Cesta on Gotlannissa sijaitseva n. 80 000 asukkaan valtio, joka tulee olemaan Sheltin käytössä Valtiopelissä 16 (tai jo Valtiopelin 15 aikana).
Maantiede[]
Cesta sijaitsee lähes 100 kilometrin päässä Kirjalan manneralueesta ja noin 130 kilometrin päässä Baltian rannikosta. Sen pinta-ala on 3 151,4 km² ja rantaviivaa sillä on noin 800 km, Farnorr-saari mukaan luettuna. Saaren leveys on 52 km ja pituus 176 km. Cestan ja Eteläisen läänin korkein kohta Ljushead, joka kohoaa 82 metrin korkeuteen merenpinnasta. Suurin järvi on Bear's Lake, jonka pinta-ala on noin 6,3 km². Cesta on tunnettu kalkkikivimuodostelmistaan, ns. raukeista.
Ilmasto[]
Cestassa vallitsee meri-ilmasto, joka aiheuttaa leudot ja vähälumiset talvet, keskilämpötila on lopputalvesta n. -1 °C, maan sisäosissa n. -2 °C. Kevät ja kesä ovat viileitä, mutta syksyt lämpimiä. Kesä tulee myöhemmmin kuin esimerkiksi lännessä sijaitsevaan Kirjalaan, mutta syksy on pidempi lämpimän ilmaston takia. Melko vähäinen sademäärä jakautuu tasaisesti jokaiselle vuodenajalle.
Luonto[]
/Tulossa/
Historia[]
Esihistoria[]
Ensimmäiset asukkaat saapuivat Cestan saarelle kivikaudella yli 7000 vuotta sitten, merenpinnan ollessa nykyistä alemmalla tasolla, mahdollistaen maareitin käytön.
Kivikauden jäänteistä parhaiten nähtävissä ovat röykkiöhaudat (cst. gravkrun), joita sijaitsee Cestasta lähes 400. Lisäksi pronssikaudelta peräisin olevat venehaudat ovat yleisiä Cestassa. Myöhemmin viikingit käyttivät veneitä hautoina samalla tavalla.
Myös niin sanotut linnavuoret (cst. Castleberg) olivat yleisiä pronssi- ja rautakaudella. Niitä on löydetty n. 10 kappaletta ympäri Cestaa. Cestan maasto on kuitenkin melko tasaista, joten tästä johtuen linnavuorten määrä jäi vähäiseksi.
Kirjoitustaito saapui Cestaan melko myöhään, vasta lähellä vuotta 50 eaa, samoihin aikoihin kuin rautakausi saapui Cestaan. Tästä alkoi Cestan historiallinen aikakausi.
Viikinkiaika[]
Cestasta kotoisin ollut viikinkiheimo, jota kutsuttiin nimellä cst. Horn (Sarvi) oli eräs sotaisimmista viikinkiheimoista. Horn valloitti maata ja ryösti luostareita sekä kaupunkeja nyk. Walschteinin alueella. Viikinkiheimojen aikaan Cestan mahti oli suurimmillaan, sillä Cestan viikingit olivat ilmeisesti ensimmäisiä, joista käytetään nimitystä viikingit. Hajanaisten kuningaskuntien valloittaminen sujui suhteellisen nopeasti, /Lisää tulossa/
Viikinkiajan jälkeen[]
- Kirjalan vallan alla
- Yleiseurooppalaisten suuntauksien leviäminen
- Cestan ensimmäinen virallinen kaupunki ja ensimmäiset kirjoitetut lait
Irtautuminen Kirjalasta[]
- n. 1850-luvulla
- Sota: Cesta saa valloitettua palan Manner-Kirjalaa, mutta menettää alueen Kirjalan suurhyökkäyksessä --> rauhansopimus
- ?
Itsenäisyys ja kauhun vuodet[]
- Liittosopimukset alueen muiden valtioiden kanssa
- Pelko Kirjalan miehityksestä
- ?
Maailmansota[]
- Cesta purki liittosopimuksensa kasvaneen sodan uhkan takia, mutta joutui maksamaan tästä hyvästä korvauksia
- Cesta sai kuitenkin kaupattua tarvikkeita molemmille sodan osapuolille
- Cesta miehitettiin kuitenkin Walschteinin toimesta (sai kuitenkin sodan lopussa kostonsa)
Maailmansodan jälkeen[]
- ?
Hallinto[]
Aluejako[]
Cesta on jaettu neljään lääniin pääilmansuuntien mukaan. Eteläinen lääni on asukasluvultaan suurin, kun taas pinta-alaltaan suurin on Läntinen lääni. Pohjoinen lääni on sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan lääneistä pienin.
Läänit on edelleen jaettu kuntiin, joista neljä on kaupunkeja. Lisäksi kahdeksasta paikkakunnasta käytetään myös nimitystä kauppala, mutta kuitenkin virallisissa yhteyksistä kyseisitä paikoista nimitetään kunniksi.
| Lääni | Lippu | Asukasluku | Pinta-Ala | Motto |
|---|---|---|---|---|
| Eteläinen lääni | 28 100 | ? | Qualitas potentia nostra | |
| Läntinen lääni | 20 400 | ? | Macte virtute sicitur ad astra | |
| Itäinen lääni | 16 700 | ? | Semper fortis | |
| Pohjoinen lääni | 12 800 | ? | Boreas domus, mare amicus |
Valtiopäivät[]
Punainen = Arbetar Party, Keltainen = Center Party, Vaaleansininen = Cestic Party, Oranssi = Liberal Party, Vihreä = Miljö Party, Tummansininen = National Party
Cestan parlamenttia kutsutaan nimellä Valtiopäivät (Nationaldags). Parlamentti on yksikamarinen ja 50-paikkainen. Vuoden 2016 valtiopäivävaaleissa suurimman puolueeksi (12 paikkaa) nousi kahden välikauden jälkeen nationalistinen oikeistopuolue National Party, ja puolueen puheenjohtajasta Joshua Vernonista tuli maan pääministeri. Hallituksessa on National Partyn lisäksi myös oikeistolainen Cestic Party (9 paikkaa) sekä ympäristöpuolue Miljö Party (6 paikkaa). Suurin häviäjä oli liberaalipuolue Liberal Party, jonka paikkamäärä tippui yhdestätoista viiteen. Työläispuolue Arbetar Party menetti kaksi paikkaa saatuaan vaaleissa 19,8 % äänistä.
Oikeuslaitos[]
Jokaisessa Cestan neljästä kaupungista toimii Alempi oikeus, pääkaupunki Snowbarissa on lisäksi Ylempi oikeus sekä syyttäjän virasto. Ylempi oikeus vastaa Alemman oikeuden päätöksistä, joista on tehty valitus. Valituksista kuitenkin ainoastaan joka kuudestoista menee läpi.
Talous[]
/Tulossa/
Väestö[]
Cesta on reilun 78 000 asukaan valtio, jonka väestön on ennustettu kasvavan räjähdysmäisesti muuttoliikenteen ansiosta. 1900-luvulla muualle muuttaneita ja heidän jälkeläisiään houkutellaan takaisin Cestaan. Jo yli 2000 henkilö' onkin palannut kotimaahansa 2010-luvulla, ja vielä n. 10 000 cestalaisperäisen epäillään saapuvan maahan seuraavan vuosikymmenen aikana.
Ikä- ja sukupuolijakauma[]
/Tulossa/
Kielet[]
Perustuslaki takaa vain cestalle virallisen kielen aseman, palvelut ovatkin saatavissa muulloin vain tulkin avustuksella. Cestan asukkaista yli 97 prosenttia (n. 77 000 asukasta) puhuu äidinkielenään cestaa. Toiseksi suurin kieli on kirja, jota puhuu äidinkielenään noin 500, eli noin puolet ei-cestankielisistä. Kirjankielinen vähemmistö on keskittynyt pohjoiseen, Farin kaupunkiin, jossa asustaa yli 90 % kirjalaisväestöstä. Lisäksi Cestassa puhutaan äidinkielenä myös suomea, vriisiä ja englantia.
Uskonnot[]
Cestan väestö on samalla tavoin, kuin kielen osalta, myös uskonnossa hyvin homogeeninen, yli 90 %:a väestöstä on tuoreen tiedustelun mukaan katollisia, Cesta onkin ainoa (?) Pohjois-Euroopan maista, jossa uskonpuhdistusta ei ollut. Tällä koitettiin häiritä Kirjalaa, joka uhkasi Cestan itsenäisyyttä, yrittäen saada heidät keskittymään enemmän paavin ja Kirjalan välisiin kiistoihin. Vuoden 2018 lopussa uskontokuntiin kuulumattomia oli 6,8 prosenttia.
Liikenne ja turismi[]
Maaliikenne[]
Cestan liikenteen tärkeimmän osan muodostavat suurimmat kaupungit yhdistävät M1, M2, M3 ja M4 -moottoritiet (kuvassa). Lisäksi bussiliikennettä on jokaisessa kaupungissa sekä niiden välillä. Maaseudulla asukkaat joutuvat turvautumaan yksityisautoiluun, sillä Cestan valtiolla on monopoli bussiliikenteeseen, eikä harvaanasuttua maaseutua ole nähty houkuttavaksi suurten kustannusten ja pienten voittojen takia. Pääkaupungin Snowbarin ja suurimman kaupungin Söderbyn yhdistää myös vuonna 2002 valmistunut rautatie, jota pitkin kulkee juna molempiin suuntiin kolmesti päivällä. Juna pysähtyy pääteasemien välillä vain kahdesti, historiallisessa Rosegardin kylässä, joka on Cestan suosituimpia turistinähtävyyksiä sekä Cestan kansainvälisellä lentokentällä.
Ilmailu[]
Cestassa sijaitsee yksi kaupallisessa käytössä olevaa lentokenttä, joka sijaitsee 15 kilometriä pääkaupunki Snowbarista koiliseen. Snowbar International Airportin kautta lentoja kulkee ainoastaan Euroopan maihin. Lentokenttää käyttää yli 350 000 ihmistä vuodessa. Kaksi kiitorataa omaavallal kentällä lentoonlähtöjä ja laskeutumisia tapahtuu noin 20 päivässä. Lisäksi
Cestan ilmavoimilla on käytössään kaksi lentokenttää, sodan aikana myös tarvittaessa Snowbarin kansainvälinen lentokenttä.
Meriliikenne[]
Yksityinen liikenne merellä on melko harvinaista lukuun ottamatta saaristo-alueita, myös pääkaupunki Snowbarin vierasvenesatama on ollut täynnä vain kerran siitä lähtien kun se rakennettiin 1986. Snowbarista on laivayhteydet Marjapussiin sekä Kirjalaan. Laivayhtiö nICE LINEN mukaan yli 100 000 turistia saapuu Snowbarin satamaan vuosittain.
Palvelut[]
Koulutus[]
Cestassa koulutus on jaettu neljään "portaaseen"; esikouluun, peruskouluun, ammattikouluun sekä ammattikorkeakouluun. Esikoulu sijoittuu ikävuosille 4-6, ja siellä opetetaan muun muassa aakkoset ja numerot. Peruskoulu kestää ikävuodesta seitsemän ikävuoteen 14. Ammattikoulussa (ikävuodet 15-19) voi kouluttautua suoraan ammattiin (ammattitutkinto) tai opiskella ammattikorkeakoulua varten (valmistava tutkinto). Ammattikorkeakoulu kestää keskimäärin noin viisi vuotta.
Cestassa on 14 peruskoulua, joista 8 sijaitsee Cestan neljässä kaupungissa.Söderbyssä on kolme peruskoulua, Snowbarissa kaksi samoin kuin Närissä ja Farissa on yksi peruskoulu. Lisäksi jokaisesta kaupungista löytyy lukio, ja Snowbarista sekä Söderbystä ammattikorkeakoulu, joka vastaa myös pitkälti yliopistoja.
Sairaanhoito[]
Snowbarissa sijaitsee Cestan ainoa julkinen sairaala, lisäksi Söderbyssä on yksityinen sairaala. Jokaisessa kaupungissa sekä kauppalassa sijaitsee terveyskeskus. Sairaanhoitolain mukaan jokaisessa kaupungissa ja kauppalassa on oltava saatavilla julkista terveydenhoitoa.
Kulttuuri ja urheilu[]
Kulttuuri[]
Taide ja arkkitehtuuri[]
/Tulossa/
Cestanmaa-laulu[]
Cestan kansallislaulu on Fredric Paciuksen säveltämä ja Johan Lutvig Runepergin kirjoittama Cestanmaa. Alunperin se oli runo, mutta vuonna 1847 Pacius laati sille sävelmän, joka esitettiin ensimmäistä kertaa julkisesti seuraavana vuonna. Viralliseksi kansallislauluksi se valittiin Cestan satavuotispäivänä (uusi itsenäisyys) vuonna 1957. Sitä ennen Cestalla ei ollut virallista kansallislaulua.
Oi maamme, Cesta, sunnuinmaa,
soi, sana cultainen!
Ei laacsoa, ei cucculaa,
ei wetta rantaa raccaampaa,
cuin cotimaa taa pohioinen,
maa callis isien!
Urheilu[]
Cestan suosituimpia lajeja ovat jalkapallo ja jääkiekko. Molemmissa lajeissa pääsarjatasolla (ainoa juniorisarjojen lisäksi) kilpailee 8 joukkuetta. Cestan paras saavutus kansainvälisellä tasolla joukkueurheilussa on vuonna 1995 saavutettu sensaatiomainen pronssimitali. Lisäksi olympialaisissa Cestalla on 2 kultamitalia, 4 hopeaa ja viisi pronssia.
Puolustusvoimat[]
Cestan puolustusvoimat eli Cesta Armen Forces (CAF) koostuu kolmesta osasta: maavoimista (Cesta Grund Armen), ilmavoimista (Cesta Air Armen) ja merivoimista (Cesta Naval Armen). CAF työllistää rauhan aikana n. 1000 henkilöä ja sodan kohdatessa n. 7500. Äärimmäisessä hätätilassa ja tarvittaessa myös enemmnkin. Jokainen cestalainen 18-vuotta täyttänyt korkeintaan 65-vuotias on maanpuolustusvelvollinen (koskee sekä naisia että miehiä). Naiset toimivat pääasiassa ilmatorjunnassa ja ilmatilan valvonnassa sekä puolustusvoimien sairaanhoitajina ja lääkäreinä.
Maavoimat[]
Maavoimat (CGA) on CAFin ylivoimaisesti suurin osa, sen palveluksessa on hieman yli kaksi kolmasosaa armeijan miesvahvuudesta. Rauhanaikana CGAssa palvelee n.700 henkilöä ja sodassa 6700 eli lähes 90% armeijan henkilöstöstä.
| Kalusto | Tyyppi | Määrä | Kutsumanimi (suomennettuna) |
|---|---|---|---|
| Cheesestain Mk.5 MBT | Taistelupanssarivaunu | 16 | OSTank (Juusto, Juustotankki) |
| Cheesestain Mk.5 BVT | Raivauspanssarivaunu | 3 | Forest (Metsä) |
| Cheesestain Mk.5 BT | Siltapanssarivaunu | 3 | Golden Gate |
| Cheesestain Mk.5 BCT | Tulenjohtopanssarivaunu | 2 | Officer (Upseeri) |
| Fox 432 | Panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo | 24 | F4 (F-neljä) |
| Mohawk Eagle II | Panssaroitu auto | 12 (+12) | 2Bird (Kaksilintu) |
| Hammer Pig | Panssaroitu kuorma-auto | 24 | Pork (Sianliha) |
| Heavenshield | Ilmapuolustusjärjestelmä | 12 | Shell (Kuori) |
| Orelike 35 mm Twin | IT-Tykki | 12 | Oreo (Oreo) |
Cheesestain Mk.5 MTB-panssarivaunu Cestan puolustisministeriön julkaisemassa kuvassa
Söderby-luokan vartioalus
|
Ase |
Tyyppi | Kutsumanimi | Muuta |
|---|---|---|---|
| Automat Carbine 5 | Rynnäkkökivääri | Auto | Made in Cesta |
| Dynamo MP-9 | Konepistooli | DIY | Made in Cesta |
| Sakko TRG-21 | Tarkkuuskivääri | S21 | - |
| Walltear P88 | Pistooli | Dubbel-8 | - |
| Heck & Kochler HK69A1 | Kranaattipistooli | GP | - |
| 55 RPG 55 | Sinko | Hound | Vanhin CAF:n käytössä oleva ase |
| LGI Mile F1 | Kranaatinheitin | Mile | Tilauksessa (20 kappaletta) |
Ilmavoimat[]
Cesta Air Armen on pienin Cestan puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta. Ilmavoimien palveluksessa on n. 100 henkilöä, sodan aikana jopa 250. CAA:n nykyinen komentaja on kenraalimajuri Aaron Monk.
| Kalusto | Tyyppi | Määrä | Kutsumanimi |
|---|---|---|---|
| Bass 37 Thunderbolt | Hävittäjä | 4 | Bee (Mehiläinen) |
| EARS NASA C-295 | Rahtikone | 4 | Space (Avaruus) |
| Clock AH-1 Cobra | Taisteluhelikopteri | 2 | Snake (Käärme) |
| Clock 204B | Kuljetushelikopteri | 2 | Fly (Kärpänen) |
Merivoimat[]
Cestan merivoimat eli Cesta Naval Armen on Cestan puolustusvoimien toiseksi suurin/pienin puolustushaara, jonka palveluksessa on 250-750 henkilöä tilanteesta riippuen.
| Kalusto | Tyyppi | Määrä | Kutsumanimi | Muuta |
|---|---|---|---|---|
| ??? | Kuljetuslautta | 2 | Float (Uimarengas) | - |
| ??? | Kumivene | 4 | Tub (Kylpyamme) | Saatu Saaristolta |
| ??? | Vartiolaiva | 4 | Mini | Saatu Saaristolta |
| Söderby-luokka | Vartiolaiva | 8 | PB, Brave (Rohkea) | - |
| När-luokka | Miinalaiva | 1 | Ore (Malmi) | - |
| Far-luokka | Miinanraivaaja | 1 | Pickaxe (Hakku) | - |
| Snowbar-luokka | Korvetti | 2 | SB | - |