FANDOM


Syväsusi
Díviik
Sijainti Länsi-Íslønden (Pohjoisranta)
Pormestari Hugo Adolfsson (Hugø Adølfssœn)
Maakunta Íslønden
Perustettu 1520
Asukasluku 284 680
Kuntaliitokset Køngrœd (1550)
Kielijakauma pohjoisranta 98%, alania 1,5%, muut kielet 0,5%
Elinkeinot Kalastus, teollisuus
uskontojakauma realismi 80%, luterilaisuus 5%, muut uskonnot 15%
Valtio Pohjoisranta

Syväsusi (pohj. Díviik) oli Pohjoisrannan kuningaskunnan pääkaupunki. Kaupunki oli tullut tunnetuksi "pohjoisen porttina".

HistoriaMuokkaa

Alanian kuningas perusti Syväsuden aluksi satamaksi ja kauppapaikaksi. Koska satamaan joutui vuonna 1852 jäämään laiva yöksi, joutuivat alanialaiset kauppamiehet nukkumaan laiturilla. Ja jotta vastaista ei tulevaisuudessa tapahtuisi, Alanian kuningas rakennutti sataman lähelle taloja. Jotkin ihmiset kokivat talot niin huonoiksi, että halusivat rakentaa parempia. Näin pian syntyi toreja, taloja, ja 1580-luvulla kauppapaikka oli muuttunut suuremmaksi kuin moni muu maailman senaikainen kaupunki. Kaupungin kasvamisen elinehtona oli, että muut asuinkelpoiset paikat olivat joko pitkän merimatkan takana tai jäätikön takana. Siksi yhä useampi jäi kauppapaikkaan. Kauppapaikasta alkoi tulla 1600-luvulla jo niin iso, että taloja rakennettiin tilan säästämiseksi korkeammiksi.

1600-1700Muokkaa

1600-luvulla kaupunkia rakennettiin yhä suuremmaksi. Osa kaupungista rakennettiin jopa veden päälle. Veden päällä olevasta kaupungista suurin osa kuitenkin sortui toisessa Hølpsœ-tulivuoren purkauksessa. Nykyään veden päällä oleva kaupunki on elävä kulttuuripaikka, ja sitä kutsutaan vanhaksikaupungiksi.

Kun Hølpsœ-tulivuori purkautui vuonna 1653 kolmannen kerran, paljon vettä kohtasi laavaa ja näin syntyi suuria laavakiviniemiä. Tietysti niemille rakennettiin. On laskettu, että nykyään kaupungista 40% on rakennettu laavakiven päälle.

Kaupunki säästyi suurilta vaurioilta Apenian sodassa, koska suurin osa taisteluista käytiin Apenian rajalla. Silti kaupungissa on havaittavissa vanhoja sotilaiden varusteita sun muuta.

Vuonna 1826 Syväsudessa keksittiin bøndyy.

KuntaMuokkaa

Syväsuden kunnan alueesta 60% oli metsää. 18% on vesistöjä ja 22% varsinaista kaupunkialuetta. Kaupunkialueesta 40% oli rakennettu laavakiven päälle, 35% alkuperäiselle saarelle ja 5% veteen.

KaupunkinäkymäMuokkaa

Syväsuden kaupungin keskustassa oli komea järvikaupunki, joka oli täynnä vanhaa arkkitehtuuria. Järvikaupungin talot olivat viikinkimäisiä, ja katujen sijasta kaikkialla oli vettä ja laitureita. Kun mentiin saarelle päin, talot muuttuivat ahtaiksi ja tehtaita sekä kaivoksia oli enemmän. Keskivertoihmiset asuivat joko laavakiviniemessä (kärkeä, jossa rikkaat asuivat lukuunottamatta) tai alkuperäisellä saarella. Järvikaupunki oli lähinnä täynnä kahviloita ja muita kauppoja.

HallintoMuokkaa

Syväsudessa oli maan kuninkaanlinna, ja itse Syväsuden kaupunkia hallitsi kaupunginhallitus, joka oli Pohjoisrannan valtion hallituksen alapiiri. Hallituksen jäsenet valittiin vaaleilla

PalvelutMuokkaa

Syväsudessa oli tutkitusti hyvät palvelut. Syväsuden vahvuus oli sairaanhoidossa ja koulutuksessa.

KulttuuriMuokkaa

TeatteriMuokkaa

Syväsuden teatteri oli todella arvostettu. Syväsudessa kehuttiin olevan maailman paras teatteri. Teatterissa esitettiin monipuolisia näytelmiä, ja se oli aivan Laavannokan kärjessä.

UrheiluMuokkaa

Syväsudessa oli kehitetty sittemmin maailmassa todella suosituksi tullut jäällä pelattava laji, bøndyy. Kaupungissa oli peräti 5 bøndyyjoukkuetta ja 3 jääkenttää.