Ranskan kieli | |
---|---|
Oma nimi | français |
Tiedot | |
Alue | Pohjois-Amerikka |
Virallinen kieli | Thedean |
Puhujia | n. 9-14 miljoonaa |
Sija | TBA |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | Lingue Domesticae |
YST 2 -koodi | FRA |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä | romaaniset kielet
gallo-romaaniset kielet |
Ranskan kieli (fra. français) kuuluu romaanisiin kieliin. Ranskaa puhuu äidinkielenään noin 9,1 miljoonaa ihmistä ja toisena kielenä ainakin viisi miljoonaa ihmistä. Ranskaa puhuvia kutsutaan frankofonisiksi.
Kielenä ranska on pehmeä ja soinnillinen. Lausumista luullaan usein hankalaksi, mutta ranskan kirjoitusasun ääntäminen on joitakin ääntämykseltään poikkeavia sanoja lukuun ottamatta hyvin säännöllinen, päinvastoin kuin esimerkiksi englannissa. Tyypillistä ranskan kielen ääntämiselle on, että sanan lopussa olevat kirjaimet (e, s, x) jätetään ääntämättä.
Äänneoppi[]
Konsonantit ja konsonanttiyhdistelmät[]
Kirjoitus | IPA | Esimerkkejä | Muu (IPA) |
Esimerkkejä | |
---|---|---|---|---|---|
-bs, -cs, -ds, -fs, -gs, -ps, -ts
(-s sanan lopussa äänettömän konsonantin jälkeen) |
Ø | plombs, blancs, prends, œufs, cerfs, longs, draps, achats | |||
b, bb | muualla | /b/ | ballon, abbé | ||
ennen äänetöntä konsonanttia | /p/ | absolu, observer, subtile | |||
lopussa | Ø | plomb, Colomb | /b/ | Jacob | |
ç | /s/ | ça, garçon, reçu | |||
c | ennen kirjaimia e, i, y | /s/ | cyclone, loquace, douce, ciel, ceux | ||
muuten alussa tai keskellä | /k/ | cabas, crasse, cœur, sacré | /s/ /ɡ/ |
cœlacanthe second | |
lopussa | /k/ | lac, donc | Ø /ɡ/ |
tabac, blanc, caoutchouc zinc | |
cc | ennen kirjaimia e, i, y | /ks/ | accès | ||
muualla | /k/ | accord | |||
ch | /ʃ/ | chat, douche | /k/ Ø |
chaotique, chlore, varech yacht, almanach | |
-ct | /kt/ | direct, correct | Ø | respect, suspect, instinct, succinct | |
d, dd | muualla | /d/ | doux, adresse, addition | ||
lopussa | Ø | pied, accord | /d/ | David, sud | |
f, ff | /f/ | fait, affoler, soif | Ø | clef, cerf, nerf | |
g | ennen kirjaimia e, i, y | /ʒ/ | gens, manger | ||
muuten alussa tai keskellä | /ɡ/ | gain, glacier | |||
lopussa | Ø | joug, long, sang | /ɡ/ | zigzag | |
gg | ennen kirjaimia e, i, y | /ɡʒ/ | suggérer | ||
muualla | /ɡ/ | aggraver | |||
gn | /ɲ/ | montagne, agneau, gnôle | /ɡn/ | cognitif, gnose, gnou | |
h | Ø | habite, hiver | /x/ /h/ |
Hainan ahaner | |
j | /ʒ/ | joue, jeter | /dʒ/ /j/ /x/ |
jean, jazz fjord jota | |
k | /k/ | alkyler, kilomètre, bifteck | Ø | skunks | |
l, ll | /l/ | lait, allier, il, royal, matériel | Ø | cul, fusil, saoul fils, aulne, aulx | |
m, mm | /m/ | mou, pomme | Ø | automne, condamner | |
n, nn | /n/ | nouvel, panne | |||
ng (lainasanoissa) | /ŋ/ | parking, camping | |||
p, pp | muualla | /p/ | pain, appel | ||
lopussa | Ø | coup, trop | /p/ | cap, cep | |
ph | /f/ | téléphone, photo | |||
pt | alussa | /pt/ | ptérodactyle, ptôse | ||
keskellä | /pt/ | adapter, excepter | /t/ | baptême, compter | |
lopussa | /pt/ | concept | Ø /t/ |
prompt (myös /pt/) sept | |
q | /k/ | coq, cinq, piqûre, Qatar | |||
r, rr | /ʁ/ | rat, barre | Ø | monsieur | |
s | alussa keskellä konsonantin vieressä tai nasaaliäänteen jälkeen |
/s/ | sacre, estime, penser, instituer | /z/ /ʃ/ |
Alsace, transat, transiter esque |
muualla kahden vokaalin välissä | /z/ | rose, paysage | /s/ | antisèche, parasol, vraisemblable | |
lopussa | Ø | dans, repas | /s/ | fils, sens (subs.), os (yks.), ours | |
sc | ennen kirjaimia e, i, y | /s/ | science | ||
muualla | /sk/ | script | |||
sch | /ʃ/ | schlague, haschisch, esche | /sk/ | schizoïde, ischion, æschne | |
ss | /s/ | baisser, passer | |||
t, tt | muualla | /t/ | tout, attente | /sj/ | nation |
lopussa | Ø | tant, raffut | /t/ | est (ilmansuunta), brut, yaourt | |
tch | /t͡ʃ/ | tchat, match | |||
th | /t/ | thème, thermique, aneth | Ø /s/ |
asthme, bizuth thread | |
v | /v/ | ville, vanne | |||
w | /w/ | kiwi, week-end, whisky | /v/ | wagon, schwa | |
x | alussa äänettömän konsonantin vieressä fonologisesti viimeisenä |
/ks/ | xylophone, expansion, connexe | /ɡz/ /k/ |
xénophobie, Xavier xhosa, xérès |
keskellä muualla | /ɡz/ | exigence, exulter | /s/ /z/ /ks/ |
soixante, Bruxelles deuxième galaxie, maximum | |
lopussa | Ø | paix, deux | /ks/ /s/ |
index, pharynx six, dix, coccyx | |
xc | ennen kirjaimia e, i, y | /ks/ | exciter | ||
muualla | /ksk/ | excavation | |||
z | muualla | /z/ | zain, gazette | ||
lopussa | Ø | chez | /z/ /s/ |
gaz quartz |
Vokaalit ja vokaaliyhdistelmät[]
Kirjoitus | IPA | Esimerkkejä | Muu (IPA) |
Esimerkkejä | |
---|---|---|---|---|---|
a, à | /a/ | patte, arable, là, déjà | /ɑ/ /ɔ/ /o/ /e/ |
araser, base, condamner yacht football lady | |
â | /ɑ/ | château, pâté | /a/ | dégât (myös /ɑ/), parlâmes, liâtes, menât | |
ae, æ | /e/ | ex-æquo, cæcum, reggae | /aɛ/ /ae/ |
maestro paella | |
ai | /ɛ/ (/e/) |
vrai, faite ai, aiguille, baisser, gai, quai |
/aj/ /ə/ |
lançai, mangerai faisan, faisons | |
aî | /ɛ/ | maître, chaîne | |||
aï | /a.i/ | naïf, haïr | /aj/ | aïe, aïeul, haïe, païen | |
aie | /ɛ/ | baie, monnaie | /ɛj/ | paie | |
ao, aô | muualla | /a.ɔ/ | aorte, extraordinaire (myös /ɔ/) | /a.o/ /a/ /o/ |
baobab faonne, paonneau Saône |
fonologisesti viimeisenä | /a.o/ | cacao, chaos | /o/ | curaçao | |
aou, aoû | /a.u/ | caoutchouc, aoûtien, yaourt | /u/ | saoul, août | |
au | /o/ | haut, augure | /ɔ/ | dinosaure | |
ay | muualla | /ɛj/ | ayons, essayer (myös /ej/) | /ei/ /aj/ |
pays (myös /ɛi/) mayonnaise, papaye, ayoye |
lopussa | /ɛ/ | Gamay, margay, railway | /e/ | okay | |
-aye | /ɛ.i/ | abbaye | /ɛj/ /ɛ/ /aj/ |
paye La Haye baye | |
e | muualla | /ə/ | repeser, genoux | /e/ /i/ |
revolver because |
ennen kahta tai useampaa konsonanttia, x-kirjainta, tai viimeistä konsonanttia |
/ɛ/ | est, estival, voyelle, examiner, exécuter, quel, chalet | /e/ /ə/ /a/ |
essence, effet, henné, mangez recherche, secrète, repli femme, solennel, fréquemment | |
yksitavuisissa sanoissa ennen äänetöntä konsonanttia | /e/ | et, les, nez, clef | /ɛ/ | es | |
lopussa paikassa, josta se voidaan lausuessa jättää pois |
Ø | caisse, unique, acheter (myös /ə/), franchement | /ə/ (yksitavuisissa sanoissa) | que, de, je | |
é, ée | /e/ | clé, échapper, idée | /ɛ/ | événement, céderai, vénerie | |
è | /ɛ/ | relève, zèle | |||
ê | /ɛ/ | tête, crêpe, forêt, prêt | /e/ | bêtise | |
ee | /i/ | week-end, spleen | /e/ | pedigree | |
eau | /o/ | eau, oiseaux | |||
ei | /ɛ/ | neige, reine, geisha (myös /ɛj/) | /aj/ | leitmotiv (myös /ɛ/) | |
eî | /ɛ/ | reître | |||
eoi | /wa/ | asseoir | |||
eu | alussa fonologisesti viimeisenä ennen /z/ |
/ø/ | Europe, heureux, peu, chanteuse | /y/ | eu, eussions |
muualla | /œ/ | beurre, jeune | /ø/ | feutre, neutre, pleuvoir | |
eû | /ø/ | jeûne | /y/ | eûmes, eût | |
ey | ennen vokaalia | /ɛj/ | gouleyant, volleyer | ||
lopussa | /ɛ/ | hockey, trolley | |||
i | mualla | /i/ | ici, proscrire | Ø | businessman |
ennen vokaalia | /j/ | fief, ionique, rien | /i/ (yhdyssanoissa) | antioxydant | |
î | /i/ | gîte, épître | |||
ï (alussa tai vokaalien välissä) | /j/ | ïambe, aïeul, païen | /i/ | ouïe | |
-ie | /i/ | régie, vie | |||
o | fonologisesti viimeisenä ennen /z/ | /o/ | pro, mot, chose, déposes | /ɔ/ | sosie |
muualla | /ɔ/ | carotte, offre | /o/ | cyclone, fosse, tome | |
ô | /o/ | tôt, cône | /ɔ/ | hôpital (myös /o/) | |
œ | /œ/ | œil | /e/ /ɛ/ /ø/ |
œsophage, fœtus œstrogène lœss | |
oe | /ɔ.e/ | coefficient | /wa/ /wɛ/ /ø/ |
moelle, moellon moelleux foehn | |
oê | /wa/ | poêle | |||
oë | /ɔ.ɛ/ | Noël | /ɔ.e/ /wɛ/ |
canoë, goëmon foëne | |
œu | fonologisesti viimeisenä | /ø/ | nœud, œufs, bœufs, vœu | ||
muualla | /œ/ | sœur, cœur, œuf, bœuf | |||
oi, oie | /wa/ | roi, oiseau, foie, trois, noix | /ɔ/ /ɔj/ /o.i/ |
oignon séquoia autoimmuniser | |
oî | /wa/ | croîs, Benoît | |||
oï | /ɔ.i/ | coït, astéroïde | /ɔj/ | troïka | |
oo | /ɔ.ɔ/ | coopération, oocyte, zoologie | /u/ /ɔ/ /o/ /w/ |
bazooka, cool, football alcool, Boskoop, rooibos spéculoos, mooré, zoo shampooing | |
ou, où | muualla | /u/ | ouvrir, sous, où | /o.y/ | pseudouridimycine |
ennen vokaalia | /w/ | ouest, couiner, oui | |||
oû | /u/ | coût, goût | |||
-oue | /u/ | roue | |||
oy | /waj/ | moyen, royaume | /wa/ /ɔj/ /ɔ.i/ |
Fourcroy goyave, cow-boy, ayoy Moyse | |
u | muualla | /y/ | tu, juge | /u/ /i/ |
tofu business |
ennen vokaalia | /ɥ/ | huit, tuer | /y/ /w/ |
pollueur cacahuète (myös /ɥ/) | |
û | /y/ | sûr, flûte | |||
ue, üe | muualla | /ɥɛ/ | actuel, ruelle | /œ/ | orgueil, cueillir |
lopussa | /y/ | aigüe, rue | Ø | clique | |
uy | /ɥij/ | bruyant, ennuyé, fuyons, Guyenne | /y.j/ /ɥi/ |
gruyère, thuya puy | |
y | muualla | /i/ | cyclone, style | /aj/ | sky |
ennen vokaalia | /j/ | yeux, yole | /i/ | polyester, Libye | |
ÿ | (harvinainen) | /i/ | L'Haÿ-les-Roses, Freÿr |
Vokaalien ja konsonanttien yhdistelmät[]
Kirjoitus | IPA | Esimerkkejä | Muu (IPA) |
Esimerkkejä | |
---|---|---|---|---|---|
am, an | ennen konsonanttia tai lopussa | /ɑ̃/ | ambiance, France | /am/ /an/ /a/ |
Viêt-Nam tennisman damné |
aen | ennen konsonanttia tai lopussa | /ɑ̃/ | Caen | ||
aim, ain | ennen konsonanttia tai lopussa | /ɛ̃/ | faim, saint, bains | ||
aon | ennen konsonanttia tai lopussa | /ɑ̃/ | paon, faon | /a.ɔ̃/ | pharaon |
cqu | /k/ | acquit, acquéreur | |||
-cte | /t/ | succincte | |||
em, en | ennen konsonanttia tai fonologisesti lopussa | /ɑ̃/ | embaucher, vent | /ɛ̃/ /ɛn/ /ɛm/ |
examen, ben, pensum
week-end, lichen indemne, totem |
em, en | ennen konsonanttia tai lopussa kirjaimien é, i, y jälkeen | /ɛ̃/ | européen, bien, doyen | /ɑ̃/ | patient, quotient, science, audience |
eim, ein | ennen konsonanttia tai lopussa | /ɛ̃/ | plein, sein, Reims | ||
-ent | mon. 3. pers. verbipääte | Ø | parlent, finissaient | ||
-er | /e/ | aller, transporter, premier | /ɛʁ/ | hiver, super, éther, fier | |
-es | Ø | Nantes, faites | /e/ /ɛ/ |
les, des, ces, es | |
eun | ennen konsonanttia tai lopussa | /œ̃/ | jeun | ||
ew | /ju/ | newton, steward (myös iw) | /w/ | chewing-gum | |
ge | ennen kirjaimia a, o, u | /ʒ/ | geai, mangea | ||
gu | ennen kirjaimia e, i, y | /ɡ/ | guerre, dingue | /ɡy/ /ɡɥ/ |
argue, aiguille linguistique, ambiguïté |
-il | vokaalien jälkeen | /j/ | ail, conseil | ||
-il | konsonanttien jälkeen | /il/ | il, fil | /i/ | outil, fils, fusil |
-ill- | vokaalien jälkeen | /j/ | paille, nouille | ||
-ill- | konsonanttien jälkeen | /ij/ | grillage, bille | /il/ | mille, million, billion, ville, villa, village, tranquille |
im, in, în | ennen konsonanttia tai lopussa | /ɛ̃/ | importer, vin, vînt | /in/ | sprint |
oin | ennen konsonanttia tai lopussa | /wɛ̃/ | besoin, point | ||
om, on | ennen konsonanttia tai lopussa | /ɔ̃/ | ombre, bon | /ɔn/ /ə/ /ɔ/ |
canyon monsieur automne |
ow | /o/ | cow-boy, show | /u/ /o.w/ |
clown Koweït | |
qu | /k/ | quand, pourquoi, loquace | /kɥ/ /kw/ /ky/ |
équilatéral aquarium, loquace, quatuor piqure, qu | |
ti + vokaali | alussa tai kirjainten s, x jälkeen | /tj/ | bastion, gestionnaire, tiens, aquae-sextien | ||
(muualla) | /sj/ /si/ |
fonctionnaire, initiation, Croatie, haïtien | /tj/ /ti/ |
augmentions, partiez sortie, divertie | |
um, un | ennen konsonanttia tai lopussa | /œ̃/ | parfum, brun | /ɔm/ /ɔ̃/ |
album, maximumpunch, secundo |
ym, yn | ennen konsonanttia tai lopussa | /ɛ̃/ | sympa, syndrome | /im/ | gymnase, hymne |
Substantiivit[]
Ranskan substantiiveilla on kaksi sukua, maskuliini ja feminiini. Sanan sukua ei pysty päättelemään sanan ulkomuodosta varmasti; tosin tietyt päätteet liittyvät yleensä tiettyyn sukuun. Myös jotkin merkitykset vaikuttavat sanan sukuun, esimerkiksi useimmat maat ovat feminiinejä ja kielet maskuliineja. Sanan suku vaikuttaa yksikössä artikkelien valintaan ja adjektiivien taipumiseen.
Monikko muodostetaan kirjoitetussa kielessä useimmiten lisäämällä sanan loppuun pääte -s, mutta joskus myös -x. Tätä monikon päätettä ei kuitenkaan äännetä, vaan puheessa monikon erottaa yksiköstä useimmiten vain artikkeli (kielioppi), jonka ääntäminen muuttuu s-päätteen takia, toisin kuin nominien (artikkelien e-kirjain äännetään yksikössä ö:nä ja monikossa e:nä, monikkoartikkelin s-kirjain äännetään vain jos seuraava sana alkaa vokaaliäänteellä).
Ranskassa on käytössä kuusi artikkelia. Maskuliinin epämääräinen yksikkö un, feminiinin vastaava une, näitä vastaavat määräiset artikkelit le, la ja vokaalilla tai vokaalisella h:lla alkavan sanan edessä l'. Monikossa ei artikkelin osalta tehdä eroa sanan suvun mukaan, vaan määräinen les tai epämääräinen des on käytössä, oli sanan suku mikä tahansa.
Adjektiivit[]
Ranskassa adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa (päätteet ovat -e, -s ja -es) ja ne ovat usein pääsanan jäljessä kuten romaanisissa kielissä yleensä. Monet yleisimmistä adjektiiveista, jotka ovat usein myös lyhyitä, tulevat kuitenkin sanan eteen. Adjektiivien vertailumuotoja muodostetaan sanoilla plus (enemmän) ja moins (vähemmän). Komparatiivi muuttuu superlatiiviksi lisäämällä eteen määräinen artikkeli.
Pronominit[]
Painottomat persoonapronominit[]
muoto | subjekti | suora objekti | epäsuora objekti | possessiivi | ||
---|---|---|---|---|---|---|
yksikön maskuliini | yksikön feminiini | monikko | ||||
yks. 1. pers. | je, j' | me, m' | mon | ma | mes | |
yks. 2. pers. | tu | te, t' | ton | ta | tes | |
yks. 3. pers. | il, elle | le, la, l' | lui | son | sa | ses |
mon. 1. pers. | nous | nous | notre | nos | ||
mon. 2. pers. | vous | vous | votre | vos | ||
mon. 3. pers. | ils/elles | les | leur | leur | leurs |
Painolliset persoonapronominit[]
muoto | subjekti | possessiivi | |||
---|---|---|---|---|---|
yksikön maskuliini | yksikön feminiini | monikon maskuliini | monikon feminiini | ||
yks. 1. pers. | moi | mien | mienne | miens | miennes |
yks. 2. pers. | toi | tien | tienne | tiens | tiennes |
yks. 3. pers. | lui, elle | sien | sienne | siens | siennes |
mon. 1. pers. | nous | nôtre | nos | ||
mon. 2. pers. | vous | vôtre | vos | ||
mon. 3. pers. | eux, elles | leur | leurs |
Persoonapronomineissa erotetaan maskuliini ja feminiini yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa. Myös monilla indefiniittipronomineilla on sekä maskuliininen että feminiininen muoto. Possessiivipronominit eivät taivu omistajan vaan omistettavan asian suvun ja luvun mukaan.
Ranskassa ei ole sijataivutusta. Ainoastaan pronomineilla on eri muodot riippuen siitä, ovatko ne subjektina vai objektina tai muuna lauseenjäsenenä.
Verbit[]
Ranskan verbioppi on hyvin rikasta, kuten muidenkin romaanisten kielten. Erilaisia verbimuotoja tunnetaan 22, joskin on tulkinnanvaraista, mitä niistä täytyy pitää erillisenä muotoja ja missä ero ilmaistaan eri tavoin.
Ranskan verbit taipuvat neljässä moduksessa: indikatiivissa, konditionaalissa, imperatiivissa ja subjunktiivissa. Eri moduksissa on eri määrä aikamuotoja; jokaisessa moduksessa kuitenkin puolet aikamuodoista on apuverbin avulla muodostettavia liittomuotoja. Lisäksi verbeillä on nominaalimuotoja kaksi erilaista infinitiiviä, kaksi erilaista partisiippia sekä kaksi erilaista gerundia.
Konditionaali ilmaisee ehdollista tekemistä, kuten muissakin kielissä. Sivulauseessa täytyy käyttää imperfektiä, kuten ruotsissa ja englannissa, eikä konditionaalia, kuten suomessa.
Subjunktiivi on verbimuoto, joka toisinaan suomennetaan konditionaalilla. Sitä käytetään tiettyjen alistuskonjunktioiden jälkeen tai ilmaisemassa puhujan subjektiivista mielipidettä. Esimerkiksi: Je connais les rues de Paris bien que je n'aie pas visité Paris. ('Tunnen Pariisin kadut, vaikka en ole käynyt Pariisissa') ja Il est mieux que tu ne me parles pas. ('On parasta, ettet puhu minulle')
Kuten muissakin sukulaiskielissä, ranskassa on olemassa aktiivi ja passiivi. Passiivi muodostetaan être-apuverbillä ja pääverbin partisiipilla. Kaikkia aikamuotoja ja moduksia voi käyttää sekä aktiivissa että passiivissa.
Eri moduksissa on seuraavat aikamuodot:
- Indikatiivi (indicatif):
- Yksinkertaiset aikamuodot: Preesens (présent), imperfekti (imparfait), "yksinkertainen perfekti" (passé simple) ja futuuri
- Liittomuodot: Passé composé, pluskvamperfekti (plus-que-parfait), "aikaisempi perfekti" (passé antérieur) ja liittofutuuri (futur antérieur)
- Subjunktiivi (subjonctif):
- Yksinkertaiset aikamuodot: preesens ja imperfekti
- Liittomuodot: perfekti (passé) ja pluskvamperfekti
- Konditionaali (conditionnel):
- Yksinkertainen aikamuoto: preesens
- Liittomuoto: perfekti
- Imperatiivi: Preesens
Puhekielessä passé simple on pitkälti jäänyt pois käytöstä ja korvataan yleensä passé composé:lla. Kirjoitetussa kielessä se sen sijaan on edelleen varsin yleinen. Sen sijaan subjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti ovat jo käyneet kirjoitetussakin kielessä vanhahtaviksi ja harvinaisiksi.
Taivutus[]
Ranskan verbit voidaan jakaa kolmeen konjugaatioon eli taivutusluokkaan. I konjugaatioon kuuluvat säännölliset -er-loppuiset, II konjugaatioon kuuluvat säännölliset -ir-loppuiset verbit ja kaikki muut verbit, mukaanlukien epäsäännölliset, kuuluvat III konjugaatioon.
Seuraavassa esimerkiksi säännöllisen I konjugaation verbin parler 'puhua' taivutus:
Indikatiivi | Subjunktiivi | Konditionaali | Imperatiivi | |||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
preesens | imperfekti | passé simple | futuuri | preesens | imperfekti | preesens | preesens | |
yks. 1. | parle | parlais | parlai | parlerai | parle | parlasse | parlerais | - |
yks. 2. | parles | parlas | parleras | parles | parlasses | parle | ||
yks. 3. | parle | parlait | parla | parlera | parle | parlât | parlerait | - |
mon. 1. | parlons | parlions | parlâmes | parlerons | parlions | parlassions | parlerions | parlons |
mon. 2. | parlez | parliez | parlâtes | parlerez | parliez | parlassiez | parleriez | parlez |
mon. 3. | parlent | parlaient | parlèrent | parleront | parlent | parlassent | parleraient | - |
- Partisiipin preesens: parlant
- Partisiipin perfekti: parlé
Numeraalit[]
Ranskan kielen kardinaalilukusanat ovat taipumattomia. Luvut 70:stä eteenpäin muodostetaan Ranskassa puhutussa ranskassa erikoiseen tapaan. Luvut 70–79 ilmaistaan sanomalla 60, 10–19 (esimerkiksi luku 75 on soixante-quinze eli ”kuusikymmentä-viisitoista”). Luvut 80–99 ilmaistaan luvulla quatre-vingt (kahdeksankymmentä, kirjaimellisesti neljä-kaksikymmentä) ja 1–19.
Sana million (miljoona) ja sitä suurempien lukujen nimitykset ovat ranskassa substantiiveja ja taipuvat monikossa.
Järjestysluvut muodostetaan useimmiten lisäämällä lukusanan perään -ième ja ne taipuvat suvun mukaan. Tärkeitä poikkeuksia: ensimmäinen eli première, toinen eli seconde, yhdeksäs eli neuvième (ei **neufième), viides eli cinquième (ei **cinqième) ja -e loppuiset numeraalit joiden -e pääte katoaa järjestysluvuissa. Esim. trentième (kolmaskymmenes) eikä **trenteième.
- 1-10 : un, deux, trois, quatre, cinq, six, sept, huit, neuf, dix.
- 11-19 : onze, douze, treize, quatorze, quinze, seize, dix-sept, dix-huit, dix-neuf.
- 20, 21, 22, 23,...,29 : vingt, vingt et un, vingt-deux, vingt-trois,..., vingt-neuf.
- 30, 31, 32, ... : trente, trente et un, trente-deux, ...
- 40 : quarante
- 50 : cinquante
- 60 : soixante
- 70, 71, 72, ... : soixante-dix, soixante et onze, soixante-douze, ...
- 80, 81, 82, ... : quatre-vingts, quatre-vingt-un, quatre-vingt-deux, ...
- 90, 91, 92, ... : quatre-vingt-dix, quatre-vingt-onze, quatre-vingt-douze, ...
- 100 : cent
- 200 : deux cents
- 201 : Deux cent un
- 1000 : mille
- 2000 : deux mille
- 2001 : deux mille un
- 10 000 : dix mille
- 100 000 : cent mille
- 1 000 000 : un million
- 2 000 000 : deux millions
- 10 000 000 : dix millions
- 100 000 000 : cent millions
- 1 000 000 000 : un milliard
- 2 000 000 000 : deux milliards
- 5 421 832 193 : cinq milliards quatre cent vingt et un millions huit cent trente-deux mille cent quatre-vingt-treize
Lauseoppi[]
Ranskan perussanajärjestys on SVO, eli subjekti-verbi-objekti.
Kysymyslause voidaan muodostaa käänteisen sanajärjestyksen avulla, jos subjektina on pronomini: est-ce ton nouveau chapeau – onko tämä uusi hattusi (kirjaimellisesti: on-se uusi hattusi), tai muussa tapauksessa lisäämällä verbin jälkeen pronomini: Ce chapeau est-il à toi? (kirjaimellisesti: tämä hattu on-se sinun?). Vaihtoehtoisesti kysymyslause voidaan muodostaa lisäämällä lauseen alkuun sanat ”Est-ce que”, esimerkiksi: Est-ce que ce chapeau est à toi? (kirjaimellisesti: onko se niin, että tämä hattu on sinun?). Nykyisessä puhekielessä ainoa erottava tekijä väite- ja kysymyslauseiden välillä on usein vain kysymyslauseen nouseva intonaatio.
Sivulauseita voidaan yhdistää lukuisilla konjunktioilla tai relatiivipronomineilla, que (mitä, jota), qui (kuka, mikä), où (jossa, jonne, josta) tai dont (jonka).
Esimerkkisanastoa[]
Salut! | [sɑly] | Hei! |
Merci. | [meʁsi] | Kiitos. |
Merci beaucoup! | [meʁsi boku] | Kiitos paljon! |
Bonjour! | [bɔ̃ʒuʁ] | Hyvää päivää! |
Bonsoir! | [bɔ̃swɑʁ] | Hyvää iltaa! |
Bonne nuit! | [bonɥi] | Hyvää yötä! |
Qui êtez-vous? | [kiɛtevu] | Kuka olette? |
Au revoir! | [oʁ(ə)vwɑ] | Näkemiin! |
Pardon moi! | [pɑʁdɔ̃ mwɑ] | Anteeksi! |
Qu'est-ce que vous faites? | [keskəvufɛt] | Mitä teette? |
Comment allez-vous? | [komɑ̃t‿ɑlevu] | Mitä kuuluu? |
Je vais bien, merci! | [ʒəvɛbjɛ̃ meʁsi] | Hyvää kuuluu, kiitos! |
Et toi? Ça va? | [etwɑ sɑvɑ] | Entä sinulle? Kuuluuko hyvää? |
Pardon? Je n'ai pas entendu... | [pɑʁdɔ̃ ʒənɛpɑz‿ɑ̃tɑ̃dy] | Anteeksi? En kuullut... |
Joyeux anniversaire! | [ʒwɑjøz‿aniveʁsɛʁ] | Hyvää syntymäpäivää! |
Parlez-vous anglais? | [pɑʁlevu ɑ̃ŋglɛ] | Puhutko englantia? |
Oui, je parle finnois. | [wi ʒəpɑʁl finwɑ] | Kyllä, puhun suomea. |
Thedenniranska[]
Thedeanin valtion historiassa ranska oli aatelin kieli ja niin kutsuttu alempi väestö puhui echon kieltä. Kun tavallinen kansakin alkoi oppia ranskaa, muodostui erittäin yksinkertaistettuja puhekielen ja kirjakielen muotoja. Ajan saatossa yksi näistä vakiintui koko maan laajuiseksi puhekieleksi (fra. langue du peuple). Alla esimerkkejä sanoista ja lauseista, jotka lausutaan tai kirjoitetaan eri tavalla thedenniranskassa kuin ranskan kirjakielessä:
Thedenniranska | Ääntäminen | Suomeksi | Ranskankielinen vastine | Ääntäminen |
---|---|---|---|---|
settant | [setɑ̃t] | 70 | soixante-dix | [swɑsɑ̃dis] |
huittant | [witɑ̃t] | 80 | quatre-vingts | [katʁ(ə)vɛ̃] |
nonant | [nonɑ̃t] | 90 | quatre-vingt-dix | [katʁ(ə)vɛ̃dis] |
Comt es-vous? | [komt‿ɛvu] | Miten voitte? | Comment allez-vous? | [komɑ̃t‿ɑlevu] |
B'swa! | [bswɑ] | Hyvää iltaa! | Bonsoir! | [bɔ̃swɑʁ] |
Ci boku! | [si boku] | Kiitos! | Merci beaucoup! | [meʁsi boku] |
C'es que? | [sɛskə] | Mikä se on? | Qu'est-ce que c'est? | [keskəse] |
Oue! | [wɛ] | Kyllä! | Oui! | [wi] |
Lisäksi yleisesti sanoja lyhennellään ja kielioppia yksinkertaistetaan. Kaikkea ei kuitenkaan voi tai ole järkevää muuttaa. Siksi thedenniranskan kirjoittaminen voi joskus olla monimutkaista, kun osa sanoista muuttuu tai lyhenee ja osa sanoista pysyy alkuperäisessä asussaan. Virallisen ohjeistuksen mukaan thedenniranskaa voi puhua vapaasti, mutta mielellään kirjoittaessa käytettäisiin kuitenkin kirjakieltä. Silti monissa paikoissa näkee puhekielen kirjoitettua muotoa, joka alueesta riippuen saattaa muuttua hiukan.