VIHTA

VIHTA (valtiollisten instanssien hyväksymä turvallisuus ja avunantosopimus) on maailmanlaajuinen (tai ainakin Välimeren laajuinen) yhteistyöjärjestö ja puolustusliitto. VIHTA muodostui vuonna 1994, kun United States of Alps, Lizen ja Kyporia perustivat, Kyporian aloitteesta kyseisen liittouman. VIHTA:n edeltäjänä voidaan pitää kapitalististen maiden liittoumaa CPA:ta, joka toimi yleisesti kylmän sodan aikaan CMA:n vastapainona.

Jäsenmaiden oikeudet, velvollisuudet ja tavoitteet[]

VIHTA:n päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. VIHTA huolehtii jäsenmaiden turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti ja viime vaiheessa sotilaallisesti.

VIHTA:n jäsenmaiden tulee aina sitoutua puolustamaan muita jäsenmaita, tarvittaessa aseellisesti.
VIHTA:n tulee pyrkiä suojaamaan kansainvälistä turvallisuutta ja ihmisoikeuksia taloudellisten keinojen ja rauhanturvaamisen kautta. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee tarvittaessa osallistua terrorismin vastaiseen sotaan.

VIHTA:n jäsenmaiden tulee pyrkiä lähentämään keskinäisiä välejään, niin poliittisia, taloudellisia kuin sotilaallisia.

Turvallisuusneuvosto[]

VIHTA:n merkittävin päättävä toimielin on päätöslauselmia antava turvallisuusneuvosto. Turvallisuusneuvosto koostuu jäsenvaltioiden virkaan nimittämistä pysyvistä edustajista, joilla kaikilla on VIHTA:n päätöksenteossa yksi ääni. Jäsenmaiden lähettämät edustajat voidaan jakaa vanhojen jäsenmaiden edustajiin ja jäsenmaiden edustajiin. Vanhoilla jäsenmailla on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus. Muilla turvallisuusneuvoston jäsenmailla ei ole veto-oikeutta turvallisuusneuvoston päätösehdotuksiin, mutta niillä on sekä oikeus että velvollisuus osallistua turvallisuusneuvoston äänestyksiin ja toimia niissä tarkkailijoina. Valtioiden edustajien lisäksi turvallisuusneuvoston istuntoihin voivat osallistua myös tiettyjen organisaatioiden edustajat, joilla on perusteltuja syitä olla mukana istunnoissa.

Useimmiten kyseiset edustajat ovat VIHTA:n jäsenmaiden ulko- tai puolustusministereitä. Lisäksi jäsenmaiden valtionpäämiehet ja pääministerit osallistuvat kokouksiin, kun tarkoitus on käsitellä suuria VIHTA:n kehittämistä koskevia päätöksiä.

Näillä edustajilla ei kuitenkaan ole neuvostossa virallista valtaa, vaan ne toimivat ennemminkin asiantuntijarooleissa Neuvoston puheenjohtajana toimii turvallisuusneuvoston puheenjohtaja.

Turvallisuusneuvosto kokoontuu vähintään viikoittain ja vakiintuneita suuristuntoja, joissa VIHTA:n strateginen suuntaus päätetään, järjestetään maailmanpoliittisesta tilanteesta riippuen noin neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kaikilla jäsenmailla on oikeus kutsua kokoon ns. hätäistunto, jossa sen kutsunut jäsenmaa voi mm. pyytää muilta VIHTA:n jäsenmailta sotilaallista tukea tai nostaa käsiteltäväksi kiireistä tarkastelua vaativia aiheita. Hätäistunnossa sen kokoon kutsunut maa toimii istunnon esityslistan toimittajana, vakiintuneissa istunnoissa järjestäjänä ja esityslistan toimittajana toimii istunnosta riippuen jokin vanhoista jäsenmaista. Istunnon ylimpänä valvojana ja järjestäjänä toimii kuitenkin puheenjohtaja.

VIHTA:n yleiskokous on demokraattinen turvallisuusneuvostoon verrattavissa oleva elin, joka järjestetään kerran vuodessa, ja jonka muodostavat jäsenmaiden ja rauhankumppanien edustajat. Yleiskokouksella ei ole muodollista yhteyttä VIHTA:n kanssa, eikä sen päätöksillä ole virallista valtaa VIHTA:n toimintaan, mutta yhteistyö sen kanssa on silti tiivistä. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/UN_security_council_2005.jpg/800px-UN_security_council_2005.jpg

[turvallisuusneuvoston istuntosali, sisin neliskanttinen pöytä jäsenmaiden edustajien paikat, ympäröivät siniset tuolit neuvonantajien paikat, salia reunustavat punaiset tuolit lehdistön paikat]

Jäsenmaiden käsittely[]

Jäsenmaahakemukset käsitellään vuosittaisissa vakiintuneissa istunnoissa, joita on 3-4 vuodessa. Uusien jäsenmaiden hyväksymisestä VIHTA:an edellyttää turvallisuusneuvoston äänestystä hakijan hyväksynnästä. Mikäli vähintään puolet jäsenistä kannattavat jäsenmaan hyväksyntää (eikä yksikään vanha jäsenmaa käytä veto-oikeuttaan) tullaan jäsenmaa hyväksymään VIHTA:n jäseneksi.

Mikäli jo jäseneksi hyväksytty valtio hakee "vanhaa" jäsenyyttä tulee sen saada itselleen kaikkien vanhojen jäsenmaiden hyväksyntä.

Painavien perusteiden takia (tarpeettomat sodat, valtaoikeuksien väärinkäyttö, jne) voidaan jäsenmaa erottaa VIHTA:sta. Jäsenmaan erottaminen vaatii kaikkien muiden jäsenmaiden hyväksynnän.

Rauhankumppani[]

VIHTA:n rauhankumppanuusohjelma on tarkoitettu luottamuksen lisäämiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi VIHTA:n ja siihen kuulumattomien maiden välillä.

VIHTA ei ole velvollinen puolustamaan rauhankumppaneitaan sotilaallisesti, sillä VIHTA:n säädäntö takaa puolustuksen vain VIHTA:n jäsenille. Kumppanimaiden ja VIHTA:n välille pyritään kuitenkin muodostamaan poliittisesti tavallista vakaammat suhteet. Poikkeustilanteissa kumppanimaille saatetaan antaa oikeudet osallistua turvallisuusneuvoston istuntoihin asiantuntijarooleissa.

jäsenvaltiot[]

Huom. listattu kaikki VIHTA:an jossain valtiopelissä kuuluneet jäsenmaat, lista on siis pääasiassa irl tarkoituksiin eikä välttämättä sovellu roolipelilliseen historiaan.

Alppien yhdysvallat, vanha jäsenmaa, perustajajäsen
Cesta, jäsenmaa
Jeylanti, jäsenmaa
Kastamere, jäsenmaa
Kyporia, vanha jäsenmaa, perustajajäsen
Qruut, vanha jäsenmaa, eroamassa
Rodoria, jäsenmaa

-

Bangladia, jäsenmaa [valtio ei enää olemassa]
Frankland, jäsenmaa, erosi, liittyi myöhemmin takaisin [valtio ei enää olemassa]
Itä-Lizen, jäsenmaa [valtio ei enää olemassa]
Kirjala, vanha jäsenmaa [valtio ei enää olemassa]
Lizen, vanha jäsenmaa, perustajajäsen [valtio ei enää olemassa]
Nordmark, jäsenmaa [Valtio ei enää olemassa]
Valua, vanha jäsenmaa [valtio ei enää olemassa]

Historia[]

Perustaminen[]

Pian maailmansodan jälkeen Khalifornia ja Katistan ja Hungaria muodostivat Kommunistisen liittouman (ns. CMA, Kylmän sodan jälkeen vain CA), mikä sai monet kapitalistimaat vavahtamaan.

VIHTA:n edeltäjä CPA - eli kapitalististen maiden liitto - perustettiin 1936. Kolme vuotta (1935) maailmansodan jälkeen. Maailmansodan voittaneiden liittoutuneiden kapitalistiset ja kommunistiset valtiot olivat ajautuneet välirikkoon ja Cavala koki Khalifornian uhaksi Pohjois-Amerikan voimakkaimpana, ja ennen kaikkea kommunistisena valtion.

Cavala ja Kirjala solmivat maaliskuussa 1935 Londoniumin sopimuksen keskinäisestä yhteistyöstä. Myöhemmin Kirjala ehdottivat sopimuksen laajentamista Jeylantiin ja erillisen puolustusyhteistyösopimuksen tehneeseen Qruutiin. 30. maaliskuuta 1936 Blancossa allekirjoitettiin Kirjalan, Cavalan, Qruutin ja Jeylannin välillä puolustusyhteistyösopimus, jota pidetään VIHTA:n edeltäjänä. Sitä toteuttamaan perustettiin toukokuussa 1946 Kapitalististen maiden liittoumaneuvosto (CPA).

Vuonna 1947 liittouma virallisti olemassaolonsa ja termiä CPA käytettiin ensimmäistä kertaa julkisessa yhteydessä. Vaikka liiton organisaatio syntyi suureksi osaksi vasta 1950-luvun puolella pidetään vuotta 1947 silti CPA:n perustamisvuotena.

Kylmä sota[]

Kirjala, vapaata markkinataloutta kannattavan maailman supervalta, joutui uhatuksi Suuren maailmansodan jälkeen. Kommunistinen Khalifornia oli voittanut maailmansodassa itselleen lukuisia siirtomaihin verrattavia territorioita, kun Kirjalan siirtomaat olivat vähentyneet. Tämä aiheutti välitöntä jännitystä Khalifornian ja Kirjalan välille. Molemmat olivat ydinavaltoja, molemmat pyrkivät laajentamaan vaikuttavuuttaan ja valtaansa ja molemmat edustivat poliittisen kirjon ääripäitä tai ainakin olivat lähellä niitä.

Jännitys tiivistyi huhtikuussa 1954, kun Khalifornia suoritti ydinkokeen Islannissa. Laskeuma levisi Qruutin Faïar-saarille asti ja Kirjalan Färsaarille. Kirjalan johto vastasi kokeeseen suurella laivastoharjoituksella lähellä Khalifornian Tunisian aluevesiä.

1960-luvulla Khalifornia erosi Kommunistisesta liittoumasta, CMA:sta hetkellisesti, maan ajauduttua ristiriitaan kommunismin syntymaan Katistanin kanssa sen oikeasta muodosta. Joka aiheutti muutamia vuosia kestäneen liennytyksen jakson, jonka aikana CMA ja CPA solmivat Kirjalan ja Katistanin johdolla ydinsulkusopimuksen, joka kuitenkin kaatui Khalifornian liityttyä takaisin CMA:han 1970-luvun alussa.

1970-luvulla Kyporia ilmoitti julkisesti liittyvänsä CPA:han - Kapitalististen maiden liittoumaan - vastareaktiona sen naapurimaan Khalifornian paluusta CMA:han.

Kylmän sodan aikaa CPA piti yllä joukkoja, muttei osallistunut suorasti mihinkään sotatoimiin. Vuonna 1973 osa Kirjalan ydinaseista siirrettiin Kyporiaan uhkaamaan Khalifornian ja Hungarian intressejä Välimerellä, samalla Kirjala ja Kyporia aloittivat salaisen ydinaseohjelman, jonka tarkoituksena oli tehdä Kyporiasta ydinasevalta.

Vuoden 1975 CPA-operaatio Yhdistäjä esitteli kykyä nopeaan joukkojen vahvistamiseen Euroopassa, kun 10 000 miestä lennätettiin Kyporiasta ja Jeylannista Kirjalaan ja sieltä edelleen Keski-Eurooppaan.

30. toukokuuta 1980 Kirjalan siirtomaasodan kiristyivät huomattavasti, kommunististen valtioiden alettua tukemaan kapinallistahoja asevoimin ja sotilain. CPA yritti vastata tähän sotilaallisesti, mutta sopimuksen muotoilu vain Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Lähi-Idän alueita koskevaksi vaikeutti toimia huomattavasti.

Kylmän Sodan päättymistä voidaan pitää kahden erillisen tapahtuman seurauksena.

1989 Kirjalan siirtomaihin vahvasti nojaava talousjärjestelmä kaatui siirtomaiden menetyksen jälkeen vieden kokonaisen valtion mukanaan. Kirjalan vahvaan laivastoon nojautuvat asevoimat eivät kyenneet ylläpitämään järjestystä ja voittamaan kulutustaisteluksi muuttuneita asymmetrisiä konflikteja, varsinkaan kommunistien tukemia kapinallisryhmittymiä vastaan.

Vuonna 1990 Khaliforniassa järjestettiin vapaat vaalit, jotka kapitalistit voittivat. Vaalit johtivat sisällissotaan vuonna 1992, jotka kommunistit voittivat. Kommunistisen puolueen pääsihteeri Mus Ta Pekka "ylensi" itsensä Khalifornian (diktaattori-)presidentiksi.

Cavalan eroaminen[]

CPA:n yhtenäisyys alkoi rakoilla 1960-luvulla kun Khalifornia erosi CMA:Sta hetkellisesti. Khalifornian lähin CPA:n jäsen Cavala katsoi Khalifornian aloittaneen matkan kohti vapaata markkinataloutta ja vaati CPA:ta lähentämään suhteitaan Khaliforniaan. Cavala ehdotti asiasta äänestystä, joka toteutettiinkin 1968. Cavalalle tappiollisena.

Kun vastaus oli epätyydyttävä, Cavala suunnitteli eroonsa johtavan ohjelman ja aloitti luomaan itselleen itsenäistä puolustusta. Cavala veti 20. toukokuuta 1969 Pohjoius-Atlantin laivastonsa CPA:n komennosta ja kolme kuukautta myöhemmin Cavala määräsi ulkomaiset ydinaseet pois maaperältään. Kirjala veti tämän johdosta Cavalasta 50 lentokonetta, kaksikymmentä sota-alusta ja lähes 20 tuhatta miestä. CPA menetti "veitsensä Khaluifornian kurkulla". Cavala aloitti oman Khaliofrniaa myötäilevän ulkopolitiikkansa, joka kuitenkin korosti sisäpolitiikan itsenäisyyttä ja itsenäistä puolustusta. Politiikan muoto sai kuitenkin CPA:n maiden keskuudessa halventavan nimen "cavaloituminen".

Vuoteen 1970 mennessä kaikki Cavalan joukot oli vedetty CPA:n komennosta ja vuonna 1971 Cavala erosi CPA:sta.

Kylmän sodan jälkeen[]

Kylmän sodan päättyminen tarkoitti suurvaltapoliittisten jännitteiden laantumista ja johti CPA:n hajoamiseen. Kylmän sodan päättymisen ja Kirjalan liiton hajoamisen jälkeen CPA ei enää kyennyt jatkamaan toimintaansa vastaavalla kokoonpanolla, eikä tähän koettu tarvetta Khalifornian liityttyä kapitalististen maiden joukkoon 1990.

Tilanne kuitenkin johti Khalifornian sisällissotaan vuoden 1992 alussa, jossa kommunistiset tahot ja silloinen kapitalistinen hallitus ottivat yhteen valtion hallinnasta.

1994 Khalifornian sisällissota oli päättynyt kommunistisille tahoille edulliseksi ja Kommunistisen puolueen pääsihteeri Mus Ta Pekka oli "ylentänyt" itsensä Khalifornian (diktaattori-)presidentiksi. Samana vuonna Lizen, USA ja Kyporia perustivat CPA:n seuraajan VIHTA:n torjuakseen mahdollisia uhkia valtiollisilta tahoilta (kommunistiset valtiot), valtiottomilta tahoilta (Äitis, Äitil, muut terroristijärjestöt) ja varautuakseen mahdollisiin talouskriiseihin ja luonnonkatastrofeihin.

Kylmän sodan päättyminen tarkoitti suurvaltapoliittisen jännitteen laantumista ja johti CPA:n ja VIHTA:n kaltaisten liittoumien tarkoituksen uudelleenarviointiin. Kylmän sodan päättymisen ja kapitalististen ja kommunististen valtojen heikentyminen johtivat asevoimien supistamiseen ja strategisia hälytys- ja torjuntajärjestelmiä ajettiin alas useiden valtioiden taholta. Esimerkiksi vuonna 1993 Jeylanti ilmoitti luopuneensa ydinaseestaan ja purkaneensa osan kyvystään projisoida voimaa ulkomailla. Linjaksi muodostui CPA:n VIHTA:a edeltäneen CPA:n linjaa rauhanomaisempi suuntaus varsinkin kommunistisia maita kohden. Mm. CA:n - entisen CMA:n - suosion saavuttamiseksi sovittiin, ettei VIHTA sijoittaisi ydinaseita tai strategisia pommikoneita maihin, joiden asevoimiin kyseiset osastot eivät kuuluneet. VIHTA myös otti tavaksi pyrkiä sovittelemaan maiden välisiä konflikteja ja kriisejä rauhanomaisesti.

Vastaperustettu liittouma sai nopeasti uusia jäsenmaita entisten CPA:n jäsenmaiden (Jeylanti ja Qruut) keskuudesta, lisäksi muutamat aiemmin puolueettomina pysytelleet tahot (Kastamere vuonna 1995) tai CMA:n etupiiriin kuuluneet valtiot (Cesta ja Rodoria) liittyivät uuteen liittoumaan.

Qruutin eroaminen[]

Kyporia ehdottaa VRRF:ää perustettavaksi - näiden maksamiseksi jäsenmaksut korotetaan 0.5% bkt.

Qruut vastustaa voimakkaasti, mutta jättää veto-oikeuden käyttämättä, samaan aikaan valtaan VIHTA vastaisia puolueita.

VRRF äänestys läpi, Qruutissa kansanäänestys VIHTA jäsenyydestä.

Äänestyksen lukemat xx-yy eron puolesta eroneuvottelut alkavat

selitystä neuvotteluista, eron etenemisestä ja vaikutuksista talouteen ja VIHTA:an yleisesti

Agenda 2040 - poistoon?[]

Agenda 2040, sisältää VIHTA:n kehitystavoitteet jotka on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2040 mennessä.

EU:n perusoikeusasiakirjassa mainittujen oikeuksien takaaminen kaikille ihmisille
Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen ja kestävän maatalouden kehitys.
Terveydenhuollon, terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaikille ihmisille
Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen
Kaikille avoimen ja tasa-arvoisen koulutuksen takaaminen
Aseellisten konfliktien ennaltaehkäisy, rajaaminen ja rauhanturvaustyö konfliktialueilla, VIHTA:n sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen
kestävän kehityksen toimeenpanon ja globaalin kumppanuuden elvyttäminen
Rauhanomaisten yhteiskuntien edistäminen kestävän kehityksen saavuttamiseksi, kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin
Valtamerien ja maaekosysteemien suojelu, niiden palauttaminen ennalleen ja kestävän käytön edistäminen
Kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäminen ja varmistaminen

VIHTA:n sotilaallinen toiminta[]

6. Artikla[]

6. artikla on VIHTA sopimuksen artikla, joka määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita.

1. Mikäli liiton jäsenmaan vapain vaalein valittu päättävä elin, tai jäsenmaan kansalaiset joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, vastoin jäsenmaan kansan tahtoa, tulkitaan hyökkäys sotatoimeksi jäsenmaata ja muita VIHTA:n jäsenmaita vastaan. Tällöin VIHTA:n jäsenmailla on velvollisuus, yksin tai yhdessä, kaikin mahdollisin toimenpitein pyrkiä palauttamaan alueella järjestys, mukaan lukien aseellisen voiman käytön.

1.1. Aseelliseksi hyökkäykseksi laskettakoon kurinalaisen ja sotilaallisesti järjestäytyneen tunnetun, tai tunnistamattoman ryhmittymän aseellinen toiminta maan alueella, tai maan asevoimia vastaan, tavoitteenaan horjuttaa jäsenmaan sotilaallista tai poliittista vakautta.

1.2. Mikäli päättävä elin toteaa jäsenmaan itse luoneen konfliktin tarpeettomalla aggressiolla (aloittaa sotatoimet), ei liittouman ole välttämätöntä tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

1.2.1. Kohta 1.2. ei kuitenkaan päde, mikäli puolustukselliset sotatoimet aloittanut taho vaarantaa hyökkääjävaltion kansallisen määräämisoikeuden tai olemassaolon. Toisin sanoen, mikäli sotatoimet ulotetaan tarpeettomasti VIHTA:n jäsenmaan maa- tai merialueille tarkoituksena valloittaa merkittäviä alueita tai tuhota valtio.

Nopean toiminnan joukot[]

Nopean toiminnan joukot VRRF (VIHTA Rapid Response Force) ovat VIHTA:n iskukykyisin ja nopeimmalla aikataululla konfliktialueella käyttöön otettava joukkoyksikkö. VRRF -joukot koostuvat valtiollisista yhtymistä ja yksittäisistä valtioista riippumattomista VIHTA johtoisista joukkoyksiköistä. VRRF joukkojen tarkoituksena on kyetä lähtemään taistelu-alueelle viidessä päivässä ja kyetä toimimaan 30 päivää omillaan ilman lisähuoltoa. Tavoitteena on kerätä valmiuteen (ainakin) XY 000 miehen joukot. jotka yhdistäisivät ilmavoimat, maavoimat ja merivoimat sekä erikoisjoukot saman komennon alaisuuteen. VRRF joukot voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen eri sotilaspiiriin, joiden alueella joukot ovat rauhanajalla sijoitettuina ja jossa ne harjoittelevat. Joukot on kuudetta artiklaa koskevan konfliktin aikana mahdollista ottaa käyttöön yksittäisen jäsenmaan päätöksellä.

Yhteisoperaatioiden VIHTA:n pääesikunta
- Sille alisteinen VIHTA:n logistiikan yleisesikunta.

Välimeren sotilaspiiri

1. Rykmentti/1. Muukalaisprikaati
Amphibious and Air Assault Ready Group
- Jeylanti: Elementtejä/Jeylannin 2. laivasto "Välimeren laivasto" (hyökkäysalus, tukialus, hävittäjä, 2x korvetti, sukellusvene).
- Kyporia: 1. Ilmakuljetteinen prikaati, elementtejä/3.Rannikkoprikaati.
- Rodoria: Mekanisoitu komppania, Huoltokomppania.
- VIHTA: AWACS-parvi, Hävittäjälentue.

Atlantin ja Länsi-Euroopan sotilaspiiri

2. Rykmentti/1. Muukalaisprikaati.
Task Force Atlantic
- Kastamere: VIHTA lennosto.
- Jeylanti: Elementtejä/Jeylannin 1. laivasto "Atlantin laivasto" (2x fregatti, tutkimusalus, tukialus, 2x korvetti, sukellusvene).
- VIHTA: AWACS-parvi.
Battlegroup Phariisia
- Jeylanti: 3. Panssariprikaati, 15. Jalkaväkiprikaati.
- Kyporia: 3. Mekanisoitu taisteluosasto, 15. Moottoroitu taisteluosasto.

Itämeren sotilaspiiri

3. rykmentti/1. Muukalaisprikaati
Task Force Gotland
- Taisteluosasto Söderby
  - Cesta: Vartiokomppania, Jääkärikomppania.
  - Kastamere: NBC -suojakomppania.
  - VIHTA: Esikuntakomppania, Mekanisoitu komppania (14x RPSV), Panssarivaunukomppania (13x PSV, 1 RPSV) ja Huoltokomppania. Hävittäjälentue.
- Amphibious Task Unit
  - Kyporia: Ohjusilmatyynyalus Burut, 2x Rannikkojalkaväkikomppania/3. Rannikkoprikaati.