Kraluton islamistinen tasavalta (Kral. Kreo. Vas Ūmanūknerin daln Ȳslamac den Kralūto) eli Kraluto on valtio Väli-Amerikassa, Meksikon eteläosissa, Guatemalassa, Belizessä, Kalifornian niemimaalla sekä Kuuban saarella sijaitseva islaminuskoinen valtio. Kralutolla on (tähän mennessä) yksi maarajanaapuri, Natal. Kralutossa puhutaan pääosin kuvitteellista Kraluton kreolia.
Historia
Varhaishistoria
Ensimmäiset ihmiset
Maanviljelyn saapuminen
Antiikin aika
Kaupunkivaltiot
Lähes heti maanviljelyn saapumisen jälkeen Eteläiseen Kralutoon alkoi muodostua suuria asukaskeskittymiä, joilla oli erilaiset uskonnot, tavat ja kulttuurit. Keskittymistä tuli kehittymisen myötä nopeasti kasvavia kaupunkivaltioita, jotka sijaitsivat pääosin nykyisen Kautanan alueella, lähellä Natalin rajaa. Arvioiden mukaan jopa 500 eri kaupunkivaltiota sijaitsi yhtäaikaa Etelä-Kralutossa vuosien 1000 eaa. - 500 eaa. paikkeilla. Valtiot olivat vieri vierikkäin ja tilaa oli vähän, jonka takia käytiin lukemattomia tuhoisia sotia rajakiistojen ansioista. Lopulta jäljellä oli enää pari armeijaltaan suurta ja vahvaa kaupunkivaltiota, jotka olivat tuhonneet kaikki muut.
Hreian imperiumi
Noin vuonna 500 eaa. Hreia-nimisen kaupunkivaltion keisari Erebusji II päätti yhdistää kaikki kaupunkivaltiot yhdeksi suurvallaksi. Hän oli taitava puhuja ja käytti enemmän rauhanomaisia kuin väkivaltaisia keinoja houkutellakseen muut kaupunkivaltiot mukaan "Hreian imperiumiin". Ihmiset pitivät ajatuksesta, jossa suuri ja voimakas valtio nujertaisi muut voimakkuudellaan. Keisari lupasi myös, että jokainen saisi säilyttää kulttuurinsa, tapansa ja kielensä, ja että kaikkien kaupunkivaltioiden johtajat muodostaisivat yhdessä voittamattoman valtion johdon. Osa kansoista liittyi Hreiaan vapaaehtoisesti ja osa väkivalloin. Hreialla oli todella suuri ja tuhoisa armeija, jolla se helposti valloitti vastahakoiset kaupunkivaltiot. Jotkut kaupunkivaltiot liittyivät vapaaehtoisesti, koska pelkäsivät, että vastarinta aiheuttaisi valtionsa tuhon.
Suurimmillaan Hreia ulottui eteläiseltä Karibianmereltä aina Muskogan länsi- ja Barchardin eteläosiin asti.
Islamin synty & Hreian hajoaminen
500-luvun lopulla jaa. Muhammad-niminen profeetta syntyi Mekan kaupungissa, nykyisellä Koronan alueella. Perimätiedon mukaan noin vuonna 610 Muhammad oli kävelyllä Mekan vuoristossa, kun näki ilmestyksen enkelistä, joka puhui hänelle. Vuosien mittaan Muhammad koki uusia ilmestyksiä, ja alkoi saarnaamaan Hreian suurkaupungeissa. Näin syntyi uusi uskonto, Islam, joka levisi nopeasti Hreian sisällä. Erityisesti Hreian köyhät alkoivat ihannoida uskontoa, kun taas rikkaat eivät hyväksyneet ajatusta, jossa köyhien ja rikkaiden ihmisten välillä vallitsee tasa-arvo. Täten valtakunta jakautui nopeasti kahtia Islamin puolustajien ja vastustajien kesken. Jo valmiiksi uskonnollisesti ja kulttuurillisesti epävakaan Hreian tilanne kärjistyi suureen sisällissotaan, jonka myötä imperiumi alkoi hajota. Islamin kannattajat halusivat oman valtion, samoin useiden muiden uskontojen kannattajat. Sisällissodan myötä useat aluksi toisilleen mukavat kansat kääntyivät toisiaan vastaan ja surmasivat suuria määriä muiden uskontojen kannattajia. Kansalaiset jakaantuivat omille alueilleen ja perustivat omat valtionsa, joissa muita uskontoja ja kieliä ei sallittu. Sodan myötä tapahtui suuria massamurhia ja vainoja. Lopulta kauan rakennettu suuri Hreian imperiumi oli lopullisesti hajonnut.
Keskiaika
Uusi aika
Imperialismin nousu
Itsenäisyys
Islamistinen vallankumous
Yhdistyminen
Teollistuminen
Ensimmäinen maailmansota
Toinen maailmansota
Fasismin aika
Islamistinen tasavalta
Sodat Natalia vastaan
Sota Barchardia vastaan
Maantiede
Fyysinen maantiede
Ilmasto
Luonto
Kasvillisuus
Eläimistö
Hallinnollinen jako
Batit
Kraluto jakautuu kahdeksaan alueeseen eli batiin, joista kuusi sijaitsee ns. "Pää-Kralutossa" ja kaksi ovat erillään muista alueista.
Kaupungit
Kraluton 20 suurinta kaupunkia vuonna 2018
| Sija | Kaupunki | Bat | Asukasluku | Sija | Kaupunki | Bat | Asukasluku |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. | Cap Gallab | Nile | 4 550 000 | 11. | Mehmet | Jaardi | 1 500 000 |
| 2. | Kalaam | Kautana | 3 370 000 | 12. | Athist | Korona | 1 460 000 |
| 3. | Gfalsor | Gerusene | 3 100 000 | 13. | Ojanjo | Kautana | 1 400 000 |
| 4. | Njara | Rakarta | 2 660 000 | 14. | Luara | Kautana | 1 350 000 |
| 5. | Kasvenvyt | Nile | 2 480 000 | 15. | Altana | Nile | 1 290 000 |
| 6. | Ilmanja | Jaardi | 2 230 000 | 16. | Beemril | Rakarta | 1 250 000 |
| 7. | Taurs | Kautana | 2 060 000 | 17. | Jalaz | Jaardi | 1 200 000 |
| 8. | Lebertan | Korona | 1 790 000 | 18. | Neb Msaa | Kuuba | 1 140 000 |
| 9. | Milami | Nile | 1 680 000 | 19. | Ricca | Nile | 1 070 000 |
| 10. | Araj | Kuuba | 1 520 000 | 20. | Dael | Rakarta | 1 010 000 |
Politiikka
Valtiomuoto
Kraluton valtiomuoto on virallisesti islamistinen tasavalta, tosin sana "islamistinen" viittaa lähinnä kulttuuriin, vaikka valtion perustuslaissa on useita yhtäläisyyksiä šaria-lain kanssa.
Arabatit
Kraluto jakautuu kahdeksaan batiin, joilla kaikilla on oma hallinto. Batin kuvernööristä käytetään nimitystä arabat. Neljän vuoden välein jokaisessa batissa järjestetään kansanäänestys uudesta arabatista, ja samana vuonna järjestetään vaalit, joissa yhdestä arabatista tulee raak-arabat, Kraluton presidentti.
Raak-arabat
Raak-arabat tai lyhemmin vain raak on Kraluton presidentistä käytetty yleinen nimitys. Raak valitaan neljän vuoden välein vaaleilla. Raak voi olla vallassa vain yhden kauden peräkkäin.
Parlamentti
Raak-arabatin vastapainona Kraluton hallinnossa on 1000-henkinen parlamentti. Kaksi kuukautta ennen arabat-vaaleja järjestetään parlamenttivaalit, joissa valitaan uudet jäsenet parlamenttiin.
Kraluton nykyinen parlamentti
| Puolue | Lyhenne | Paikkoja
parlamentissa |
Prosenttia
parlamentista |
Puheenjohtaja |
|---|---|---|---|---|
| Islamistinen puolue | OIK | 410 | 41% | TBA |
| Liberaali puolue | OLK | 156 | 15,6% | TBA |
| Nationalistinen puolue | OKK | 111 | 11,1% | TBA |
| Sosiaalidemokraattinen
puolue |
ORK | 100 | 10% | TBA |
| Konservatiivinen puolue | OVK | 99 | 9,9% | TBA |
| Timokraattinen puolue | OTK | 72 | 7,2% | TBA |
| Kommunistinen puolue | OCM | 50 | 5% | TBA |
| Ympäristöpuolue | OYK | 2 | 0,2% | TBA |
Luettelo Kraluton hallitsijoista
Kraluton absoluuttinen monarkia
| Järjestys-
numero |
Raak-Arabat | Vuodet |
|---|---|---|
| 1. | Ylki Jehukoli | 1795-1811 |
| 2. | Merete Jehukoli | 1811-1840 |
| 3. | Poly Jehukoli | 1840-1872 |
| 4. | Kakta Jehukoli | 1872-1875 |
Kraluton islamistinen tasavalta
| Järjestys-
numero |
Raak-Arabat | Vuodet |
|---|---|---|
| 4. | Kakta Jehukoli | 1875-1900 |
| 5. | Liwa Jaardi | 1900-1908 |
| 6. | Orn Hauki | 1908-1912 |
| 7. | Gruz Assera | 1912-1920 |
| 8. | Nadi Limu | 1920-1928 |
| 9. | Jestem Kurad | 1928-1940 |
| 10. | Fiaa Lementine | 1940-1944 |
| 11. | Jonilu Etre | 1944-1956 |
| 12. | Dors Lisghet | 1956-1960 |
| 13. | Vigrynaochi Nebo | 1960-1962 |
Kraluton fasistinen tasavalta
| Järjestys-
numero |
Raak-Arabat | Vuodet |
|---|---|---|
| 14. | Valus Hurenm | 1962-1978 |
Kraluton islamistinen tasavalta
| Järjestys-
numero |
Raak-Arabat | Vuodet |
|---|---|---|
| 15. | Xeruun Nila | 1978-1982 |
| 16. | Mart Elekeem | 1982-1986 |
| 17. | Orn Kaliim | 1986-1990 |
| 18. | Mart Elekeem | 1990-1994 |
| 19. | Bas Patt | 1994-1998 |
| 20. | Uman Korika | 1998-2002 |
| 21. | Qaal Maraade | 2002-2006 |
| 22. | Nigunol Ose | 2006-2010 |
| 23. | Tulve Kaanoo | 2010-2014 |
| 24. | Pon Etre | 2014-2018 |
| 25. | Fernando Ugolin | 2018- |
Talous
Elinkeinorakenne
Infrastruktuuri
Liikenne
Rakennukset
Vankilat
Väestö
Kielet
Kraluton ainoa virallinen kieli on Kraluton kreoli, joka on myös Kraluton ja samalla koko maailman puhutuin kieli. Puhuttuja vähemmistökieliä ovat kreolin sukulaiskieli hreia, jota puhutaan pääasiassa Kuuballa, sekä barchardin kieli, jota puhuttiin siirtomaa-aikana Kralutossa paljon. Myös navilla on lähes kaksi miljoonaa puhujaa, lähinnä lähellä Natalin rajaa. Top 5 puhutuimmat kielet -listalle yltää myös navi, jota puhutaan lähellä Natalin rajaa sekä alkuperäiskansojen käyttämä kieli manhuili. Muita kieliä puhuu Kralutossa noin viisi miljoonaa ihmistä.
Kraluton puhutuimmat kielet
- Kraluton kreoli, 97 800 000 puhujaa
- Hreia, 6 500 000 puhujaa
- Barchardin kieli, 2 400 000 puhujaa
- Navi, 1 700 000 puhujaa
- Manhuili, 500 000 puhujaa
Uskonnot
Uskonnollisesti Kraluto on vähemmän hajanainen kuin kielellisesti. Yli 98% kralutolaisista on muslimeita, joista noin 65% sunneja ja 35% šiialaisia. Alle 2% edustavat muita uskontoja, joista noin puolet alkuperäisasukkaiden uskontoja.
Kraluton kannatetuimmat uskonnot
- Islam, 111 000 000 kannattajaa
- ???
- ???
- ???
- ???
Ikäjakauma
0-19 = 25%
20-39 = 36%
40-59 = 22%
60-79 = 10%
80-99 = 6%
yli 99 = 0,007%
Sukupuolijakauma
Miehet = 50%
Naiset = 49%
Muut = 0,5%