FANDOM


UNY, eli Pohjois-Amerikka tai vain Amerikka (Eng. United New York, United States of New York and East Coast) on valtio Pohjois-Amerikassa. Se on Khalifornian ja Pohjoisen Valtakunnan välissä. Se on tunnettu monimutkaisesta vaalitavastaan, kommunismin vastustamisesta ja kapitalismin suosimisesta.

UNYn lippu


Historia Muokkaa

Uusi Aika Muokkaa

Kirjala perusti vuonna 1689 siirtokuntia Pohjois-Amerikkaan. Yli 80 miljoonaa kirjalaista muutti vuosien 1689-1789 välillä Pohjois-Amerikkaan. Siirtokuntatasavaltoja oli neljä; Pohjoinen Valtakunta, Koravia, Pohjois-Amerikka ja Khalifornia.

Imperialismi Muokkaa

Imperialismin ajalla Kirjala alkoi tiukentaa siirtomaidensa valvontaa ja verotusta. Intiaanit suuttuivat tästä vuonna 1780 ja kaksi vuotta myöhemmin alkoi Pohjois-Amerikan vapaussota.

Vuonna 1782 Ben Franklingel, Jack Chigaret ja Thomas Jedderfon julistivat UNYn itsenäiseksi. Kirjala suuttui tästä ja New Yorkissa käytiin kovia taisteluja. Kirjalaisten oli kuitenkin helppoa siirtää joukkojaan etelästä, joten Jack Chigaret pyysi khalifornialaisia alkuperäiskansoja sabotoimaan Kirjalan joukkojen kuljetuksia.

Vuonna 1786 sota oli kauheimmillaan. Taisteluun meneminen oli verialtaaseen hyppäämistä. Ratkaiseva voitto saatiin kuitenkin seuraavana vuonna, kun Ben Franklingel johti kolmannen ratsuväkikomppanian valtaamaan New Yorkia. Kirjala tuhosi komppanian ja Ben Franklingel pakeni länteen. Thomas Jedderfon löi kuitenkin väsyneet kirjalaiset vuonna 1788 raa'assa taistelussa.

Vuonna 1789 koko Kirjalan johto oli väsynyt sotaan. Kirjalan kuningas Leonard I antoi UNYlle itsenäisyyden ja tämä samainen päivä on UNYn itsenäisyyspäivä, 20. tammikuuta.

Suunnitelmatalous Muokkaa

Vuosina 1805-1855 UNYssa vallitsi kommunistista ajattelutapaa muistuttava maatalous. Hallitus säännösteli maataloutta ja ohjasi myyntiä, jotta markkinat olisivat sopivat kansainväliseenkauppaan. Erick Soap lakkautti tämäntapaisen talouden vuonna 1955 ja vapaa markkinatalous alkoi taas.

Sisällissota Muokkaa

Vuonna 1862 Abbott Lingolcen lakkautti orjuuden UNYssa. Itäiset valtiot suuttuivat tästä ja Washinton, Idaho, Oregon, Wyoming ja Montana julistautuivat Itä-UNYksi.

Länsi-UNY yritti taivutella Itä-UNYa liittymään takaisin, mutta neuvottelut epäonnistuivat ja Pohjois-Dakota liittyi Itä-UNYyn. Tämä johti Abbott Lingolcenin päätökseen aloittaa aseellinen hyökkäys itään.

Sodan ensimmäisinä vuosina Länsi-UNY johti sisällissotaa ja siihen liittyivät vuosina 1862-1863 Nebraska, Etelä-Dakota, Minnesota ja Iowa. Vuonna 1863 käytiin suuria taisteluja Iowassa ja Wisconsinissa. Itä-UNY voitti vuonna 1864 Minneapoliksen taistelun ja tästä alkoi Länsi-UNYn hajoaminen.

Sisällissodan loppu Muokkaa

UNYn sisällissodan loppu alkoi lähestyä vuonna 1864, kun Länsi-UNY hävisi Minneapoliksen taistelun ja Minnesota liittyi Itä-UNYyn. Länsi-UNYn johtaja Robert I. Lii loikkasi Itä-UNYyn syyskuussa 1864. Länsi-UNYn uudeksi johtajaksi nousi Jeffrey Dawies, joka aloitti välittömästi sotilaiden kokoamisen Nebraskaan. Itä-UNY ehti kuitenkin Robert I. Liin johdolla vallata Nebraskan joulukuussa 1864 ennen Lännen joukkojen kokoamista. Jeffrey Dawies ilmoitti Itä-UNYlle 9.4.1865 valtionsa antautuvan. Dawies tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta.

Talousmahdiksi Muokkaa

UNY nousi Robert I. Liin johdolla 1870-luvulla talousmahdiksi. Tärkeimpinä vientituotteina oli sisällissodasta jäänyt asekalusto, vilja ja kulta. Taloutta nopeutti myös vuonna 1889 alkanut kultaryntäys, mikä johti taalan arvon nousemiseen. Talous oli parhaimmillaan vuoteen 1929, jolloin tapahtui suuri pörssiromahdus.

Ensimmäinen maailmansota Muokkaa

UNY oli ensimmäisen maailmansodan ajan puolueeton, sillä hallitus ei halunnut sodalla vaarantaa UNYn kukoistavaa taloutta. UNYn oli kuitenkin tarkoitus liittyä sotaan vuonna 1916 kun ympärysvallat olisivat voitolla. Sota ehti päättyä ennenkuin UNY ehti liittyä ympärysvaltoihin.

Fence Streetin pörssiromahdus Muokkaa

Vuonna 1929 tapahtui Fence Streetin pörssi romahdus Khaliforniassa (?). Pörssiromahdus vaikutti suuresti New Yorkiin ja Seattleen, mistä aiheutui köyhyyttä ja työttömyyttä. Monet rikkaat sijoittajat muuttuivat nopeasti köyhiksi osakkeita kantaviksi tavallisiksi ihmisiksi. Washington DCn pörssi romahti myös roimasti. Kokonaisuudessaan Fence Streetin pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen laman, joka vaikutti etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Toinen maailmansota Muokkaa

UNY solmi ennen toista maailmansotaa Nostanan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen, mutta UNY rikkoi sopimusta vuonna 1945 liittymällä liittoutuneihin. UNY oli merkittävä tarvikelähettäjä Katistanille sen taistellessa Nostanaa vastaan. UNY operoi myös ilmaiskuja Kortaliaan. Sota päättyi vuonna 1950 liittoutuneiden voittoon.

Kylmä sota Muokkaa

UNY oli kylmän sodan ajan kapitalistien puolella ja se toteutti monia ydinasekokeita Tyynellä valtamerellä.

Hallinto Muokkaa

Liittovaltio Muokkaa

UNY on perustuslaillinen liittotasavalta, jonka hallinto määritellään perustuslaissa. UNY koostuu osavaltioista, joita on nykyään 27. Osavaltioilla on omat poliisivoimansa ja terveydenhuoltonsa. Osavaltiot myöntävät kansalaisilleen myös erillaisia lupia kuiten ajokortin.

Lainsäädäntövaltaa pitää kongrenssi, joka jakautuu edustajainhuoneeseen, järjestysneuvostoon ja senaattiin. Edustajainneuvostoon valitaan joka toinen vuosi 15 jäsentä joka osavaltiosta, eli yhteensä jäseniä on aina 405. Järjestysneuvostoon valitaan 20 jäsentä ja senaattiin valitaan sata jäsentä.

Osavaltio- ja paikallishallinto Muokkaa

UNY koostuu 27 osavaltiosta ja kolmesta itsehallintoisesta kaupungista. UNYn osavaltioilla on oma perustuslaki, hallitus ja lait. Eri osavaltioiden välillä on usein suuria eroja esimerkiksi omistusoikeuden, rikoslain, tuomioistuimien, terveydenhuollon ja koulutuksen suhteen. Osavaltion korkein vaaleilla valittu viranomainen on kuvernööri. Jokaisessa osavaltiossa on myös parlamentti, joka Nebraskaa lukuun ottamatta on kaksikamarinen. Osavaltioilla on oikeus säätää itse lakinsa, kunhan ne eivät riko liittovaltion perustuslakia. Korkein oikeus voi kumota osavaltioiden tai liittovaltion lakeja, jos ne rajoittavat ihmisten tai osavaltioiden perustuslaillisia vapauksia.

Poliitiikka Muokkaa

Sisäpoliitiikka Muokkaa

UNYn sisäpoliitiikka määräytyy eri puolueiden mukaan. Monet sanovat UNYssa olevan kaksipuoluejärjestelmä, vaikka siellä on todellisuudessa monia eri puolueita. Suurimmat puolueet ovat Republikaaninen Puolue (48% kannatus) ja Demokraattinen Puolue (45% kannatus). Muita puolueita ovat Libertaalien Puolue, Vihreä Puolue, Kommunistinen puolue ja Maltillinen Vasemmisto.

Ulkopoliitiikka Muokkaa

UNYn taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus on suuri. New Yorkin pörssi on yksi maailman suurimmista pörsseistä ja UNY on sitoutunut moniin kansainvälisiin järjestöihin. UNYn bruttokansantuotekin on yksi suurimpia henkilöä kohden.

Asevoimat Muokkaa

UNYn asevoimat jakautuvat maavoimiin, laivastoon, merijalkaväkeen ja ilmavoimiin. Laivasto hoitaa rannikon vartioinnin, jonka takia erillistä rannikkovartiostoa ei ole. UNYn asevoimat ovat maailman voimakkaimpia ja sodassa UNY saisi käyttöönsä yli 50 miljoonan sotilaan edestä jalkaväkeä.

Kriminaalipoliitiikka Muokkaa

UNYssa on paljon vankeja suhteessa väkilukuun. Vuonna 2013 UNYssa oli 1,3 miljoonaa vankia, mikä on 0,76% maan aikuisväestöstä. UNYssa on käytössä myös kuolemanrangaistus, mutta se on harvinainen ja siihen voidaan tuomita ainoastaan sarjamurhaamisesta, maanpetoksesta ja terrori-iskusta. UNYn salaista palvelua, SIAta, on kritisoitu kidutuksen käyttämisestä kuulusteluissa. SIA on kiistänyt väitteet.

Talous Muokkaa

Pankit Muokkaa

UNYssa on lukuisia pankkeja ja erityisesti Chicagossa ja Bostonissa harjoitetaan pankkitoimintaa. UNYn suurin pankki on keskuspankki, joka kantaa nimeä United Boston Bank. Muita pankkeja ovat Federal Buck Bank, Main Street Bank ja Chicago Transmoney.

Valuutta Muokkaa

UNYn valuutta on taala (eng. Buck). Se jakautuu sataan senttiin. Taala on suosittu valuutta ulkomaankaupoissa ja sen arvo on vakaa.

Taalan setelit Muokkaa

Arvo Henkilö Otettu käyttöön Poistettu käytöstä
$1 Jack Chigaret 1790 -
$2 Erick Soap 1829 -
$5 Ben Franklingel 1790 1866
$5 Abbott Lingolcen 1866 -
$10 Thomas Jedderfon 1790 -
$20 Tony Flameyard 1795 1948
$20 David Housetower 1948 -
$50 Dominey Flatman 1790 -
$100 Mona Flatman 1790 -
$200 Arnold Legstrong 1967 -
$500 Albert Queens 1791 -

Kulttuuri Muokkaa

Ruoka- ja juomakulttuuri Muokkaa

UNYssa on pikaruoka ja virvoitusjuomat suosittua. Yritysjohtajatkin saattavat pitää kokouksia Ankka-Cola kädessä. Pikaruoan lisäksi isot pihvit ovat suosittuja Länsi- ja Keski-UNYssa. Itärannikolla on paljon kasvissyöjiä ja aasialaisia ravintoloita. Erityisesti Up-Cola on suosittua.

Musiikki Muokkaa

UNYssa on monia musiikkiartisteja, mutta heistä ehkä tunnetuin on kotimaassaan triplatimanttia myynyt Whitney Housetown (1969-2018). Muita artisteja ovat muunmuassa Arnold Legstrong (1901-1971), Diana Cross (1944-), The Windless (1987-2013, 2015-) ja Mike Jaggisch (1958-2009). Unylainen musiikki on vaikuttanut muihin valtioihin enimmäkseen Amerikassa ja Euroopassa.

Teatteri ja elokuva Muokkaa

88% unylaisista on elokuvien ystäviä. Unylaiseen kulttuurin kuuluu mennä katsomaan jokainen uusi elokuva ja tätä tekevät myös köyhät perheet. Teatteri ei taas ole niin suosittua, mutta monet teatterihistorian klassikot kuten Maria é Louis ja Chamled tulevat UNYsta.

Taide, arkkitehtuuri ja muoti Muokkaa

UNYn kuuluisin arkkitehti ja taiteilija on Jason Higgensen (1928-1993). Higgensenissä yhdistyi amerikkalainen arkkitehtuuri ja tunteikas, ajatuksia herättävä abstrakti taide. Myös Tom Eatings on tunnettu unylainen taiteilija.

Kirjallisuus ja filosofia Muokkaa

Unylaiset aikuiset lukevat paljon sarjakuvia ja tiedettä. Tunnettuja unylaisia kirjailijoita ovat Steven Howking, Truman Caboom ja Ernest Heymanway. Unyn tunnetuimmat filosofit ovat Ralf Emmetown ja Henry Tourman.

Juhlapäivät Muokkaa

Pvm Khalinkielinen nimi Englanninkielinen nimi Huomautuksia
  1. Tammikuuta
Uudenvuodenpäivä New Year's day Uusi vuosi alkaa ja perinteinen lomaukausi päättyy
helmikuun kolmas maanantai Presidenttien päivä Presidents' day Erityisesti Jack Chigaretin ja Abbot Lingolcenin muistoksi
toukokuun viimeinen maanantai Kaatuneiden muistopäivä Memorial day Palveluksessa kaatuneiden muistoksi, myös kesän alkamisen merkki
11. marraskuuta Veteraanien päivä Veterans' day
marraskuun neljäs päivä Kiitospäivä Thanksgiving Kiitospäivää edeltävä päivä on tavallisesti vuoden ruuhkaisin päivä. Seuraava päivä on vuoden kiireisin ostospäivä, ”Musta perjantai”.
20.-26. joulukuuta Joululoma Christmas Holiday Joululoma on kaikille vapaa loma, jolloin vietetään joulua.

Kaikki juhlapäivät ovat vapaapäiviä. Unylaisilla ei ole mitään muita vapaapäiviä viikonloppuja lukuunottamatta.

Urheilu Muokkaa

Unylaiset ovat kovia urheilemaan. Lännessä suosittua on Pesäpallo, UNYn keskiosissa suosittua on koripallo ja idässä pidetään eniten khalifornialaisesta jalkapallosta. UNY on voittanut useissa olympialaisissa kultaa ja sen urheilijat ovat tunnettuja sitkeydestään. Urheilulla on myös tärkeä osa yliopistoissa ja collegeissa, missä suurin osa stipendeistä tuleekin liikunnasta.