CHL eli Cavalian Hockey League on maailman kenties kovatasoisin jääkiekkoliiga. Vuonna 1917 perustetun CHL:n mestaruudesta eli Cavala-maljasta pelaa kaudella 2017-18 16 joukkuetta, joista 13 on Cavalasta ja 3 Khaliforniasta. Joukkueet on jaettu kahteen konferenssiin, itäiseen ja läntiseen, jotka ovat jaettu vielä molemmat kahteen divisioonaan.
Historia
Varhainen historia
CHL perustettiin neljän joukkueen voimin vuonna 1917, ja liigan presidentiksi valittiin vuoteen 1943 toiminut Frank Caller, jonka mukaan parhaalle tulokkaalle myönnettävä palkinto on nimetty. Ensimmäiset joukkueet olivat Montreal Cavaliens, Ottawa Emperors, Toronto Stadium sekä Quebec Sheepdogs. Sheepdogs ei kuitenkaan pelannut ensimmäisellä kaudella yhtään ottelua. Cavaliensia ja Emperorsia kutsutaan nimellä "Original Two" sillä ne ovat ainoat nykyisin pelaavat joukkueet, jotka pelasivat jo ensimmäisellä kaudella. Emperors kuitenkin jätti muutaman kauden väliin talousvaikeuksien takia, joten Cavaliens on ainut jokaisella kaudella pelannut joukkue. Lisäksi Toronto Leafsin katsotaan kuuluvan kahden edellä mainitun kanssa "Original Three" -joukkueisiin, sen oltua poissa vain ensimmäiseltä viideltä kaudelta, ja kolmanneksi vanhin nykyisistä joukkueista.
Ensimmäinen harjoitusottelu pelattiin 15.12.1917, kun Montreal Cavaliens kohtasi Ottawa Emperorsin. Ottelu päättyi Cavaliensin 6-4 voittoon. Ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin neljän päivän päästä Cavaliensin kohdatessa Toronto Stadiumin. Ottelu päättyi Cavaliensin 10-9 voittoon. Cavaliensin puolustaja Dave Rich teki liigahistorian ensimmäisen maalin ajassa 4:43. Ottelun hävinnyt Stadium oi kuitenkin CHL:n ensimmäinen joukkue, joka pääsi Cavala Bowl -finaaliin. Vastassa oli WPHL-liigan Vancouver Wealthy, joka hävisi Stadiumille 5-3.
Ensimmäisen nollapelin saavutti Cavaliensin maalivahti Georges Western, kun Toronto Stadium hävisi ottelun Cavaliensille 5-0. (Western oli myös ensimmäinen CHL maalivahti, joka saalisti syöttöpisteen. CHL:n parhaalle maalivahdille myönnettävä Western Trophy on nimettiin Westernin mukaan hänen kuolemansa jälkeen.
Kauden 1918-1919 Cavala Bowl -finaali jäi pelaamatta baleaarieninfluenssan iskettyä isäntäkaupunki Ottawaan. CHL-seurat kuitenkin menestyivät hyvin voitettuaan kahdeksan ensimmäisestä kymmenestä Cavala Bowl -mestaruudesta. Ainoastaan kausien 1918-19 ja 1923-24 mestaruuspytyt eivät päätyneet CHL-joukkueiden haltuun.
Ensimmäinen laajennus
Vuonna 1924 Western Professional Hockey League (WPHL) kaatui, siirtyivät sarjan joukkueet Professional Hockey Association (PHA) -liigan vain kahdeksi kaudeksi myös kyseisen sarjan kaaduttua. CHL-liigaan siirtyivät Hamilton Lions ja toinen Montrealissa pelannut joukkue, Montreal Bronze. Samalla ovenavauksella mukaan liittyivät myös pääasiassa sotilaista koostuneet Laval Rocket sekä Winnipeg Bombers, joiden nimissä sotilaallinen vaikutus on nähtävissä.
1920-luvulla tehtiin myös pienempiä muutoksia. Kenttäpelaajien määrä laski kuudesta viiteen ja arvokkaimmalle pelaajalle annettava Hard Memorial Trophy jaettiin ensimmäisen kerran kaudella 1923-24 Frank "Peach" Neighbourille. Kauden 1924-1925 finaalit pelattiin ensimmäistä kertaa paras kolmesta -systeemillä, joka kesti toki vain neljä kautta, kun finaalit muutettiin pelattavaksi "paras viidestä" -järjestelmällä.
Uudet tuulet puhaltavat
Suuren maailmansodan aikana (1927-43) Winnipeg Bombers ja Laval Rocket eivät pelanneet kuin osalla kausista, sillä joukkeet koostuivat silloin käytännössä pelkästään sotilaista. Bombers osallistui tuona aikana viidellä kaudelle ja Laval Rocket kuudelle. Suuri maailmansota vaikutti myös alussa katsojalukuihin, mutta sodan pitkittyessä ihmiset alkoivat palata myös vanhoihin rutiineihinsa kestääkseen sodan kauhut paremmin. Cavalalaiset eivät kuitenkaan osallistuneet kovin moneen merkittävään taisteluun, joten sota jäi lopulta etäisemmäksi.
1930-luvulla sarjaan ei liittynyt lisää joukkueita, joten se pelattiin edelleen kahdeksalla joukkueella. Sääntömuutoksia tuli sitäkin enemmän. Cavalan itsenäistyttyä Kirjalasta 1931 kiellettiin kirjalalaisten pelaajien peliluvat kahdeksi vuodeksi. Tämä vaikutti kummallakin kaudella noin kymmeneen pelaajaan. Rangaistuslaukaus esiteltiin 1934, samana vuonna pelattiin ensimmäinen (epävirallinen) tähdistöottelu ja paitsiosäännöstä päätettiin 1937.
Kaudella 1938-39 Bombersin valmentaja Arthur "Art" Rose oli ensimmäinen, joka otti maalivahdin pois kentältä saaden täten kuudennen kenttäpelaajan käyttöön. Art Rosen mukaan on nimetty myös runkosarjan eniten pisteitä tehneelle pelaajalle myönnettävä palkinto. 1943 menehtyneen Frank Callerin tilalle liigan presidentiksi nimettiin Mervyn Button. Clarence S. Campclock korvasi Buttonin kolme vuotta myöhemmin. 1947 koitti ensimmäinen virallinen All Stars -ottelu.
1950-luku nähdään liigan "taantumuksen vuosikymmenenä", sillä vuosikymmenen aikana ei tapahtunut merkittäviä sääntömuutoksia ja kolme joukkuetta lopetti toimintansa. 1950-luvulla katsojakeskiarvot eivät nousseet toisin kuin muilla vuosikymmenillä. Syiksi tähän on esitetty muun muassa televisiota (ensimmäinen televisioitu ottelu kauden 1952-53 alussa) sekä Montrealin paikallisotteluiden päättymistä Montreal Bronzen kaaduttua lento-onnettomuudem jäljiltä.
Suurien uudistusten aika
Vuonna 1960 pidettiin ensimmäistä kertaa varaustilaisuus, nimellä Amateur Draft. Khalifornian Khalifornian Hockey League (KHL) laajeni uhkaavasti, joten CHL vastasi liittämällä myös kaksi khalifornialaista joukkuetta sarjaansa, kun Seattle Hawks ja Portland Beavers liittyivät 1967. Samalla myös Vancouver Cavacks liittyi mukaan.
Vuonna 1970 mukaan liittyivät myös albertalaiset Edmonton Gasmen sekä Calgary Fire. Kaksitoista vuotta myöhemmin Toronto Maples ja Belleville Legionaries toivotettiin tervetulleiksi. 1990-luvulla mukaan liittyivät Manitoba Reindeer vuonna 1992 ja Brampton Monsters vuonna 1997. Khalifornialaiset Seattle Hawks ja Portland Beavers lopettivat sarjassa 1985. Portland Beavers ei saavuttanut CHL:ssä suurta menestystä päässen pudotuspeleihin vain neljä kertaa, mutta Seattle Hawks voitti Cavala Bowlin kahdesti peräkkäin kausilka 1973-74 ja 1974-75.
Uusin laajennus
Kaudelle 2017-18 mukaan siirtyi KHL:stä Los Äntseles Queens, Seattle Souders ja San Hose Barracudas. Lisäksi Quebec Northeners liittyi sarjaan. Sarjassa pelaa ensimmäistä kertaa 16 joukkuetta, ja niinpä konferenssit päätettiin jakaa jälleen divisiooniin. Vuosina 2011-2016 divisioonia ei ollut, mutta nyt kuuden vuoden jälkeen ne palautettiin.
Työsulut
1994-95
Satavuotisen historiansa aikana CHL on kohdannut kolme työsulkua. Ensimmäisen kerran työsulku oli 1994-95, jolloin kausi pelattiin typistettynä, 36 ottelun mittaisena. Työehtosopimus solmittiin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Pudotuspelit pelattiin normaalia pidempinä ainoaa kertaa CHL:n historiassa "paras yhdeksästä" -menetelmällä, täten katsottiin yleisölle korvattavan menetettyjä runkosarjan pelejä.
2004-2005
Kausi 2004-2005 jäi kokonaan pelaamatta palkkakattokysymyksen vuoksi. Yli 250 pelaajaa siirtyi kyseiseksi KHL:ään sekä eurooppalaisiin sarjoihin. Seurat ja CHL vaativat palkkakaton pitämistä samana pelaajien vaatiessa palkkakattoon (ja täten omiin palkkoihinsa) viiden prosentin korotusta. CHL myöntyi pelaajien vaatimuksiin 12.4.2005, joten seuraava kausi pelattiin normaalisti.
2012-13
Uusin työsulku oli kaudella 2012-2013, jolloin syyskuun sijasta tammikuussa alkanut sarja pelattiin vain 30 ottelun mittaisena. Useat pelaajat pelasivat alkukauden muissa liigoissa, siirtyen kuitenkin takaisin CHL:lään ennen kauden alkua. Pudotuspelit pelattiin normaalisti.
CHL-mestaruudet
CHL mestaruus on myönnetty parhaiten menestyneelle CHL-joukkueelle. Cavala Bowl -mestaruus ja CHL-mestaruus tarkoittavat samaa vasta 1927 lähtien. Listassa Cavala Bowlin voittaneet joukkueet CHL:n perustamisesta lähtien, kaudesta 1917-18 eteenpäin. Montreal Cavaliens on ainoa joukkue joka on voittanut CHL:n mestaruuden voittamatta Cavala Bowlia samalla kaudella. Tämä tapahtui kaudella 1924-25, kun Victoria Aristocrats voitti Cavala Bowlin ratkaisseen kolmannen ottelun lukemin 4-2 ja täten koko finaalisarjan 2-1. Cavaliens oli jo voitossa kiinni, kun he johtivat sarjan toista ottelua 3-1 vielä viisi minuuttia ennen pelin päättymistä. Aristocrats nousi kuitenkin tasoihin viimeisellä minuutilla ja voitti ottelun jatkoajalla Dave Willsonin tehtyä voittomaalin ajassa 78:43.
Vuosi | Voittanut joukkue | Hävinnyt Joukkue | Tulos | Lisätietoa |
---|---|---|---|---|
1918 | Toronto Stadium | Vancouver Wealthy (WPHL) | 5-3 | CHL:n 1. kausi |
1919 | - | - | - | Ei pelattu influenssaepidemian takia; vastakkain olisivat olleet Cavaliens
ja WPHL:n Calgary Metropolitians |
1920 | Ottawa Emperors | Calgary Metropolitians (WPHL) | 8-7 | - |
1921 | Ottawa Emperors | Vancouver Wealthy | 4-1 | - |
1922 | Toronto Stadium | Vancouver Wealthy | 5-0 | - |
1923 | Ottawa Emperors | Edmonton Inuits (WPHL) | 7-6 | - |
1924 | Montreal Cavaliens | Calgary Lions (WPHL) | 7-2 | - |
1925 | Victoria Aristocrats (PHA) | Montreal Cavaliens | 2-1 (sarja) 4-2 (ottelu) | Finaalit pelattiin 1. kertaa "paras kolmesta" -järjestelmällä |
1926 | Montreal Bronze | Victoria Aristocrats (PHA) | 2-0 (sarja)
5-3 (ottelu) |
Viimeinen kausi, kun ei-CHL -
joukkue saattoi voittaa Cavala Bowlin |
Lisää
vuosia tulossa |
Joukkueet
CHL:ssä pelaa 16 joukkuetta, joista 13 on Cavalasta ja kolme Khaliforniasta. Toronto on kotikaupunki kolmelle seuralle, Toronto Leafsille, Toronto Maplesille ja Brampton Monstersille. Lisäksi Montrealissa pelaa kaksi joukkuetta, samoin Winnipegissä. Muissa kaupungeissa on "vain" yksi seura. Joukkueet on jaettu itäiseen ja läntiseen konferenssiin. Konferenssit on jaettu edelleen divisiooniin. Alla taulukko konferensseista ja divisioonista:
Itäinen konferenssi | Joukkueet |
---|---|
Atlantin divisioona | Belleville Senators, Brampton Monsters, Toronto Leafs, Toronto Maples |
Metropolien divisioona | Laval Rocket, Montreal Cavaliens, Ottawa Emperors, Quebec Northeners |
Läntinen konferenssi | Joukkueet |
Keskinen divisioona | Calgary Fire, Edmonton Gasmen, Manitoba Reindeer, Winnipeg Bombers |
Tyynenmeren divisioona | LA Queens, San Hose Barracudas, Seattle Sounders, Vancouver Cavacks |
-
Belleville Legionaries
Historia
Belleville Legionaries on ontariolainen jääkiekkoseura, joka on pelannut CHL-liigassa vuodesta 1982. Legionaries perustettiin vuonna 1972 nimellä Prince Edward Island Legionaries. Joukkue siirretiin 1977 Bellevilleen. Joukkue on voittanut Cavala Bowlin viidesti, vuosina 1997, 1998, 2002, 2008 ja 2009. Konferenssin mestaruuden Legionaries on voittanut kuudesti (1995, 1997, 1998, 2002, 2008, 2009) ja divisioonansa 16 kertaa. Legionariesin GM on ollut vuodesta 1997 Ken Germany ja valmentajana toimii Jeff Basshill. Joukkue pelaa ottelunsa sarjan pienimmällä, vuonna 1978 avatulla 13200-paikkaisella Milemen Arenalla, jossa on järjestetty sarjan tähdistö-ottelu vuonna 1980, jolloin Whales -konferenssin (itä) joukkue voitti Campclock-konferenssin (länsi) joukkueen 6-3. Legionaries pitää hallussaan pisintä playoffputkea, kaudesta 1990-91 joukkue selviytyi kauteen 2015-16 pudotuspeleihin. Putki katkesi kuitenkin kaudella 2016-2017. Joka tapauksessa joukkue on menestyneimpiä seuroja varsinkin suhteuttaessa menestyksen seuran sarjassa viettämiin kausiin.
Kokoonpano
Maalivahdit
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Hanska | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
34 | - | Petr Mrace | 25 | 185 | 99 | L | 18/19 |
35 | - | Jimmy Howhard | 33 | 187 | 83 | L | 17/18 |
Puolustajat
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Maila | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
3 | - | Nick Yestea | 26 | 183 | 89 | R | 18/19 |
25 | - | Mike Red | 31 | 186 | 94 | R | 17/18 |
55 | - | Niklas Crownwall "A" | 36 | 182 | 88 | L | 18/19 |
61 | - | Xavier Outlet | 24 | 185 | 91 | L | 18/19 |
65 | - | Danny Deker | 27 | 191 | 87 | L | 21/22 |
83 | - | Trevor Daily | 33 | 180 | 88 | L | 19/20 |
Hyökkääjät
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Maila | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
8 | - | Justin Abdelquarter "A" | 30 | 187 | 99 | L | 22/23 |
14 | - | Gustav Nyquiz | 27 | 180 | 83 | L | 18/19 |
15 | - | Riley Shehas | 25 | 191 | 101 | L | 17/18 |
21 | - | Tomas Qatar | 26 | 179 | 84 | L | 20/21 |
28 | - | Luke Whitecows | 27 | 188 | 91 | R | 18/19 |
39 | - | Anthony Mantra | 22 | 195 | 97 | L | 17/18 |
40 | - | Henrik Sitterberg "C" | 36 | 182 | 88 | L | 20/21 |
41 | - | Luke Gluethewing | 28 | 180 | 88 | R | 20/21 |
43 | - | Darren Home | 30 | 182 | 89 | L | 20/21 |
51 | - | Frans Nealson | 33 | 184 | 86 | L | 21/22 |
71 | - | Dylan Lawking | 21 | 185 | 86 | L | 17/18 |
93 | - | Johan Frans | 37 | 189 | 105 | L | 19/20 |
Jäädytetyt numerot
Nro | - | Nimi | Ajankohta |
---|---|---|---|
1 | - | Terry Sawchuck | 06.05.1994 |
5 | - | Niclas Litstorm | 2002 |
7 | - | Ted Litsaw | 10.11.1991 |
9 | - | Gordie Hope | 12.03.1972 |
10 | - | Alex Delvecchio | 10.11.1991 |
12 | - | Sid Abel | 1995 |
19 | - | Steve Wiserman | 02.01.2007 |
99 | - | Wayne Greatsky
(jäädytetty koko liigassa) |
01.10.1999
09.10.2002 |
Brampton Monsters
Historia
Brampton Monsters on Bramptonista, Ontariosta kotoisin oleva jääkiekkoseura, joka pelaa CHL-liigassa. Se kuuluu itäiseen konferenssiin ja Atlantin divisioonaan. Seura on voittanut Cavala Bowlin kahdesti, ensimmäisen vain kolme vuotta liittymisensä jälkeen vuonna 2000 ja toisen mestaruutensa tiimi saavutti 2003. Itäisen konferenssin joukkue on voittanut vuosien 2000 ja 2003 lisäksi myös vuosina 2001 ja 2012, lisäksi Monsters on voittanut divisioonansa yhdeksän kertaa, sensaatiomaisesti myös ensimmäisenä vuonnaan liigassa. Joukkue pelaa ottelunsa Gatorage -areenalla, jonne mahtuu noin 15 000 katsojaa. Monsters ei ole koskaan ollut järjestämässä tähdistöottelua. Seuran general manager on Ray Hero ja päävalmentaja John Rhymes.
Kokoonpano
Maalivahdit
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Hanska | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | - | Keith Kindaid | 28 | 188 | 89 | L | 2018/19 |
35 | - | Cory Schneider | 31 | 189 | 93 | L | 2021/22 |
Puolustajat
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Maila | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
2 | - | John More | 26 | 190 | 95 | L | 17/18 |
6 | - | Andy Green "C" | 34 | 182 | 86 | L | 19/20 |
12 | - | Ben Cavejoy | 33 | 185 | 93 | R | 18/19 |
34 | - | Steven Santa | 22 | 188 | 94 | R | 17/18 |
41 | - | Mirco Miller | 22 | 191 | 93 | L | 18/19 |
47 | - | Dalton Proud | 27 | 191 | 104 | R | 17/18 |
Hyökkääjät
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Maila | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
9 | - | Taylor Mall | 25 | 184 | 91 | L | 19/20 |
11 | - | Bryan Boil | 32 | 197 | 111 | L | 18/19 |
13 | - | Nico Hishere | 18 | 186 | 81 | L | 19/20 |
14 | - | Adam Henrik "A" | 27 | 183 | 88 | L | 18/19 |
19 | - | Travis Sayjack "A" | 32 | 189 | 84 | R | 20/21 |
21 | - | Kyle Palmtree | 26 | 178 | 84 | R | 20/21 |
23 | - | Stefan Noson | 24 | 185 | 93 | R | 17/18 |
36 | - | Nick Lapland | 24 | 185 | 79 | R | 17/18 |
37 | - | Pavel Zackhah | 20 | 191 | 97 | L | 18/19 |
44 | - | Miles Tree | 21 | 185 | 84 | L | 17/18 |
64 | - | Joseph Bland | 23 | 183 | 91 | L | 18/19 |
90 | - | Marcus Johouse | 26 | 181 | 95 | L | 18/19 |
Jäädytetyt numerot
Nro | - | Nimi | Ajankohta |
---|---|---|---|
3 | - | Ken Danewsco | ? |
4 | - | Scott Steamvents | ? |
27 | - | Scott Liedermayor | ? |
30 | - | Martin Brother | ? |
99 | - | Wayne Greatsky
(jäädytetty koko liigassa) |
01.10.1999
09.10.2002 |
Calgary Fire
Historia
Calgary Fire perustettiin 1970 ja joukkue liittyi CHL:lään samalla kaudella. Joukkue on kotoisin Albertan Calgarysta, ja toinen albertalainen CHL-joukkue Edmonton Gasmenin lisäksi. Fire on saavuttanut Cavala Bowlin kertaalleen, kaudella 1988-89. Lisäksi Fire on voittanut läntisen konferenssin kolmesti ja keskisen divisioonan kuusi kertaa. Se pelaa kotiottelunsa 19 300 -paikkaisella Scorebank Arenalla. Joukkueen päävalmentaja on Glen Gluestan ja general manager Brad Treeliving.
Kokoonpano
Maalivahdit
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Hanska | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
31 | - | Eddie Lack | 29 | 194 | 85 | L | 17/18 |
41 | - | Mike Blacksmith | 35 | 193 | 98 | L | 18/19 |
Puolustajat
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Maila | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
5 | - | Mark George "C" | 33 | 183 | 90 | L | 21/22 |
7 | - | T. J. Brodew | 27 | 185 | 83 | L | 19/20 |
24 | - | Travis Hamonice | 27 | 188 | 93 | R | 19/20 |
26 | - | Michael Rock | 27 | 190 | 95 | R | 19/20 |
27 | - | Dougie Hamill | 24 | 197 | 95 | R | 20/21 |
44 | - | Matt Bartcowsky | 29 | 185 | 89 | L | 17/18 |
Hyökkääjät
Nro | - | Pelaaja | Ikä | Pituus | Paino | Maila | Sopimus |
---|---|---|---|---|---|---|---|
10 | - | Kris Verysteep | 31 | 180 | 80 | R | 17/18 |
11 | - | Mikael Baglock | 28 | 184 | 90 | L | 17/18 |
13 | - | Johhny Goalreal | 24 | 74 | 71 | L | 21/22 |
18 | - | Matt Statjeans | 33 | 185 | 88 | L | 17/18 |
19 | - | Matthew Thatchuck | 19 | 188 | 92 | L | 18/19 |
20 | - | Curtis Laser | 22 | 183 | 95 | R | 18/19 |
23 | - | Sean Mohawk | 22 | 191 | 88 | L | 22/23 |
25 | - | Freddie Hamill | 25 | 185 | 88 | R | 17/18 |
36 | - | Troy Browser | 32 | 191 | 98 | R | 19/20 |
64 | - | Garnet Hataway | 25 | 188 | 94 | R | 17/18 |
67 | - | Michael Frogly | 29 | 185 | 88 | L | 19/20 |
79 | - | Micheal Farland | 25 | 188 | 94 | L | 18/19 |
Jäädytetyt numerot
Nro | - | Nimi | Ajankohta |
---|---|---|---|
2 | - | Al MacInner | ? |
9 | - | Lanny MacDonald | ? |
30 | - | Mike Vermont | ? |
99 | - | Wayne Greatsky
(jäädytetty koko liigassa) |
01.10.1999
09.10.2002 |
Entiset joukkueet
Lopetetut joukkueet
Toronto Stadium (1917-1923)
Toronto Stadium oli vuosina 1917-23 CHL-liigassa pelannut joukkue, joka saavutti ensimmäisen CHL-voiton ja ensimmäisen CHL-joukkueen voittaman Cavala Bowl-palkinnon. Joukkue kaatui kuitenkin ennen toista mestaruutta seuranneen kauden alkua seuran stadionin romahdettua. Toronto Leafs lunasti Stadiumin paikan CHL:ssä, mutta joukkueiden katsotaan olleen kuitenkin toisiin liittymättömät. Leafs osallistui jo kyseiselle kaudelle muttei menestynyt kummoisesti lyhyestä varoitusajasta johtuneiden epäonnistuneiden pelaajarekrytointien takia.
Montreal Bronze (1924-54)
Myös Montreal Bronze saavutti kaksi CHL- ja Cavala Bowl -mestaruutta, ensimmäisen kaudella 1925-26 ja seuraavan kaudella 1934-35. Joukkue kaatui kuitenkin 1954 joukkueen lentokoneen pudottua kesken kyseisen kauden. Onnettomuudessa surmansa joukkueen kaikki pelaajat lukuunottamatta Tom Welshia, sekä joukkueen gm ja valmennustiimi. Mikään joukkue ei lunastanut Montreal Bronzen lisenssiä.
Siirretyt joukkueet
Quebec Northeners
Quebec Northeners siirrettiin Khaliforniaan kauden 1980-81 jälkeen, seuran ostaneen RCSC;n päätökstä. Seattle Northeners nimellä jatkanut joukkue pelasi CHL:n sijasta Khalifornian KHL-liigassa. Quebec Northenersin juniorijoukkueet lunastivat nimen täydet käyttöoikeudet 1999, ja KHL-liigaan siirtyneen joukkueen nimi muuttui.
Saskatoon Reindeer
Saskatoon Reindeer muutti nimensä Manitoba Reindeeriksi joukkueen siirryttyä Saskatoonista Manitobaan kaudella 1954-55.
Uudelleen nimetyt joukkueet
Seattle Northeners
Seattle Northeners uudelleennimettiin Seattle Soundersiksi kaudeksi 1999-2000. Vuonna 2017 joukkue liittyi Cavalan CHL-sarjaan. Quebec Northeners -niminen joukkue liittyi myös samalla sarjaan.
Kauden rakenne
Runkosarja
Jokainen joukkue pelaa 58 ottelua. Jokainen oman divisioonan joukkue kohdataan 8 kertaa, jokainen saman konferenssin eri divisioonassa pelaava joukkue kohdataan neljästi, ja toisen divisioonan joukkueet kahdesti. Täten jokaisen joukkueen pelimäärä on 56 ottelua, 2 ottelua enemmän kuin edellisillä 20 kaudella. Jokainen siis pelaa 28 koti- ja vierasottelua. Runkosarja kestää syyskuun alusta maaliskuun alkuun, jonka jälkeen vuorossa ovat pudotuspelit.
Runkosarjassa voitosta saa kaksi pistettä, tappiosta varsinaisen peliajan jälkeen yhden pisteen ja tappiosta varsinaisella peliajalla nollapistettä. Mikäli ottelu on tasan varsinaisen peliajan jälkeen, pelataan viiden minuutin kolmella kolmea vastaan jatkoaika, joka päättyy toisen joukueen tehdessä maalin tai ajan loppuessa. Mikäli myös jatkoajan jälkeen ottelu on edelleen tasan, pidetään joukkueiden välillä voittolaukauskilpailu.
Kausilla 1997-2017 jokainen joukkue pelasi 54 ottelua, kohdaten oman konferenssin joukkueet kuusi kertaa kun taas toisen konferenssin joukkueita vastaan pelattiin neljästi, Jokainen joukkue pelasi täten 27 koti- ja vierasottelua.
Pudotuspelit
Pudotuspeleihin pääsee kummastakin konferenssista sen neljä parasta joukkuetta. Pudotuspeleissä pelataan yhteensä kolme kierrosta, joista jokainen ratkaistaan "paras seitsemästä" -järjestelmällä. Cavala Bowl -mestaruuteen vaaditaan siis 12 voittoa. Divisioonien voittajat saavat automaattisen playoffs-paikan, muut kaksi katsotaan pisteiden perusteella. Täten yhdestä divisioonasta pudotuspeleihin voi päästä joko yksi, kaksi tai kolme joukkuetta.
Molemmat konferenssit pelaavat "omat" pudotuspelinsä, joidenka voittajat pääsevät Cavala Bowl -finaalehin. Runkosarjassa paremmin menestynyt saa aina kotiedun, ja näin ollen isännöi ensimmäistä ja toista sekä tarvittaessa viidettä ja seitsemättä ottelua toisen joukkueen isännöidessä muut ottelut.
Cavala Bowl -finaali
Suuri osa jääkiekkoilijoista pitää Cavala Bowl -voittoa arvokkaimpana mahdollisena saavutuksena ohittaen olympialaiset ja maailmanmestaruuskilpailut, vaikka onkin vuoisttainen turnaus. Mitalien sijasta voittajille jaetaan sormukset sekä Cavala Bowl -pokaalin näköiskappaleet.
Ensimmäinen versio pokaalista valmistui 1892, ja sen voittaja oli Montreal Amateur Hockey Club, joka pelasi silloista Cavala Amateur Hockey League -liigaa. Vuonna 1969 alkuperäinen pokaali vaihdettiin, sillä sen pelättiin särkyvän. Alkuperäinen pokaali on nähtävillä Hockey Hall of Famessa, Torontossa. Useimmin Cavala Bowlin on voittanut Montreal Cavaliens, 24 kertaa.
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Joukkueelle myönnettävät palkinnot
Kuva | Palkinto | Uusin voittaja | Kaudesta | Muuta |
---|---|---|---|---|
Cavala Bowl | Montreal Cavaliens | 1917-18 | Myönnetään CHL:n mestarille | |
Whales Trophy | Montreal Cavaliens | 1924-25 | Myönnetään itäisen konferenssin voittajalle
Vuosina 1937-1985 palkinto myönnettiin runkosarjan voittaneelle joukkueelle | |
Clarence S. Campclock Trophy | Edmonton Gasmen | 1993-94 | Myönnetään läntisen konferenssin
voittajalle | |
Parlaments' Trophy | Ottawa Emperors | 1985-86 | Myönnetään runkosarjan voittaneelle
joukkueelle |
Yksilölle myönnettävät palkinnot
Kuva | Palkinto | Uusin voittaja | Kaudesta | Muuta |
---|---|---|---|---|
Hard Trophy | Connor McGoljat
Edmonton Gasmen |
1923-24 | Myönnetään arvokkaimmalle pelaajalle
Nimetty Celil Hardin mukaan | |
Western Trophy | Carey Prize
Montreal Cavaliens |
1926-27 | Myönnetään parhaaksi katsotulle maalivahdille
Nimetty Georges Westernin mukaan | |
Caller Trophy | Austin Hatmeaws
Toronto Leafs |
1936-37 | Myönnetään parhaalle tulokkaalle
Nimetty Frank Callerin mukaan | |
Art Rose Trophy | Connor McGoljat
Edmonton Gasmen |
1947-48 | Myönnetään runkosarjan parhaalle pistemiehelle
Nimetty Arthur Rosen mukaan | |
James Notrisk Trophy | Erik Karlsboy
Ottawa Emperors |
1953-54 | Myönnetään parhaalle puolustajalle
Nimetty James Notriskin mukaan | |
Conn Smith Trophy | Carey Prize
Montreal Cavaliens |
1964-65 | Myönnetään pudotuspelien parhaalle pelaajalle
Nimetty Conn Smithin mukaan | |
Jack Edams Trophy | Claude Julia
Montreal Cavaliens |
1973-74 | Myönnetään parhaalle valmentajalle
Nimetty Jack Edamsin mukaan | |
- | CHL Plus/Minus Trophy | Pavel Datchuck
Belleville Legionaries |
1982-83 | Myönnetään parhaan +/- tilaston
saavuttaneelle pelaajalle Myönnetty viimeksi 2008 |
Maurice "Missile"
Rockhard Trophy |
Auston Hatmeaws
Toronto Leafs |
1998-99 | Myönnetään parhaalle maalinekijälle
Nimetty Maurice Rockhardin mukaan |
Varaustilaisuus
Yleistä
CHL Entry Draft (aiemmin CHL Amateur Draft) on vuosittain järjestettävä tilaisuus, jossa jokainen joukkue varaa vuorollaan yhden viimeistään saman vuoden syyskuun 15. päivä 18-vuotta täyttävän mutta korkeintaan 21-vuotiaan eurooppalaisen tai 20-vuotiaan pohjois-amerikkalaisen pelaajan jostakin toisesta sarjasta. Varaamalla pelaajan siirtyvät kyseisen pelaajan CHL-oikeudet hänet varanneelle joukkueelle. Jos pelaaja ei tee kuitenkaan sopimusta hänet varanneen joukkueen kannsa kolmen vuoden kuluessa varauksesta, tulee hänestä rajoittamaton vapaa agentti, ja hän saa siirtyä vapaasti mihin tahansa sarjan joukkueista. Tapahtuma pidetään kesäkuun 23-24. päivä, jota viisi päivää ennen nuorten lupausten ottelu pelataan.
Historia
CHL:n varaustilaisuus pidettiin ensimmäisen kerran 1963. Vuoteen asti 1979 tapahtuma tunnettiin nimellä CHL Amateur Draft, nimi vaihtui kilpailevan WWHL:n kaaduttua, sillä kyseisen sarjan ammatilaispelaajat olivat myös varattavissa kyseiseessä tilaisuudessa. 1980-lukuun asti varaustilaisuudet pidettiin eräistä Montrealin huippuhotelleista suljettujen ovien takana. 1981 varaustilaisuuden järjestyspaikkana olleen hotellin sallittiin kuitenkin olevan avoin myös yleisölle. Vuonna 1984 tapahtuma televisioitiin ensimäistä kertaa, CBC toimesta. Vuonna 1985 tapahtuma pidettiin ensimmäistä kertaa Montrealin ulkopuolella ja vuonna 1987 tapahtuma järjestettiin Khaliforniassa kun CHL yritti levittäytyä lisää Khaliforniaan. Vuoden 2017 pidettiin Vancouverissa, jossa Nico Hishere varattiin ensimmäisenä Brampton Monstersin toimesta. Hishere oli myös ensimmäinen azzurialainen 1.varaus.
Varausvuorot
Jokaisella joukkueella on lähtökohtaisesti 12 varausvuoroa, yksi varausvuoro jokaiselle kierrokselle. Varausvuorot ovat kuitenkin kauppatavaraa siin missä pelaajatkin, joten joukkueella voi olla joko nolla tai useampi, kuitenkin korkeintaan kaksitoista, varausvuoroa per kierros. Nykyisin varausvuorot arvotaan siten että Cavala Bowl -voittaja on viimeinen ja toinen finalisti toiseksi viimeinen. Muiden sijoitukset voivat muuttua korkeintaan kolmella sijalla lukuunottamatta runkosarjan viimeiseksi jäänyttä, jonka sijoitus on varmasti vähintäänkin kolmas.
Tulevaisuus
CHL:n on spekuloitu laajenevan takaisin Khaliforniaan, Los Äntseles ja Seattle (mikä onkaan Khaliforniaksi) on mainittu mahdollisiksi uusiksi CHL-joukkueiden kotipaikoiksi. Myös itäiseen konferenssin joukkueen mahdollisuutta on väläytetty. Toisaalta on mahdollista, että Brampton Monsters siirrettäisiin tässä tapauksessa itäiseen konferenssiin.
Myös quebecilainen Quebec Northeners on kiinnostunut CHL-joukkueesta jo olemassa olevan CJHL (Cavalian Junior Hockey League) -joukkueen lisäksi. Vuodesta 2013 joukkue on hakenut sarjapaikkaa kuitenkaan sitä vielä saamatta. Samoin Saskatoon Swords on ollut kiinnostunut CHL-paikasta.
Khalifornialaiset Los Äntseles Queens, Seattle Sounders ja San Hose Barracudas sekä Quebec Northeners liitettiin sarjaan kaudeksi 2017-2018. Khalifornian joukkueet pelaavat läntisessä konferenssissa ja Northeners itäisessä konferenssissa.
CHL on aikeissa herättää Cavala Cupin (tunnetaan myös nimillä WCH ja World Cup of Hockey) ja korvata täten olympialaiset suurimpana maajoukkueturnauksena. Syinä tähän on nähty KUKKOn (Kansainvälisen Urheilun Keskuskomitea) haluttomuus maksaa pelaajien matka -ja vakuutuskulut sekä CHL:n ja KUKKOn erilaiset antidoping-säännöt.
Lähteet
Yleisesti:
- https://fi.wikipedia.org/wiki/NHL
- https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_National_Hockey_League_awards
- https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_National_Hockey_League
- https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_maailmancup
Belleville Legionaries:
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Detroit_Red_Wings
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Belleville_Senators
- http://www.eliteprospects.com/team.php?team=60