Schlosshagen on pieni Pohjanmerellä sijaitseva valtio. Se on maailman pienin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Schlosshagenissa puhutaan kirjaa ja folklangia ja maasta käytetään suomen- ja khalinkielisissä maissa nimitystä "Linnapuisto".
Schlosshagen perustettiin 1960-luvulla, kun kirjalainen aatelisperhe muutti hylätylle saarelle perustamaan sille valtiota.
Schlosshagenin parlamentti on maailman pienin. Siihen kuuluu vain kahdeksan paikkaa. Schlosshagenin kuningas Kaarle I:llä on paljon valtaa ja häntä on kehuttu myös maailman komeimmaksi valtionpäämieheksi.
Historia[]
Ennen Kirjalan aikaa[]
Ennen Kirjalan valloituksia saarella oli puinen linnoitus, joka toimi merirosvojen tukikohtana. Puulinnoituksen aikaan saari yritettiin vallata neljä kertaa, joista viimeinen onnistui. Tällöin aatelisperhe hiipi linnakkeen lähelle keskellä yötä ja sytytti koko rakennelman tuleen.
Aatelisperhe kuitenkin joutui lahjoittamaan saaren kristityille, he olivat nimittäin suurissa talousvaikeuksissa.
Kirkko rakensi saarelle luostarin sekä muurin sen ympärille.
Kirjala valtaa saaren[]
Vuonna 1402 Kirjalan sotilaat marssivat linnakkeen ovista sisään ja vangitsivat kaikki siellä olleet. Samalla he tuhosivat muutamia esineitä, kuten puupatsaita ja lasiastioita.
Kirjalan valtakauden aikana saarella syttyi yksi tulipalo ja tapahtui yksi tulva. Aika kesti 564 vuotta.
Itsenäistyminen[]
Vuonna 1966, kun valtio oli hylännyt saaren jo kymmeniä vuosia sitten, asettui sille asumaan kolmehenkinen perhe, joka tunnetaan nykyään nimellä Storjfamilj. Perhe nosti elokuussa oman lippunsa salkoon ja julisti saaren Schlosshagenin itsenäiseksi valtioksi.
Politiikka[]
Schlosshagen on parlamentaarinen monarkia, ja maata johtaa kuninkaan johdolla kahdeksanhenkinen parlamentti, johon valitaan jäsenet äänestyksellä. Äänestää saavat kaikki yli 17-vuotiaat Schlosshagenin kansalaiset.
Parlamentissa on neljä puoluetta: Liberaalidemokraatit, Sosiaalidemokraatit, Konservatiivimonarkistit ja Vihreät. Liberaalidemokraatit on puolueista suosituin, ja hallitsee kolme paikkaa parlamentista. Sosiaalidemokraateilla on vain yksi paikka ja viimeisillä kahdella on kaksi paikkaa.
Kuninkaalla on tärkeä rooli puolustusvoimien johtajana. Hän myös hoitaa tärkeät tapaamiset ja järjestää juhlia. Hänellä on myös oikeus hyväksyä tai hylätä lakeja.
Linnapuistossa on itsenäistymisestä lähtien vallinnut rauhanpolitiikka, eikä pieni kuningaskunta ole koskaan joutunut minkäänlaiseen konfliktiin muiden valtioiden tai järjestöjen kanssa.
Puolustusvoimat[]
Schlosshagenin puolustusvoimat ovat kahdenkymmenen hengen järjestö, jonka ylin johtaja on kuningas. Jäsenet on koulutettu puolustamaan maata hyökkäyksiltä, mutta pääasiassa he vartioivat portteja sekä kuninkaan huoneistoa. Sotilaat on aseistettu 1940-1950-lukujen tuliaseilla ja heillä on päällään seuraavanlaiset asut:
.jpg){kind=link}
Sotilailla on myös sapelit. Armeija toimii yhteistyössä aseistamattomien poliisien kanssa eräänlaisena erikoisjoukkojen yksikkönä. Puolustusvoimiin kuuluu 20 henkeä, joista merivoimiin viisi. Merivoimilla on käytössään moottorivene, johon on kiinnitetty konekivääri.
Rahayksikkö, markka[]
Schlosshagenin oma rahayksikkö otettiin käyttöön pian itsenäistymisen jälkeen. Yhden markan arvo on 1,59618€. Käytössä on kolme eri kolikkoa: puolen markan kolikko, markan kolikko ja yhden pennyn kolikko. Pennyn arvo on 0,159 euroa ja se on kymmenesosamarkan arvoinen. Lisäksi Schlosshagenissa käytetään viiden, kymmenen ja sadan markan seteleitä, joiden kuva-aiheet vaihtelevat kansallispuusta linnakkeen kuvaan ja liehuvaan lippuun. Kaikkia kolikoita koristaa monarkin kuva.
Urheilu[]
Schlosshagenilla ei ole tarpeeksi urheilijoita virallisten maajoukkueiden perustamiseen, tosin maassa pelataan viiden pelaajan jalkapalloa sekä tennistä. Myös purjeveneet ovat suosittuja kansan keskuudessa, sillä noin 70% kaikista perheistä on purjevene.
Kansallissymbolit[]
Lippu[]
Schlosshagenin lippu kehiteltiin vuonna 1965 ja on pysynyt samanlaisena itsenäistymisestä lähtien.
Lipun keskellä oleva vihreä risti kuvastaa maassa kasvavia puita sekä luostaria. Sininen tausta symboloi linnaketta ympäröivää merta, sekä rauhaa.
Kansallislaulu[]
Kansallislaulu Schlosshagen over allt on ensimmäisen kuninkaan, Kustaa I:n kirjoittama.
Schlosshagen, Schlosshagen over allt
Over allt die världe
Ekår, fisk, tjeren ond die månniskär
Loite die fre världe
Obl andr världe kollaps til die sjö
Schlosshagen blät forent ond stårk
Schlosshagen, Schlosshagen over allt
Over allt die världe
Suomeksi:
Schlosshagen, Schlosshagen yli kaiken
Yli koko muun maailman
Tammet, kalat, eläimet ja ihmiset
Ovat kansaa vapaan maailman
Vaikka muu maailma romahtaisi mereen
Schlosshagen pysyy yhtenäisenä ja vahvana
Schlosshagen, Schlosshagen yli kaiken
Yli koko muun maailman
Huom. Sana Schlosshagen lausutaan 'Shlosshain.'
Kansalliseläin[]
Schlosshagenin kansalliseläin on siili, joka on myös saaren yleisin nisäkäs. Siilien lisäksi maassa nähdään pääasiassa oravia, sillä suuremmilla eläimillä ei ole tarpeeksi tilaa elämiseen.
Kansallispuu[]
Schlosshagenin kansallispuu on tammi.