Kirjalan monarkia (kirja: Monarche Bóchland) eli Kirjala on Raccoon-nimisen käyttäjän omistama valtio Valtiopeleissä HWGA, 11, 12, 13, 14 ja 15. Kirjala oli monarkia, jota johtaa kuningasperheen päämies, eli monarkki.
Kirjala on suurvalta ja sillä on lukuisia pieniä alueita ympäri maailmaa.
Kirjala perustettiin varhaiskeskiajalla ja se jatkoi kasvuaan suureen maailmansotaan saakka, jolloin se menetti runsaasti entisiä siirtomaitaan ja jäljelle jäi vain muutamia saaria sekä sekä Liittosopimuksen hyväksyneet kuningaskunnat.
Historia[]
Kirjalassa alkoi 990-luvulla ennen ajanlaskun alkua levitä Bochgwlth-suvun aloittama aate, joka kannatti Kirjalan valtakunnan itsenäistymistä Fonséin valtakunnasta. Aate levisi uskomattoman nopeasti ja vuonna 985 ennen ajanlaskun alkua kolmen suuren heimon muodostama armeija hyökkäsi Fonséin kaupunkeihin ja maaseudulle. Fonslegioonalaiset eivät olleet lainkaan valmiita tällaiseen hyökkäykseen ja heillä kesti useita päiviä päästä edes lähelle taistelupaikkoja. Sota oli asema- ja näännytyssotaa kahden vuoden ajan, jolloin kaksikymmentä sotilasta marssi alueen herttuan hoviin ja teloitti tämän miekaniskulla selkään. Miekan haltija, Charles I Vapaa, julistettiin Kirjalan ensimmäiseksi kuninkaaksi. Miekka on nykyään kansallismuseossa.
Valtakunta kuitenkaan ollut vakaa muutamaan vuoteen. Lähes koko Charles I Vapaan valtakausi kului valtion perustamisessa ja mellakoiden kukistamisessa. Lopulta, kaksi vuotta ennen kuninkaan kuolemaa, tilanne rauhoittui ja Länsi-Euroopassa oli taas turvallista asua.
Valtakunta laajenee[]
Vuonna 971 ennen ajanlaskun alkua Charlesin poika, Sirius I, astui valtaan ja lähetti sotilaansa saaren pohjoisosaan valloitusretkelle. Scotchlann oli pian kokonaan Kirjalan hallussa ja kuningasta alettiin pitää jumalien lähettiläänä.
300-luvulla alkoi valtakunnan laajeneminen, joka jatkui yli 1600 vuotta. Ensimmäisenä retkikunnat ja sotilaat nousivat maihin Skotlannin länsirannikolla, joka taipui nopeasti Boédenin vallan alle. Kymmenen vuoden sisällä Kirjalan monarkki hallitsi neljää eri kuningaskuntaa, Boédenia, Schotchlantia ja Enlanthia.
Viikingit hyökkäsivät Kirjalaan muutamaa vuotta myöhemmin, ja kuningas Rudolf I päätti hyökätä takaisin. Viikingeistä ei ollut vastusta nuorelle suurvallalle ja nopeasti he olivat menettäneet kaikki alueensa Kirjalalle. Pienemmät kuningaskunnat suostuivat enemmän tai vähemmän mielellään liittymään Kirjalaan.
400-luvulta 1200-luvulle[]
Kirjalan alueet laajenivat kaikille mantereille. Tälloin valtio päätti edetä Välimerelle, mutta sai vain muutamia pieniä alueita kilpailevan suurvallan, Azzurian noustua Välimeren hallitsevaksi suurvallaksi.
Vallanvaihtoja Saaristossa[]
Kirjala valloitti Saariston uudelleen vuonna 1632, kun Saaristo oli laajentunut Kirjalan kauppaa uhkaavaksi imperiumiksi Itämerelle. Kirjalan joukot valtasivat sen vain yhdellä tappiolla ja lukuisilla voitoilla. Sen jälkeen Kirjala otti erittäin tiukan otteen Saaristosta, joka kuitenkin itsenäistyi Puolen vuoden vallankumouksessa.
Imperialismin aika[]
Kirjala oli suurimmillaan vuosina 1777-1927. Näiden vuosien aikana Kirjala omisti lähes 30 prosenttia maailmasta, mutta imperiumin loppu lähestyi uhkaavasti.
Suuri maailmansota[]
Suuressa maailmansodassa Kirjala oli liittoutuneiden jäsen.
Kirjala kävi 1939 suuren meritaistelun Intian valtamerellä lyöden Saksimaan ja Kortalian yhteislaivaston. Kirjala ei kuitenkaan onnistunut tavoitteessaan vallata Jaava, vaan Kortalia lähetti sinne joukkoja Bangladian avuksi ja Kirjalan maihinnousu siellä päätyi katastrofiin.
Politiikka[]
Kirjala ei ole parlamentaarinen monarkia, mutta muistuttaa sellaista hiukan. Valtion päämies on monarkki, joka voi olla nais- tai miespuolinen. Yleensä monarkki on kuningas. Tämän hetkinen monarkki on Kuningas Sirius II. Kuninkaan apuna toimivat Kokoushuone ja Valtakunnaneuvosto. Valtakunnaneuvoston jäsenet äänestetään mutta Kokoushuoneen jäsenet nimittää monarkki.
Yllä olevassa kuvassa näkyvät Kirjalan valtakunnaneuvoston istumapaikat. Alaosassa oleva sinisellä alueella istuvat konservatiivit, heidän vieressään Unionistiliberaalit, unionistiliberaalien vieressä Keskusta ja reunassa Republikaanit. Yläosassa taas istuvat vasemmiston edustajat sekä Vihreät. Punaisella istuvat Työväenliiton jäsenet, Vihreiden ja Työväenpuolueen välissä Demokraatit ja reunassa Liberaalisosiaalidemokraatit. Kuvan oikeassa laidassa olevilla kolmella paikoilla istuvat kuningas ja kaksi hänen neuvonantajistaan ja vasemman laidan paikalla Valtakunnaneuvoston puhemies.
Kuvassa Kuninkaallisen Kokoushuoneen Kokoushuone.
Kirjalan hallinnon tärkeimmät ihmiset kokoontuvat ylläolevan pöydän ääressä. Pöydän ääreen mahtuu 22 henkeä, tosin yleensä sen ympärillä istuu vain kymmenen.
Hallinnollinen jako[]
Kirjala on jaettu kuningaskuntiin, jotka on jaettu 4-12 kreivi- herttua- tai ruhtinaskuntaan ja ne on jaettu kaupunkeihin ja kuntiin. Kuningas on jokaisen alueen johtaja, ja hänen alapuolellaan heti neuvonantajien ja neuvoston jälkeen ovat aateliset, joilla on vain edustuksellista valtaa ja voima ehdottaa hallitukselle muutoksista alueensa asioihin.
Kirjalan alueet Skandinaviassa (punainen = provinssin raja, sininen = valtion meriraja, harmaa =toiselle valtiolle kuuluva alue)
| Alueen nimi | Perustettu/virallinen juhlapäivä | Prosenttia Kirjalan kansasta |
|---|---|---|
|
1. Tuóthbochlann |
8.6. | 2 |
| 2. Narnéya | 16.10 | 8 |
| 3. Medhénwladwriaeth | 21.9 | 31 |
| 4. Åslolän | 1.8. | 14 |
| 5. Shimagwlad | 4.9. | 6 |
Armeija[]
Kirjalan armeija on suuri, etenkin laivastoltaan ja Kirjala on osallistunut lukuisiin sotiin. Tosin 1980-luvulta lähtien toimineen rauhanpolitiikan jälkeen Kirjala on lähettänyt sotiin pääasiassa rauhanturvaajajoukkoja suojelemaan siviilejä.
Eläimistö[]
Kirjalassa on muutamia eläinlajeja, joita ei tapaa muualla maailmassa. Näihin kuuluvat mm. seuraavat lajit:
Keltahiiri[]
Keltahiiri on Kirjalan etelä- ja itäosissa esiintyvä laji. Sen ruumis on 9,5-12 senttiä pitkä ja häntä noin viisi senttiä pitkä.
Keltahiiri
Keltahiiri on aina nimensä mukaan keltainen, tosin pään etuosassa näkyy kaksi punaista pilkkua. Sen korvat ovat pitkät, toisin kuin muilla hiirieläimillä. Keltahiirellä on yksi lähisukulainen, jolle ei vielä ole keksitty suomenkielistä nimeä. Keltahiiriä on noin 35 000 kappaletta.
Bóchlandemus Orangius[]
on keltahiiren lähisukulainen. Sen erottaa keltahiirestä
Bóchlandemus Orangius
oranssista väristä, hännästä ja korvista. Orangiuksen ruumis on 9,5-13 senttimetriä pitkä ja häntä 10 senttiä. Orangius esiintyy Irlanninmeren lämpimimmillä rannoilla. Tarkkailevien asukkaiden mukaan Orangiuksia on noin 12 500 kappaletta, ja saa siten uhanalaisuusluokituksen NT.
Marsubardi
Marsubardi[]
Marsubardi on uhanalaisin kaikista Kirjalassa esiintyvistä lajeista. Niitä on vain 20-70 kappaletta.
Marsubardin suloisen olomuodon ei kannata antaa hämätä. Tämä 180-senttinen petoeläin voisi raadella ihmisen kuoliaaksi sekunneissa. Marsubardeja elää vain ja ainoastaan niitä varten perustetulla suojelualueella Pohjois-Kirjalassa. Ne pitävät pakkasesta ja useimmin niitä voi nähdä noin klo 14-19, kun pakkasta on noin 10-30 astetta.
Marsubardi on suurimmalta osin vaaleanruskea, mutta harjassa on myös tummanruskeaa ja mustaa. Kuono on valkoinen.
Alkuhärkä[]
Alkuhärkiä esiintyy Kirjalan lisäksi vain etelä-Saksimaassa. Uusimman tutkimuksen mukaan niitä on Kirjalassa noin 200 yksilöä. Alkuhärkä on Kirjalassa 150-185-senttinen korkeudessa. Niillä on suuret sivuille ja eteenpäin kaartuvat sarvet, jotka ovat tärkeä osa metsästyksessä.
Alkuhärät olivat arvokkaita metsästyseläimiä, mutta nykyään ne on rauhoitettu. Kirjalan alkuhärät elävät lähinnä Skotlannin rajan vuorilla ja niiden pohjoispuolella.
Alkuhärkä
Koiraeläimet[]
Monet koirarodut ovat peräisin Kirjalasta. Tunnetuin näistä on kirjalanterrieri, joka on myös Kirjalan kansalliseläin. Kirjalanterrierillä on huomattu taipumusta leikkiä jouluna.
Maantiede, luonto ja ilmasto[]
Kirjala on kylmän ilmaston, meri-ilmaston, väli-ilmaston ja mannerilmaston alueella. Pohjoisosissa on tulivuoria ja kuumia lähteitä. Maan länsi- ja pohjoisosissa on vuoristoa.
Kirjala sijaitsee usealla eri kasvillisuusvyöhykkeellä. Vuoriston alueilla on havumetsää ja pieniä varpukasveja, eteläosassa sijaitsee yksi aavikko. Aavikon pohjoispuolella on noin 50 kilometrin alue, jolla kasvillisuus on nahkealehtistä. Pohjoisosassa on tundraa ja jäätikköä. Suurin osa valtiosta on kuitn lauhkean lehtimetsän alueella.
Kulttuuri[]
Elokuvat[]
Kirjalasta on lähtöisin monta suurta elokuvaklassikkoa, joista suurin osa tehtiin 1930-1990-luvuilla.
Vuonna 1911 Kirjalaan tuotiin ensimmäistä kertaa mielenkiintoinen 'liikkuvan kuvan kamerana' tunnettu vekotin. Sen oli ostanut varastoon perustettu Smith Co. Photography, joka oli ihastunut keksintöön kaksi vuotta aikaisemmin. Vielä samana vuonna julkaistiin yhdeksäntoistaminuuttinen klassikkokirjaan 'Taikajalokivi' perustuva elokuva. Se näkyi valkokankaalla Londoniumin länsiosassa sijaitsevassa varastohallissa puolentoista kuukauden ajan, jolloin seuraavan elokuvan tuotanto alkoi. Nykyään 'Jalokiven löydöstä' on jäljellä seitsemäntoista minuuttia, mutta teoksen koko ääniraita on säilynyt fonografilla. Tämän äänitteen ja muutamien valokuvien ja piirrosten avulla kyetään edelleen kokemaan viimeiset kaksi minuuttia.
Smith Co. tuotti 22 elokuvaa, joiden yhteispituudeksi tuli 299 minuuttia ja kuusi sekuntia, eli lähes viisi tuntia. Suuren maailmansodan alkaessa kuitenkin elokuvateollisuus lakkautettiin, ja osa elokuvista tuhoutui, katosi tai vahingoittui.
Vuonna ???, maailmansodan lopussa, elokuvatuotanto lähti uudelleen käyntiin.
Media[]
Kirjalan suurin mediavastaava yritys on kansallinen BBC (Bookland Broadcasting Company) joka toimii viihdealalla. Viimeaikoina se on tullut tunnetuksi dokumenteistaan ja Chavallesin tulevan albumin tuottamisesta.
Laki[]
Kirjalan laki on paikoin erittäin yksinkertainen ja joskus erittäin monimutkainen.
Päihdelaki 2018[]
Vuoden 2018 helmikuussa astui voimaan uusi päihdelaki, joka laillisti mietojen huumeiden käytön niille varatuissa tiloissa.