ja siksi hallitukseen. Kirjan alkuperäinen kopio tuhoutui tulipalossa vuonna 1932, mutta siitä on olemassa lukuisia kopioita eri aikakausilta.

Ensimmäinen lähes kaikkien tuntema kirjailija oli vuosina 1626-1711 elänyt Aragorn Ackworth, joka käytännössä loi nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden. Hänen kirjojaan on myyty // kappaletta, ja hänet julistettiin vuonna 1721 Kirjalan kansalliskirjailijaksi.

Toinen valtaisan suosion saavuttanut kirjailija on vuonna 1967 syntynyt fantasiakirjailija J.K. Duckling, joka kirjoitti maailman myydyimmän kirjasarjan, Harry Plotterin.

Kuvataide Muokkaa

Suur-Kirjalan historiassa on ollut useita menestyneitä taiteilijoita.

Tunnetuin tämänhetkinen taiteilija on 23-vuotias Conuil Ball, jonka taidetta on kuvattu 'oudoksi' ja 'pelottavaksi.' Töissään hän käyttää sekä 3D-mallinnusta että 'MS Paintilla piirtämistä' jonka on arveltu olevan syy teosten nerokkuuteen. Kuuluisin Ballin teoksista on neljä metriä korkea ja 5,5 metriä leveä The God's Walkway.

Agu

The God's Walkway, Conuil Ball, 2017