FANDOM


Gamla Stan swe

Vinion vanhankaupungin virastorakkenuksia

Vinio on Kastameren suurin kaupunki ja pääkaupunki. Kaupungissa sijaitsevat maan virasto- ja hallintorakennukset, mukaanlukien parlamentintalo ja Lieskapalatsi (ns. Tsaarinpalatsi). Kaupungissa oli vuonna 2016 1,7 miljoonaa asukasta.

Vinio jakautuu kolmeentoista kaupunginosaan, joista kuusi on ydinkeskustassa. Kaupunki on rannikkokaupunki ja sijaitsee Kastameren länsirannikolla Atlantin rannalla. Leveät hiekkarannat houkuttelevat kesäisin turisteja.

Vinio on erittäin halpa kaupunki verrattuna muihin Euroopan kaupunkeihin. Erityisen halpaa on ruokaa ja terveellisen lounaan voi saada jopa kahdella kymmenellä shekelillä (n. 10€). Vinion metropolialuetta ympäröivät viinitarhat, mistä kaupunki onkin saanut nimensä. Se on myös Kirkuvian, Burutin ja Blancon ystävyyskaupunki.

Historia Muokkaa

Varhaiset vaiheet Muokkaa

Nykyisen Vinion alueella sijaitsi antiikin aikoina roomalaisten perustama Sovitasin kylä (sanoista sol ja civitas, 'aurinkokaupunki'). Roomalaiset pitivät siellä legioonalaiskasarmia, joka kuitenkin ryhtyi kapinaan muiden Rooman armeijan yksiköiden mukana vuonna 420, kun valtakunta joutui germaanien hyökkäysten kohteeksi. Entisen loistonsa jo aikoja sitten kadottanut imperiumi luhistui kahdessa vuodessa kasaan, kun germaanien innoittamana myös kastamereläiset ja idässä kyporialaiset alkoivat hyökätä valtakuntaa vastaan.

Rooman valtakunnan kadottua maailmankartalta perustettiin Sovitasin alueelle D'Ran Avenoksi kutsutti kuningaskunta, suomalaisittain "Kuninkaansatama". Pian viininviljelykset kuitenkin kasvoivat niin suuriksi, että ulkomaalaiset alkoivat kutsua pientä kuningaskuntaa "viinikaupungiksi", joka pian muuttuikin muotoon Vinio.

Goottien hyökkäys Muokkaa

Länsi-Gootit valtasivat Vinion pienen kristityn kuningaskunnan vuonna 810. Gootit valtasivat myös muita kuningaskuntia ja Kastameren alueelle muodostui viiden kuningaskunnan muodostama löyhä goottilainen valtioliitto. Vinio ei kasvanut paljoa väkiluvun tai pinta-alan osalta Goottien Kastameren aikana, vaikka Goottien Kastamere olikin olemassa neljäsataa vuotta.

Valtakunnan pääkaupunkina Muokkaa

1300-luvulla valorialainen kenraali Eduardo Valoris yhdisti Kastameren ja perusti tsaarin hallitseman valtakunnan. Vinio valikoitui pääkaupungiksi sen puolustusvahvuutensa vuoksi ja hyvien satamiensa vuoksi. 1400-luvulle tultaessa kaupungista oli kasvanut jo hyvinkin suuri ja siitä oli kastamereläisen kulttuurin keskus.

Kastameren laajentuessa siirtomaaimperiumiksi 1600-luvulla, kaupungin satamaliikenne vilkastui. Pääsataman ohelle rakennettiin kaksi uutta satamaa 1700-luvulla purjehtimista rakastaneiden Cracenin hallitsijasuvun tsaarien ansiosta. Vuonna 1844 kaupunkiin perustettiin erillinen satama sotalaivoille.

Suuri maailmansota Muokkaa

Vuonna 1927 käynnistyi Suuri maailmansota. Vinion satamasta lähti liikkeelle lukuisia sotalaivoja joulukuuhun mennessä Wenetzian maihinnousun vuoksi. Khalifornialainen maihinnousulippue yritti vallata kaupungin vuonna 1930, mutta Kastameren ilmavoimat, maavoimat ja laivasto tekivät hyvin toiminutta yhteistyötä torjuakseen hyökkääjät. Sen jälkeen Atlantin aluevesirajalla partiointia tehostettiin.

Vuonna 1932 kaupunki kohtasi khalifornialaiset terroripommitukset, mutta selvisi niistäkin erinomaisesti tehokkaan ilmantorjunnan vuoksi. Tsaari oli päättänyt satsat kaupungin puolustukseen mahdollisimman paljon. Kun hälytys tuli, kaupungin sähköasemilta kytkettiin kaikki sähköt pois, kun taas peninkulman päässä pohjoisessa laitettiin lukuisia kaupunkivaloja esittäviä valonheittimiä päälle. Tämä harhautus sai khalifornialaiset pudottamaan pomminsa pelloille.

Olympialaiset ja turismin nousu Muokkaa

Stone Johnson, Edvin Ozolin, Livio Berruti, Salvatore Giannone, Yuriy Konovalov 1960

Miesten sadan metrin juoksu

Vuoden 1962 olympialaiset järjestettiin Viniossa. Kaupunkiin saapui lukuisia vierailijoita ympäri maailmaa, niin vähäpätöisempiä urheilufaneja kuin myös valtionjohtaja. Itse Kastameren tsaari Kaarle IIX oli mukana katsomassa kilpailuja. Olympialaisia kuitenkin kritisoitiin vahvasta nationalismista, Kastameren liput olivat aina kaksikertaa muiden maiden lippuja isompia ja niitä liehui joka paikassa. Lisäksi aina Kastameren voittaessa jossakin lajissa, laukaistiin taivaalle kullanvärisiä, punaisia ja oransseja ilotulitteita.

Olympialaiset vaikuttivat myönteisesti Vinion turismiin. Esihistoriallisen museon kävijämäärän kerrotaan viisinkertaistuneen olympialaisten aikana ja yli 300 uutta pientä turistikauppaa perustettiin. Olympialaisia seurannut vuoden 1965 maailmannäyttely veti entistäkin enemmän turisteja ja ihmisiä puoleensa.

2000-luvulla Muokkaa

2000-luvun alussa kaupunkia ravisteli tuhoisa myrsky ja satama-altaisiin upposi kymmeniä pieniä veneitä. Tänäkään päivänä kaikkia niitä ei ole saatu nostettua. Vuonna 2007 globaali inflaatio vahingoitti Vinion ennen niin vahvaa taloutta. Nykyään inflaation vaikutukset eivät ole kovinkaan helposti nähtävillä.

Politiikka Muokkaa

Vinion kaupunginhallitus johtaa Vinion kaupungin hallintoa, valmistelee kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, panee toimeen valtuuston päätökset ja valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta. Kaupunginhallituksen toimintaa ohjaa provinssinlain lisäksi kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunginhallituksen johtosääntö.[1]

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen paikkajaon diagrammi

Vinion kaupunginhallituksessa istuu 130 edustajaa. Suurin puolue on Yhdistynyt Kastamere, joka hallitsee hieman yli puolta paikoista. Loput paikat ovat jakautuneet varsin tasaisesti Vanhan Vaihtoehdon, Punaisen Rintaman ja Monarkian Liiton kesken.

Kuvan paikat puolueittain vasemmalta oikealle:

  • Punainen Rintama, 18
  • Vanha Vaihtoehto, 19
  • Yhdistynyt Kastamere, 71
  • Monarkian Liitto, 22

Aluejako Muokkaa

Vinio jakautuu kolmeen alueeseen; länsi-, itä- ja etelä-kaupunki. Jokainen alue jakautuu vielä kolmeen kaupunginosaan, joita tulee siten yhteensä yhdeksän. Kaupunginosat eivät ole millään tavalla "itsenäisiä" ja ne ovatkin suoraan kaupunginvaltuuston alaisuudessa.

Vinion etelä-kaupunki on pääasiassa vanhaa kaupunkia. Etelä-kaupungin pohjoisrajalla sijaitsevat kuuluisat virastorakennukset, jotka on maalattu ruskean, beigen ja keltaisen eri sävyihin.

Talous Muokkaa

Stockmann

Tavaratalo Tukkimies on hyvin tunnettu ostospaikka Viniossa.

Vinio on maailmankaupunki sekä Kastameren merkittävin finanssikeskus. Sen talous on Kastameren kaupungeista suurin. Työttömyysprosentti oli vuonna 2014 vain 3%. Vinion pörssi on perustettu vuonna 1830, ja sinne on listautunut yli 6 300 yritystä. Kaupunki onkin Kastameren talouskeskus, ja siellä on lukuisien yritysten, kuten Siemenen, Vulksmobiin, Seebin, Windbusin ja Orangen pääkonttorit. Myös Casta Burgersin and Minorappin Euroopan pääkonttorit sijaitsevat siellä.[2]

Valtiovarainministeriö on koordinoinut vuodesta 2000 alkaen hanketta, jossa pyritään sijoittamaan valtion yksikköjä ja toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Työpaikkoja on siirtynyt vuosina 2000-2015 maakuntiin noin 4200 henkilötyövuoden verran.[3]

Työpaikat Muokkaa

Koko Vinion seudun elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen. Seudun työpaikoista 16 prosenttia on jalostuksessa, 59 prosenttia kaupan ja muiden markkinapalveluiden toimialoilla sekä 25 prosenttia julkisissa palveluissa. Erityisesti kaupan ja muiden markkinapalvelualojen osuudet ovat Ranavenon seudulla huomattavasti suurempia kuin koko maassa. Julkisten palveluiden työpaikkaosuus on seudulla jonkin verran pienempi ja jalostuksen osuus huomattavasti pienempi kuin koko maassa.[4]

Liikenne Muokkaa

D8FEFB9E-390C-4E64-98C1-7490F9E846F2

Ceen-torni

Hieman yli kahden peninkulman päässä Viniosta luoteeseen sijaitsee Eduardo Stadderin kansainvälinen lentoasema. Sitä kutsutään myös Tsaarilliseksi lentoasemaksi ja se toimii Kastameren kansallisen lentoyhtiön Aeromeren kotiasemana ja pääsolmukohtana.

Kaupungissa on laaja polkupyöräverkosto ja autoilu on vähäistä. Kaupunkia halkovat kuitenkin kaksikymmentäkaistainen junarata, kaksi valtatietä sekä suuret silloille rakennetut autokaistat. Viestiliikenteestä vastaa kuuluisa Ceen-torni.

Vinion satama on merkittävä rahtisatama. Sieltä on henkilöliikennettä Wenetziaan ja San Paolaan.

Kulttuuri Muokkaa

Pääkaupunkiasema vetää monia tunnettuja kulttuuritapahtumia Vinioon. Oopperatalo avattiin vuonna 1880. Monien remonttien jälkeen siihen mahtuu nykyisin 1 600 katsojaa. Siellä esitetään myös baletteja.[5]

Vuonna 2002 kaupungissa avattiin uusi musiikkipuisto lähellä vuoden 1962 olympiakylää. Tässä 20 hehtaarin kulttuurikompleksissa on kolme konserttisalia, joista suurimmat 2 700 ja 1 200 hengelle. Lisäksi puistossa on levytysstudioita ja ulkoilmakonserttiareena.[6]

Lähteet Muokkaa

  1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kaupunginhallitus
  2. https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%BCnchen#Talous
  3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki#Talous
  4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki#Ty.C3.B6paikat
  5. Landmark music venue opens in Rome BBC 2002 – johdettu wikipedian lähdemerkinnästä
  6. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rooma#Kulttuuri