FANDOM


Suositeltu artikkelilogo

Esihistoria Muokkaa

Talialainen kansa eleli Aasiassa tietämättömänä tulevasta suurvallasta, Portaliasta. Talialaiset olivat taitavia merenkävijöitä, he tekivät aikalaisiinsa verrattuna huimia merimatkoja. Kerran eräs laivoista lähti tutkimusretkelle lounaaseen. Matkan aikana he leirtiytyivät saarelle, jonka he nimesivät hallitsijansa mukaan Moko Liinaksi. Saari tunnetaan nykyään Kreetana. Talialaiset jatkoivat matkaansa kohti pohjoista ja löysivät suuren saariston, joka sai nimen Isot nummet (Englanti). Kansat, jotka elivät alkeellisissa oloissa eivät ymmärtäneet Talialaisten puhetta, joten he palasivat Moko Liinaan ja perustivat sinne kaupungin. Kaupunki raunioitui suuressa sodassa, kun mantereelta hyökkäsi suuri armeija. Hyökkääjät valtasivat ja tuhosivat kaupungin, mutta tuhat Talialaista onnistui pakenemaan saarelta. Laivat saapuivat takaisin Taliaan n. 1000 vuotta e.a.a.

Antiikki Muokkaa

Bangladian ja Kortalian itsenäistyminen Muokkaa

Noin vuonna 1000 eaa. Etelä-Aasiassa, Jaavan saarella (Silloisen Portalian alueella) syntyi uusi aate nimeltä Bangladilaisuus. Bangladilaisuuden kannattajia kutsuttiin Bangladisteiksi. Bangladistit halusivat perustaa oman valtionsa jaavan saarelle, mutta Portalian keisari Rudon Perdon ei antanut lupaa. Sen sijaan Rudon Perdon antoi käskyn tappaa jokainen Bangladisti ja Bangladilaisuuden kannattaja, sillä Bangladistien määrä kasvoi huimaa vauhtia. Portalialaiset sotilaat saivat kuitenkin suurimman osan (yli 90%) Bangladisteista mestattua ja loput pakenivat nykyisen Bangladeshin alueelle. siellä Bangladistit elelivät rauhassa ja Bangladia syntyi. Bangladian väkiluku kasvoi huimaa vauhtia, ja noin 100 vuotta myöhemmin Bangladiassa asui jo kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Portaliassa, joka alkoi hajoilla sisällissotien seurauksina. Portalialla oli kuitenkin kymmenen kertaa parempi armeija kuin Bangladialla, joten Portalia hyökkäsi Bangladiaan ja syntyi yli 10 vuotta kestävä sota, joka päättyi siihen että Portalia valloitti Bangladian uudelleen. Portalian senaikainen keisari, Odon Perdon ei kuitenkaan ollut erityisen Bangladistivastainen, joten hän antoi tämän aatteen elää Portaliassa ihan rauhassa. Bangladilaisuus kasvoi yhtä nopeasti ellei nopeammin kuin ennen, joten pian Bangladisteja oli enemmistö Portaliassa. Tällöin syntyi suuri Portalian vallankumous, jonka Bangladistit voittivat ja Portalia hajosi Bangladiaksi ja Kortaliaksi.

Antiikin tsikistanialaiset Muokkaa

Vuosina 702 eaa. - 143 eaa. oli olemassa Tsikistanian helleeninen keisarikunta kreikan ja serbian alueilla. Se oli vauras ja keittynyt maa, mutta heikko armeijaltaan. Heikon armeijan vuoksi Roomalaiset valloittivat maan 143 eaa.

Antiikin roomalaiset Muokkaa

Vuoden 535 eaa. tienoilla Latineumin alueella asuva Marcus Aurelius Romanus äänestettiin kyseisen alueen senaattoriksi. Miehellä oli kuitenkin suurempia suunnitelmia kuin vain pienen Latineumin alueen hallitseminen. Niinpä hän suostutteli naapurialueen, Arruzzen, senaattoria alueliitokseen. Tähän suostuttiin ja kun Latineum oli laajentunut hiukan, katsoi Marcus Romanus viisaaksi tehdä seuraavan siirtonsa. Huhtikuussa 523 eaa. hän nimesi Latineumin ja Arruzzen alueen itsensä mukaan Roomaksi ja julisti itsensä Rooman keisariksi, Romanus I:ksi.

Vuonna 143 eaa. Rooma valloitti keisari Vicius Suuren johdolla Tsikistanian ja alisti sen valtansa alle. Tsikistanian kukistuminen säikäytti Bananian kuningaskunnan kuningas Jaakobin, joka alkoi heti varustaa armeijaansa. Jaakob kohtasi Rooman Viciuksen Pyreneiden vuoristossa ja hävisi. Tämä pelotti lukuisia pohjoisia maita, kuten Anglisaksiaa (sijaitsi Etelä-Englannissa), jonka Rooma sittemmin valloitti myös.

Antiikin Rooma alkoi hajota 300-luvulla jaa. Vuonna 348 jaa. Rooman keisari Octavianus Suuri jakoi Rooman Pohjois- ja Etelä-Roomaan. Vuonna 420 Pohjois-Rooma hajosi Alppiruhtinaskuntiin, Kirjalaan, Whitecoastiin ja lukuisiin pieniin eurooppalaisiin kuningaskuntiin. Nykyään tunnettava Rooman keisarikunta on siis ns. Etelä-Rooma.

Uusiaika ja löytöretket Muokkaa

Uudella ajalla oli lukuisia suurvaltoja. Näihin lukeutuivat Kirjala ja Bangladia. Bangladia muodosti 300 miljoonan asukkaan Bangladistisen Imperiumin, jonka alueita olivat ???.

Valistusaika Muokkaa

Valistus oli pääasiassa Euroopassa vallinnut aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä. Valistus alkoi 1600- ja 1700-lukujen vaihteen USA:ssa, saavutti suurimman suosion Hafolaniassa ja hiipui 1770-luvulla. Merkittäviä valistusajan filosofeja olivat muun muassa usalainen Jean-Jack Rousseau sekä frankkilainen Montas-kuuta.

Valistusaikana tapahtui myös maailman suurin vallankumous ja pisin sisällissota, nimittäin Frankkien valtakunnassa alkoi vallankumous vuonna 1796 ja se loppui vuonna 1803. Sodan seurauksena Frankkien valtakunta hajosi Saksimaahan ja Mittelandiin.

Valistusajalla Kirjala nousi kaikkein mahtavimmaksi suurvallaksi.

Bangladistinen Imperiumi sortui miltei sisällissotaan, mutta hilpeän vallankumouksen ansiosta monarkin valta siirrettiin kaksikamariselle parlamentille.

Imperialismi Muokkaa

1900-luku Muokkaa

Suuri maailmansota Muokkaa

Lue: Suuri Maailmansota

Imperiumeiden romahtaminen Muokkaa

Suuren maailmansodan jälkeen Coastilaisessa Imperiumissa alkoi tuntua vavahtelua. Ensimmäisenä oli Japani vallattu vuonna 1911. Tällöin 490 000 000 asukkaan imperiumi murentui tyystin.

Toinen suuressa maailmansodassa romahtanut imperiumi oli Mittelandin imperiumi. Se kattoi ennen suurimman osan Etelä-Lizeniä, koko ranskan alueen, tanskan ja etelä-norjan sekä laajoja alueita pohjois- ja etelä-amerikasta. Mittelandin imperiumi teki myös graeezista hyvin tunnetun ja levinneen.

Vuonna 1993 Jaava itsenäistyi Bangladiasta.

2000-luku Muokkaa

1.6.2000 Al-Anka teki terroristi-iskun Ankenhaminaan ja tuhosi Kolmoistornit. Sitä päivää pidetään terrorismin vastaisen sodan alkupäivänä.

Vuonna 2019 ISO lähetti maailman ensimmäisen avaruussukkulan Marsin pinnalle. Se saapui perille 6.8.2019. Sukkula on parhaillaan tulossa takaisin.

Slaavilaismperiumin sota Muokkaa

Slaavilaisimperiumin sota alkoi vuonna 2019, kun Slaavilaisimperiumi uhkasi hyökätä Esmariin jos Esmar ei luovuttaisi Suomenlahden pohjoisrannikkoa. Esmar miinoitti Suomenlahden ja Slaavilaisimperiumi julisti sodan. Pian mukana oli myös Timskav.